Siirry sisältöön
Uutinen 07.06.2018

Tällainen se on: EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizon Europe

EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizon Europe koostuu kolmesta pilarista.

Kolmipilarinen Horizon Europe muistuttaa rakenteeltaan nykyistä Horisontti 2020-ohjelmaa, toki uusilla elementeillä höystettynä. Komission ehdotuksessa tieteen pilarille ohjataan 25,8 miljardia, globaaleihin haasteisiin ja teollisuuden kilpailukykykyyn 52,7 miljardia ja innovaatiopilarille 13,5 miljardia euroa.

Euroopan komissio julkaisi torstaina 7.6. ehdotuksensa Horizon Europesta, EU:n uudesta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta vuosille 2021-2027. Kaikkiaan 97,6 miljardin euron ohjelmasta tutkimukseen ja innovaatioihin ohjataan 94,1 miljardia euroa. EU:n uuteen InvestEU- rahastoon panostetaan 3,5 miljardia euroa.

Esityksen rakenne: uudistus, ei mullistus

Horizon Europe on uudistus muttei mullistus nykyiseen puiteohjelmaan nähden. Kuten nykyinen Horisontti 2020, myös Horizon Europe noudattaa kolmen pilarin rakennetta. Tosin uutuuksiakin löytyy.

Ensimmäinen pilari "Avoin tiede" keskittyy perustutkimuksen ja sen edellytysten rahoittamiseen. Pilari koostuu kolmesta rahoitusohjelmasta: huipputason läpimurtotiedettä rahoittavasta Euroopan tutkimusneuvostosta ERC:stä, tutkijaliikkuvuuden ohjelmasta eli Marie Sklodowska-Curie- toimista ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelmasta.

Horizon Europen toinen pilari "Globaalit haasteet ja elinkeinoelämän kilpailukyky" on nimensä mukaisesti omistettu Eurooppaa ja maailmaa kohtaavien globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Pilari koostuu viidestä temaattisesta, sektorirajat ylittävästä klusterista. Klustereiden aiheina ovat: terveys; turvallinen ja kestävä yhteiskunta; digitalisaatio ja teollisuus; ilmasto, energia ja liikkuvuus; ruoka ja luonnonvarat. Pilarin sisällöstä iso osa ratkaistaan vasta tämän annetun esityksen jälkeen käynnistyvässä komission ja kumppaneiden yhteisessä strategisessa ohjelmatyössä.

Kolmas pilari "Avoin innovaatio" keskittyy korjaamaan Euroopan haasteita tutkimustulosten muuttamisessa markkinakelpoisiksi innovaatioiksi. Pilari tukee läpimurtoinnovaatioiden skaalaamista kansainvälisille markkinoille ja Euroopan innovaatioekosysteemeiden kehittämistä.

Uutuuksia tulossa

Pääroolissa kolmannessa pilarissa on Euroopan innovaationeuvosto (EIC), yksi puiteohjelman uutuuksista. EIC:n tehtävä on lupaavimpien kasvuyritysten skaalaaminen globaaleiksi menestystarinoiksi.

Uuden puiteohjelman toinen suuri uutuus on missiot. Korkean profiilin tutkimus- ja innovaatiomissioiden avulla komissio pyrkii ohjaamaan investointeja kohti YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Samalla missioiden tarkoituksena on tehdä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia yhteiskunnalle laajemmin tutuksi ja vahvistaa kaikkien tarvittavien toimijoiden (tutkimusmaailma, elinkeinoelämä, julkinen sektori, kansalaisyhteiskunta) yhteistyötä.

Eniten rahaa globaaleihin haasteisiin ja teollisuuden kilpailukykyyn

Komissio esittää perustutkimuspilarille yhteensä 25,8 miljardin euron osuutta puiteohjelman budjetista. Pääosa pilariin satsattavista varoista ohjataan Euroopan tutkimusneuvostolle, joka on saamassa esityksessä 16,6 miljardia euroa.

Avoin Innovaatio- pilari on jäämässä vähemmälle 13,5 miljardin euron budjetilla. Summasta 10 miljardia ohjataan EIC:lle läpimurtoinnovaatioiden kehittämiseen ja niiden skaalaamiseen.

Pääosan budjetista kuitenkin vie Globaalit haasteet ja elinkeinoelämä kilpailukyky -pilari, johon komissio ehdottaa yhteensä 52,7 miljardia euroa.

Puiteohjelman budjetti ja sisältö saattavat vielä muuttua budjetti- ja puiteohjelmaneuvotteluiden edetessä. EU:n neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä tutkimus- ja innovaatiobudjetin säilymiseen vaikuttavat erityisesti päätökset EU:n budjetin yleisestä tasosta ja budjetin sisäisten painopistealueiden muutoksista. Komission viimekuisessa budjettiesityksessä kasvanut T&I-budjetti perustuu jäsenmaiden maksuosuuden kasvattamiseen sekä maatalous- ja koheesiovarojen leikkauksiin.

Harva jäsenmaa kuitenkaan on valmis kasvattamaan maksuosuuttaan. Esimerkiksi Ruotsi ja Alankomaat ovat jo ilmoittaneet ottavansa komission budjettiesitykseen kielteisen kannan, toisaalta tärkeimmät pelaajat eli Saksa ja Ranska ovat valinneet joustavamman linjan. Maataloustukien leikkaus on erityisen kova pala Ranskalle, ja itä- ja keski-Euroopan maat ovat kiivaasti koheesiovarojen leikkausta vastaan. Brexit sotkee peliä merkittävästi.

Muutokset mahdollisia

Muutokset puiteohjelman sisällä ovat myös mahdollisia. Komission esitys aloittaa tiiviit neuvottelut jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin välillä puiteohjelman sisällöstä. Yksimielisyyttä tuskin löytyy nopeasti. Muun muassa parlamentin puiteohjelmalle nimeämä esittelijä, europarlamentaarikko Christian Ehler on tehnyt selväksi, ettei hän hyväksy komission esittämää ajatusta missioista sellaisenaan, mikä voi enteillä haastavia neuvotteluita.

Tutustu Horizon Europe -ehdotukseen

Lisätietoja ja itse ehdotuksen löydät komission Research and Innovation - legal texts and factsheet -sivulta