Siirry sisältöön
Uutinen 11.10.2018

Terveys-ohjelman NCP Vera Mikkilä: Pidä kiinni syntyneistä kumppanisuhteista, vaikka hakemus ei menisikään läpi

Kun Horisontti 2020 -ohjelman Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi -osion kansallinen yhteyshenkilö Vera Mikkilä aloitti tehtävässä kaksi vuotta sitten, rohkaisi edeltäjä häntä EU-myönteisyyteen. Tätä Mikkilä on ollut kuitenkin aina ja hän kannustaa kaikkia Horisontti-hakijoita samaan. Erityisesti hän muistuttaa pitämään kiinni hakemuksen teossa syntyneistä verkostoista ja uusista tuttavuuksista. Ne hän näkee pitkällä tähtäimellä vielä arvokkaampina kuin yksittäisen hankerahoituksen.

Euroopan ikä- ja väestörakenne muuttuu elinajanodotteen kasvaessa, ja sen vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ovat moninaiset. Aktiivista ikääntymistä ja hyvinvointia edistävä tutkimus on siksi merkittävässä asemassa. Helsingin yliopistosta ravitsemustieteistä väitellyt Vera Mikkilä tietää tämän hyvin. Suomen Akatemiassa tiedeasiantuntijana ja Horisontti-ohjelman kansallisena yhteyshenkilönä hän on aitiopaikalla kannustamassa tekemään tutkimusta kansainvälisenä yhteistyönä.

Mikkilällä on itsellään 15 vuoden kokemus tutkijamaailmasta. Hän on ollut mukana 7. puiteohjelman rahoitetussa hankkeessa. Toisessa hankkeessa hän oli mukana hakuprosessissa, mutta hanke-ehdotus ei mennyt läpi.

"Tiedän, millaista on olla sillä puolella pöytää ja tiedän miltä tuntuu niin epäonnistua kuin onnistua. Pystyn hyvin ymmärtämään hakijoiden tuntemuksia ja kysymyksiä, kun käymme läpi hakutekstekstejä ja hakemuksia", hän sanoo.

NCP-työssä toimii työnjako ja yhteistyö kuten konsortiohankkeissa konsanaan

Terveys-haaste kattaa teemaa monimuotoisesti ja yhä vahvempi merkitys on myös eHealthillä ja terveysteknologioilla. Ohjelman toinen NCP, Business Finlandin Pekka Rantala hoitaa tätä osuutta ja neuvoo niistä erityisesti yrityspuolen hakijoita.

"Olemme hyvä työpari ja osaamisalueemme täydentävät toisiaan. Minä hoidan pääsääntöisesti akateemiset asiakkaat ja Pekka yritysasiakkaat. Teemme kuitenkin paljon yhteistyötä ja asiakasrajat ovat liukuvia. Tarkoitushan on, että eri toimijat ja osaajat tekisivät yhteistyötä mahdollisimman paljon", Mikkilä myhäilee.

Miten suomalaisilla hakijoilla menee terveyshauissa?

Seitsemännessä puiteohjelmassa suomalaisten menestys näytti tilastoissa selvästi paremmalta kuin Horisontti-ohjelman aikana. NCP:nä Mikkilä harmittelee hankkeiden läpimenoprosenttien alhaisuutta.

"Terveyspuoli on laskusuunnassa edelliseen puiteohjelmaan verrattuna. Hakemusten määrä on sinänsä hyvä, mutta laatua pitäisi saada paremmaksi, jotta hankkeet menisivät läpi ja saisivat rahoituksen. Suomalaisten koordinoimia hankkeita on myös todella vähän, vain kuusi."

Mikkilä kertoo kuitenkin tyytyväisenä, että ammattikorkeakoulut ovat aktivoituneet.

"Niissä on todettu, että EU-rahoitusta kannattaa hakea ja hauissa on mukana myös ensikertalaisia. He myös kysyvät NCP:ltä paljon vinkkejä", hän kertoo.

Yliopistoissa hakijat ovat usein pitkän linjan konkareita. Kun he kääntyvät NPC:n puoleen, kysymykset koskevat isompia linjauksia ja syvempiä taustoja hakuteksteille. He saattavat ottaa yhteyttä myös kielteisistä rahoituspäätöksistä. Silloin Mikkilä käy heidän kanssaan läpi evaluaatioraporttia ja yhdessä analysoidaan, missä mahdollisesti tökki.

"Pääsääntöisestihän hakemukset ovat hyviä, eikä niissä ole isoja puutteita . Kun todella hyvä hanke-ehdotus ei saa rahoitusta, on vain mietittävä, miten sen saisi vielä paremmaksi. Organisaatiot voisivat myös ottaa tästä koppia ja tukea kyseistä konsortiota eli hanke-ehdotuksen tehnyttä ryhmää kohti uutta hakukierrosta. Tätä yritän viestiä, sillä tehty työ verkoston luomiseksi on ollut jo niin iso juttu, ettei sitä kannata heittää hukkaan", hän miettii.

Konsultin apu EU-hakemuksen teossa on ok

Rahoituksen ulkopuolelle jääneitä hakemuksia läpikäydessään ja niistä kysellessään Mikkilä saa usein vastaukseksi resurssien puutteen.

"Törmään tähän vastaukseen todella usein, mutta ihmettelen silti, onko kilpailijoilla muka niin paljon paremmat resurssit. Tämä ei esimerkiksi näy Euroopan tutkimusneuvoston ERC-ohjelman puolella, jossa yksittäisen tutkijan tekemissä hakemuksissa läpimeno on erittäin hyvää. Yhteistyössä meillä kuitenkin selvästi alisuoritetaan", hän pohtii.

Mikkilä ymmärtää tutkijataustallaan, että konsortiohankkeissa myös turhaudutaan, kun tieteellinen teksti ei yksin riitä.

"On totuttu hakemaan perustutkimusrahoitusta. EU-konsortiorahoituksen saamiseksi hakemusten täytyy olla kuitenkin erilaisia."

Seuraava kommentti, jonka Mikkilä kuuleekin on, että "en mä mitään konsulttia palkkaa".

"Kyse ei ole kuitenkaan siitä. Yritän muistuttaa, että teettäähän tutkija esimerkiksi laboratorioanalyysejäkin toisella ammattilaisella, eikä väännä niitä itse. EU-konsortiohakemuksiin pätee sama logiikka. Hakemuksen tekemisessä ei ole pakko osata kaikkea itse. Hanke-ehdotusten teon ammattilaisena konsultti paketoi hakemuksen niin, että jokainen ohjeissa vaadittu osa-alue täyttyy. EU-hankkeessa haetaan entistä enemmän yhteiskunnallista vaikutusta. Pelkkä tieteellinen tutkimus ei sellaisenaan riitä, vaan on pakko ajatella toisin. Sanoisin myös, että jaottelu perus- ja soveltavaan tutkimukseen on osittain vanhanaikaista, koska tiede hyötyy konsortiohankkeissa rajojen rikkomisesta ja tietenkin myös konsortioissa on paikkansa perustieteillä."

Samaa rajojen rikkomista ja suurempien kuvioiden hahmottamista Vera Mikkilä harrastaa itse vapaa-ajallaan. Tämä näkyy hänen intohimossaan yhteiskunnallisiin asioihin.

"Seuraan politiikkaa antaumuksella. Kuuntelen radiota, katson televisiosta ja luen paljon. Myös sote-lakiluonnoksia", hän virnistää.

NCP auttaa, ota yhteyttä

Vera Mikkilä
Suomen Akatemia, puh. 029 53 35048
vera.mikkila (at) aka.fi

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Suomen Akatemia / Vera Mikkilä

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai toimintakokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista, hakemuksiin ja projekteihin liittyvistä kysymyksistä sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla kaikille maksutta. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.