Siirry sisältöön
Uutinen 16.08.2018

Tutkimusinfrastruktuurien NCP: Tiekartat ovat hyvä polku laajoihin EU-konsortioihin

Laadukkaat tutkimusinfrastruktuurit ovat edellytys huipputason tieteen ja tutkimuksen tekemiselle. Horisontti 2020 -ohjelman Tutkimusinfrastruktuurit-osion kansallinen yhteyshenkilö Ulla Ellmén kehuu suomalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia aktiivisuudesta ja osaamisesta ohjelman hyödyntämisessä.

Ulla Ellmén työskentelee Suomen Akatemiassa tiedeasiantuntijana. Pääosa tutkimusinfroihin liittyvästä työajasta kuluu kansallisen infratoiminnan parissa, mutta sen rinnalla hän on hoitanut viimeiset kaksi vuotta EU-ohjelman NCP-tehtäviä.

Eurooppalaiset yhteistyö- ja rahoitusohjelmat ovat hänelle tuttuja jo pidemmältä ajalta. EU:n 7. puiteohjelmassa hän oli mukana Eurooppa-Kiina- ja ERAfrica-yhteistyöverkostoihin liittyvissä tehtävissä sekä Horisontin aikana myös yhteisen JPI-ohjelmasuunnittelun maatalouteen, ruokaturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä tehtävissä.

Vinkkiä tulevista työohjelmista ja ennakkotietoa suurista linjauksista

Kansallinen yhteyshenkilö hoitaa ohjelmansa tiedottamis- ja neuvontatehtävää.

"Suomalaiset infratoimijat ovat hyvin verkostoituneita ja hienosti perillä Horisontti-ohjelmasta. Varsinaista neuvontatyötä arkeeni ei oikeastaan sisälly. Tehtäviini liittyy enemmän sitä, että tiedotan suomalaisia tahoja esimerkiksi tulevista työohjelmaan liittyvistä muutoksista", Ulla Ellmén kertoo.

"Tutkimusinfroihin liittyvää rahoitusta kotiutuu Suomeen kiitettävästi ja haut ovat osuneet suomalaisten kannalta hyvin."

Ellmén osallistuu Brysselissä pidettäviin ohjelmakomitean kokouksiin asiantuntijana pari kertaa vuodessa ja kuulee siellä komission tavoitteista ja siitä, mitä Euroopan tasolla on tulossa.

"Sieltä saan tietoa ohjelman etenemisestä ja hakuteemoista. Lisäksi se tukee kansallisen tason näkökulmaa siinä, että samoja asioita, kriteereitä ja edellytyksiä, voidaan lanseerata Suomen kansalliseen infratoimintaan. Uskon, että se näkyy sitten myöhemmin suomalaisten menestyksenä kansainvälisissä hankkeissa", hän toteaa.

Miten suomalaisilla menee?

Puiteohjelman budjetista 4,1 % on tähän mennessä myönnetty tutkimusinfrastruktuureille. Summalla on rahoitettu 200 infrahanketta, joista 62:ssa on mukana suomalaisia.

"Infraan liittyvää rahoitusta kotiutuu meille kiitettävästi ja olemme saajina sijalla 10. Kolmen kärkihän on Iso-Britannian, Saksa ja Ranska", Ellmén kertaa tilastoja.

NCP:nä hän on ylpeä suomalaisten menestymisestä ja siitä, miten haluttuja kumppaneita he ovat.

"Suomalaiset koetaan luotettaviksi ja osaaviksi: ilmakehä- ja muun ympäristöalan tutkimuksen sekä lääketieteellisen kuvantamisen infrahankkeissa suomalaiset ovat johtoasemissa ja niissä yliopistojemme ja tutkimuslaitosten tekeminen on vahvaa. Muillakin aloilla suomalaisia halutaan verkostoihin kovasti mukaan. Haut ovat kaiken kaikkiaan osuneet suomalaisten kannalta hyvin ja esimerkiksi Tieteen tietotekniikan keskus CSC on onnistunut erinomaisesti European Open Science Cloud  sekä muissa dataan liittyvissä infrastruktuurihauissa."

Infrastruktuurihankkeissa voi olla mukana yrityksiäkin ja niitä on myös rahoituksen saajien joukossa.

"Yritysten mukanaolo infrahankkeissa on täysin mahdollista, mutta vielä se on enemmän poikkeus kuin sääntö. Tulevan 9. puiteohjelman eli Horizon Europen osalta on alettu puhua teollisuusinfrastruktuureista. Siinä kyse voi olla esimerkiksi siitä, miten teollisuus ja yritykset voivat testata ja validoida omia prosessejaan ja päästä infrastruktuurien käyttäjiksi. Ajatus on siihen suuntaan selvästi avautumassa", hän miettii.

Hakuja on jatkuvasti käynnissä

Ellmén muistuttaa, että vaikka ensi vuoden työohjelmaa ei ole vielä hyväksytty, sen raamit ovat jo olemassa. Ennakoida siis jo voi. Lisäksi nykyisessä työohjelmassa näkyy syksyn tulevat haut, joita on useampia.

Yhteyttä ottavan hakijan kanssa NCP keskustelee aina ensin, missä vaiheessa infra on, mitä suunnitelmia sillä on ja mitkä ovat tavoitteet.

"Kannustan rakentamaan verkostoja ja hyödyntämään infrastruktuuritiekarttoja matkalla kohti kansainvälistä yhteistyötä. Yleensä ensin kannattaa pyrkiä kansalliselle tiekartalle. Sitä varten täytyy olla jonkinlainen palvelukonsepti, kuten suunnitelma siitä, miten eri toimijoiden on mahdollista päästä käyttämään infraa. Tästä kehityskaari lähtee suuntaan, jossa rakennetaan verkostoja Euroopassa ja päästään Euroopan strategiafoorumi ESFRIn tiekartalle. Ne, jotka sinne pyrkivät ja pääsevät, löytävät itselleen suunnattuja hakuja sitten jo helposti Horisontti-ohjelman puolelta", hän hymyilee.

NCP auttaa, ota yhteyttä

Ulla Ellmèn
Suomen Akatemia
tel. +358 2953 35011
ulla.ellmen (at) aka.fi

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Suomen Akatemia

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai toimintakokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista, hakemuksiin ja projekteihin liittyvistä kysymyksistä sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla kaikille maksutta. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.