Uutinen 11.09.2019

Saint-Gobain Finland: Yrityksen strategia ja EU-hanke käsi kädessä

Saint-Gobain haluaa olla edelläkävijänä edistämässä rakennetun ympäristön kestävyyttä. Siinä auttaa Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitusta saanut WOOL2LOOP-hanke, joka keskittyy rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön.

Euroopassa syntyy vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia mineraalivillajätettä rakentamisessa ja purkurakentamisessa. Suurin osa jätteestä päätyy tällä hetkellä kaatopaikoille.

– Olemme yksi maailman suurimmista mineraalivillavalmistajista ja haluamme olla edelläkävijä globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Kun yhden tuotteen elinkaaren loppuvaiheen jäte nostetaan uuden tuotteen raaka-aineeksi, tuemme kiertotalouden teollisten symbioosien syntymistä ja ekoinnovointia myös omassa toiminnassamme. Samalla vähennämme kaatopaikoille päätyvää rakennus- ja purkujätettä, kertoo Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

Tärkeä yhteistyökuvio yritykselle on 6,7 miljoonan euron ja kolmen vuoden hanke WOOL2LOOP, joka sai EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitusta kaikkiaan 5,3 miljoonaa. Hanke kattaa koko ketjun rakennusten purkamisesta mineraalivillajätteen keräämiseen, analysointiin ja prosessointiin sekä uusien rakennustuotteiden valmistukseen. Tässä innovaation pohjana on Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikön vuonna 2014 tekemä tieteellinen tutkimuslöydös, jossa mineraalivillajäte palautetaan uusiokäyttöön kemiallisella alkaliaktivoinnilla eli geopolymerisoinnilla. 

Hankkeessa on mukana 15 kumppania yhdeksästä eri Euroopan maasta. Saint-Gobain toimii hankkeen koordinaattorina. Tieteellisestä koordinoinnista vastaa Oulun yliopisto. 

Pitkä prosessi, lopputulos ratkaisee

WOOL2LOOPissa on Saint-Gobain Finlandin lisäksi mukana muitakin yrityksiä, kuten kansainvälinen rakennusmateriaaleja valmistava CRH, pohjoismainen ympäristöpalveluyritys Delete, Saint-Gobain -konserniin kuuluva Saint-Gobain Ecophon sekä kiertotalouden start-up -yrityksiä. 

Kaiser itse on ensikertalainen niin Horisontti-ohjelmassa kuin hankekoordinaattorina. 

- Meitä on mukana monia ensikertalaisia, ja tekemistä oli paljon. Helmikuusta 2018 maaliskuuhun 2019 teimme töitä itse hakemuksen ja muun paperityön kanssa. Rahoitus varmistui huhtikuussa 2019, ja hanke starttasi kesäkuussa 2019”, Kaser kuvailee hakemusvaiheen aikajanaa, joka  voi tuntua pitkältä yrityksen näkökulmasta. 

Kaiser on kuitenkin tyytyväinen.

- Olemme todella innoissamme, että suomalaisena yrityksenä saimme tämän aikaiseksi. Meillä on ollut pienempiä Tekesin eli nykyisen Business Finlandin rahoittamia kansallisia projekteja liiketoiminnan kehittämiseen ja lisäksi olemme olleet mukana Oulun yliopiston erilaisissa projekteissa, mutta että näin iso ja tärkeä EU-hanke. Olen hankeryhmästämme todella ylpeä!

Konsultti apuna

Oulun yliopiston merkitys hankkeessa on Kaiserin mukaan ollut suuri. 

Oulun yliopisto oli hakenut rahoitusta saman tyyppiselle hankkeelle aikaisemminkin, ja siitä konsortio sai hyvän pohjan uudelle hakemukselle. Hakemuksen tekemisessä auttoi konsulttina Culmentor, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty EU-hakemuksissa aiemminkin.

- Culmentor auttoi varmistamaan, että kaikki oleellinen on mukana. Lisäksi hakemukseen osattiin sisällyttää poliittisempia linjauksia. Ajatuksemme tukevat täysin EU:n kiertotalouspaketin tavoitteita, ja siten hankkeemme vastaa useisiin Euroopan ja myös maailmanlaajuisiin haasteisiin. Satsaus kannatti ehdottomasti, Kaiser kertoo. 

Bisnesosaamista hankkeeseen  

Myös Saint-Gobainin oma vahva panos hakemuksen luomisessa oli oleellinen. Sitä Anne Kaiser harmittelee, että H2020-ohjelmassa yrityksiä on koordinaattorin roolissa vähän. Yritys kun pystyy silloin tuomaan hankkeeseen vähän erilaista näkökulmaa miettiessään tekemistä bisneksen ja yrityksen strategian kautta. 

- Erityisesti toimme mukaan käytännön liiketoiminnan osaamista, kuten esimerkiksi sen, miten tuotteet saadaan aidosti markkinoille. Pystyimme konkretisoimaan yrityksen näkökulmaa ja sitä, että hanke ei mene vain teoria ja tutkimus edellä, korostaa Anne Kaiser.

Kumppaneilla oltava täydentävää osaamista 

Euroopan komissio haluaa Horisontti-hankkeilta tuloksia ja vaikuttavuutta, mutta tavoitteena on myös luoda ja vahvistaa uusien kumppanuuksien ja kansainvälisten verkostojen syntymistä. 

Oulun yliopistolla oli jo olemassa kontakteja. Niiden lisäksi Anne Kaiser alkoi itse kontaktoida yrityksiä ja kumppanitahoja, joita he näkivät bisneksen kannalta potentiaalisiksi. Ihmisiä hän ei ennestään tuntenut, mutta taustoitti yritykset, jotka sopivat hankkeeseen mukaan konsortiota täydentämään. 

- Lähes kaikki olivat kiinnostuneita ja saimme hyvin porukan mukaan. Siinä on katettuna laaja-alainen kokonaisuus, jossa on rooli jokaisella konsortiossa mukanaolevalla taholla, hän kiittelee. 

Miksi koordinaattoriksi? 

Saint-Gobain Finland on iso yritys, jolla on taustallaan vielä isompi konserni.

- Minulla oli vahvana mielessäni, että tämä on liiketoimintamme ja strategiamme kannalta meidän juttumme. Siitä näkökulmasta piti löytyä resursseja viemään tällaista eteenpäin. Kyse oli myös taktikoinnista, sillä on parempi, että tällaisessa on koordinaattorina teollinen toimija. Hankkeella on meille yrityksenä suuri merkitys. Näemme, että on parempi olla proaktiivinen resurssitehokkuuden ratkaisemiseksi kuin odottaa, että muut tekevät ensin. Meillä on myös paljon muita tuotteita, joihin tämän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin Suomessa kuin koko konsernissa.

Lisätietoa

Vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser
Saint-Gobain Oy
puh. 0400 28 99 33
anne.kaiser (at) saint-gobain.com

Teksti: Tia Härkönen 
Kuva: Saint-Gobain Finland