Siirry sisältöön
Tiedote 17.04.2012

FinNode: Venäjän lämpömarkkinoilta uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille

Lämpömarkkinoiden kehitys avaa suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä. FinNode-innovaatioverkoston selvityksen mukaan suurimmat mahdollisuudet suomalaisyrityksille avautuvat lämpölaitosten uusimisista. Jo pelkästään Suomen lähialueilla uusimista odottaa yli 1 500 lämpölaitoksen kattilaa.

– Luoteis-Venäjän lämpömarkkinoiden nykytilaa ja muutosta kartoittaneessa selvityksessämme tunnistettiin lähes 20 potentiaalista investointihanketta, joihin voidaan tarjota suomalaisia ratkaisuja saman tien, kertoo Finpron toimialajohtaja Hannu Kivelä.

Venäjällä on arviolta 65 000 lämmön tuotantoon tarkoitettua kattilaa. FinNoden tutkimalla alueella Luoteis-Venäjällä on 4 500 kattilaa, joista uusimista odottaa vähintään 1 500.

– Varovaisesti arvioiden tämä tarkoittaa jopa miljardin euron investointeja pieniin lämpölaitoksiin. Näiden lisäksi Luoteis-Venäjälle suunnitellaan rakennettaviksi useita lämmön ja sähkön yhteistuotantokattiloita. Lähivuosina lämmöntuotannon uusimiseksi tehtävien investointien määrä kasvaa Venäjällä entisestään. Suomalaisyritysten suurimmat mahdollisuudet liittyvät teollisten laitosten yhteydessä olevien lämpölaitosten uusimiseen. Yritysten on tärkeää päästä jo varhaisessa vaiheessa mukaan suunniteltuihin uudistuksiin, jotta ratkaisut ovat energiatehokkaita ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, Kivelä toteaa.

Lämmöntuotannon markkinat muutoksessa

– Venäjän lämpömarkkinoiden toiminta ei ole kehittynyt riittävästi, jotta se tukisi pitkäaikaisia investointeja ja tuotannon modernisointia tehokkaasti. Vuonna 2010 voimaan tullut laki lämmöntuotannosta on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Venäjällä odotetaan erityisesti julkisella puolella edelleen ulkomaista rahaa mukaan investointeihin, Finpron seniorikonsultti Vladimir Skorlygin kertoo.

Selvityksen perusteella yksityisen puolen projektit ovat suomalaisyrityksille kunnallisia kiinnostavimpia rahoitusmallien vuoksi. Myös kunnallisella puolella on valtavasti potentiaalia, mutta ulkomaiset investoijat odottavat kaukolämpömarkkinan kehittymistä markkinalähtöisemmäksi.

– Tällä hetkellä saksalaiset ja itäeurooppalaiset teknologian tarjoajat ovat vahvasti läsnä näissä hankkeissa. Suomalaisten osuus voisi olla paljon nykyistä merkittävämpi. Investoinnit voimalaitoksiin ja kaukolämpöverkkoon tulevat kasvamaan, Skorlygin jatkaa.

Suomalaisyrityksille tukea hankkeisiin mukaan pääsemiseksi tarjoavat Suomalais-venäläinen Energiaklubi, Finpron Kansallisen kaukolämpöhankkeen toinen vaihe ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.