Siirry sisältöön
Tiedote 13.02.2012

Suomalaisyritykset lähtivät Brasiliaan

Suomalaiset meriteollisuusyritykset ovat tarttuneet laajalti maailman suurimpien öljyinvestointien avaamiin liiketoimintamahdollisuuksiin Brasiliassa. Parhaillaan Brasiliassa vierailee osallistujamäärältään yksi suurimpia suomalaisia yritysvaltuuskuntia. Vuoden 2011 aikana useat suomalaisyritykset avasivat tuotantotiloja ja myyntikonttoreita Brasiliaan. Öljybuumin jälkeistä seuraavaa suurta avausta suomalaisyrityksille Finpro odottaa Brasilian bioenergiatuotannosta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana puolet maailman suurimmista öljylöydöistä on tehty Brasiliassa. Brasiliassa toteutetaan vuoteen 2015 mennessä 270 miljardin dollarin investoinnit pääasiassa avomerellä tapahtuvaan offshore-öljyntuotantoon. Brasiliasta tulee maailman johtavia öljyn viejiä kansallisen öljy-yhtiö Petrobasin kaksinkertaistaessa maan öljyntuotannon.

”Parissa vuodessa suomalaisyritykset ovat onnistuneet luomaan hyvät yhteydet Brasilian offshore- ja meriteollisuuteen. Suomalaiset meriteollisuuden suunnittelufirmat ja laitetoimittajat ovat saaneet jo useita konkreettisia tilauksia ja uusia odotetaan jatkossakin. Maailman huippua edustava suomalainen meriteollisuusosaaminen voi tarjota kokonaisratkaisuja suunnitteluun, valmistusteknologiaan, automaatioon, laite- ja komponenttitoimituksiin”, sanoo Finpron valmistavan teollisuuden toimialajohtaja Matti Rasimus.

Finpro tarttui yhdessä Meriklusteriohjelman kanssa Brasilian offshore-öljyntuotannon mahdollisuuksiin keväällä 2009. Yhteisohjelmien kautta kymmenet suomalaiset yritykset ovat lähteneet Brasiliaan ja useat suomalaiset alan yritykset ovat perustaneet tytäryrityksen Brasiliaan. Esimerkiksi vuosina 2011–12 Deltamarin, GS-hydro, Almaco, Vaisala ja Vacon avasivat myyntikonttorin Brasiliaan. Konecranes ja Oilon avasivat uusia tuotantotiloja.

”Brasilian investoinnit meriteollisuuden kehittämiseen ovat tekemässä maasta maailman suurimman markkinan offshore-tukialusten ja tuotantolauttojen tuotannossa. Vuonna 2015 päättyvän investointiohjelman jatkoksi odotamme uutta vähintään yhtä suurta investointiohjelmaa, ja tämän jälkeen maa jatkanee kauppalaivastonsa vahvistamisella. Mikä mainiointa, Suomi on jo saatu positioitua yhdeksi Brasilian telakkateollisuuden strategiseksi kumppaniksi”, kertoo Finpron Rio de Janeiron vientikeskuksen päällikkö Samuli Seilonen.

Lisää menijöitä Brasiliaan

Suomalaisyritysten kiinnostuksesta kertoo 12.–17. helmikuuta Brasiliaan suuntaavan yritysvaltuuskunnan osallistujamäärä. Pääministeri Jyrki Kataisen ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin vetämälle matkalle lähtee noin 100 hengen valtuuskunta, jossa on mukana noin 70 yritystä. Vierailuohjelman pääasiallisina painopisteinä ovat meri- ja offshore-teknologia, biomassapohjaiset liiketoiminnot, ICT ja kaivosteollisuus.

”Maiden välisiä yritysvaltuuskuntavierailuja on ollut viime vuosina useita. Brasilian telakkateollisuuden ja Petrobasin edustajat ovat vierailleet Suomessa kahdesti vuosina 2010 ja 2011 tavaten kymmeniä suomalaisyrityksiä. Vierailujen tuloksena useat suomalaisyritykset ovat löytäneet yhteistyökumppaneita ja päässeet meriteollisuuden investointiohjelman kumppaniksi”, Rasimus kertoo.

Keväällä 2011 Finpro vahvisti verkostoaan Brasiliassa São Paulon toimiston lisäksi avaamalla toisen toimiston Rio de Janeiroon. Toimiston tärkeimpänä tehtävänä on edistää suomalaisten yritysten liiketoimintaa nopeasti kasvavilla meriteollisuusmarkkinoilla.

Bioenergiasta uusia avauksia

Brasilia ja Suomi ovat molemmat edelläkävijöitä ja maailman johtavia maita biomassan käytössä energiantuotannossa. Suomessa neljäsosa energiasta tuotetaan biopohjaisista raaka-aineista ja Brasiliassa ylikin. Suomen energiabiomassat ovat puuta ja turvetta, kun taas Brasiliassa käytetään puun lisäksi myös sokeriruokoa.

”Nämä kaikki kolme bioraaka-ainetta ovat haastavia energiakäytössä ja vaativat edistyneitä jalostustekniikoita. Biomassan jalostuksen osalta suomalainen teknologia on erittäin arvostettua Brasiliassa. Suomalaisilla on annettavaa esimerkiksi teollisuuden yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osalla. Bioenergian kuivaamisen teknologioille on molemmissa maissa nouseva kysyntä. Suomalaiset paperiyritykset ovat olleet jo pitkään mukana Brasiliassa, mutta seuraavaksi tarkoituksenamme on tuoda pieniä ja keskisuuria yrityksiä maan bioenergiamarkkinoilla”, kertoo Finpron São Paulon vientikeskuksen päällikkö Matti Landin.