Siirry sisältöön
Tiedote 28.02.2013

Suomesta viedään oppia Venäjän ja Kazakstanin oppilaitoksiin

Venäjän ja Kazakstanin koulutusjärjestelmien murros tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle koulutusviennille. Finpron mukaan muun muassa koulutuksen sertifiointi, etäopetus ja opetuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita ovat tärkeitä koulutuksen kehittämisen painopistealueita.

– Neuvostoliiton perintö näkyy edelleen koulutussektorin eri tasoilla. Venäjän ja Kazakstanin yhteiskunnat ovat muuttuneet valtavasti 20 vuodessa, mutta koulutus ei ole pysynyt kaikessa täysin perässä. Venäjällä ja Kazakstanissa yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää koko koulutusjärjestelmä vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita, kertoo Finpron aluemyyntipäällikkö Aleksej Leppänen.

Finpron mukaan Venäjällä ja Kazakstanissa investoidaan voimakkaasti niin koulutuksen metodien kehittämiseen kuin koulutukseen liittyvään infrastruktuurin ja välineisiin. Opettajakoulutuksen, yksityisen koulutuksen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen sekä modernit digitaaliset välineet ja verkon yli tapahtuva oppiminen ovat vahvoja trendejä.

– Kansainvälisissä vertailuissa hyvin menestyvää koulutuksen osaamistamme on ryhdytty viemään maailmalle. Koulutusta uudistetaan ja kehitetään naapurissamme Venäjällä ja melkein naapurissamme Kazakstanissa. Suomalaisilta osaajilta voisi löytyä juuri oikeaa osaamista, jota uudistusprosessit kaipaavat. Näillä suurilla ja kasvavilla markkinoilla tarjoutuu hyviä vientimahdollisuuksia, sanoo koulutusvientisuurlähettiläs Matti Lassila ulkoministeriöstä.

Panostukset koulutusvientiin näkyvät Venäjällä myös muuttuvana lainsäädäntönä. Syksyllä 2013 voimaan astuva laki pakottaa oppilaitokset uudistamaan opetustaan ja lisää esimerkiksi etäopetusratkaisujen ja uusimman teknologian kysyntää. Venäjän suurilla kaupungeilla, kuten Moskovalla on omat 5–6 vuoden koulutuksen kehittämisohjelmat.

Osaamisen varmistamisessa paljon mahdollisuuksia

– Työelämän muuttuvien vaatimusten vuoksi Venäjällä ja Kazakstanissa on paljon kysyntää koulutuksen sertifioinnille ja laadun varmistamiselle. Esimerkiksi näyttötutkinnot ammattitaidon ja työturvamääräysten varmistamiseksi ovat kysyttyjä, Leppänen kertoo.

Suomalaisten yritysten näkökulmasta kapeallekin erityisosaamiselle voi aueta valtavat markkinat: esimerkiksi venäjän kielen opetus työn perässä muuttaneille siirtolaisille on kasvava ala. Pelkästään Venäjällä tuhannet oppilaitokset panostavat lähivuosina uusimpaan opetusteknologiaan. Samanlaisia mahdollisuuksia on myös Kazakstanissa.

– Koulutusviennissä ei rajoituta vain opetustuotteiden tarjontaan, vaan mahdollisuuksia on laajemmin oppimisympäristöissä alkaen rakennusten ja tilojen suunnittelusta aina oppilaitoksissa käytettäviin huonekaluihin ja teknologisiin ratkaisuihin, Leppänen sanoo.

Koulutusviennin yhteisiin vientiponnisteluihin tukeaan tarjoaa myös Finprossa toimiva Future Learning Finland -ohjelma, joka on koonnut suomalaisia koulutusviennin yrityksiä yhteen tarttumaan kansainvälistymisen mahdollisuuksiin.