Siirry sisältöön
Tiedote 14.01.2021

Iskunkestävyys auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä selviytymään kriiseistä

Business Finlandin Sustainable Manufacturing Finland -ohjelma on selvittänyt valmistavan teollisuuden toimijoiden kokemuksia pandemian hoidosta, siihen varautumisesta ja asioista, jotka jälkikäteen tarkasteltuna olisi kannattanut tehdä toisin. Gaia Cosulting on Business Finlandin toimeksiannosta haastatellut yrityksiä ja laatinut oppaan riskien ennakoinnissa ja niiden realisoitumisesta toipumisessa.

Koronakriisi on ajanut monia suomalaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä ahtaalle ja jopa konkurssiin. Valmistava teollisuuden osuus Suomen viennistä on noin puolet ja BKT:stä noin 30 prosentta  –  alan haasteet ja huono kilpailukyky vaikuttavat siis merkittävästi koko Suomen talouteen.

Korona herätti yritykset – kriiseihin pitää varautua

Koronaviruspandemia on esimerkki maailmanlaajuisesta mullistuksesta, jolla on ollut ja tulee olemaan perusteellinen vaikutus liiketoimintaympäristöön ja yhteiskuntaan.

Suurin osa teollisuusyrityksistä on kestänyt koronapandemiakriisin vaikutukset melko hyvin. Yrityksen koon ja varautumisen välillä tuntuu olevan vahva korrelaatio: suuret monikansalliset yritykset ilmoittivat käyttävänsä useammin systeemistä skenaariotyötä kuin pienet ja keskisuuret yritykset. Skenaarioiden avulla kriiseihin varaudutaan ja luodaan valmiussuunnitelmia.  Pk-yritykset keskittyvät riskien vaikutusten lieventämiseen, ennalta määritettyihin rooleihin ja kriisinhallintaprosesseihin sekä toimitusketjua ja myyntiä koskeviin valmiussuunnitelmiin.

Vaikka monilla pk-yrityksillä ei ollut käytössään ennalta suunniteltuja prosesseja, ne ovat yrittäneet selvitä koronakriisistä vastaamalla muuttuvaan tilanteeseen ketterästi. Useimmat yritykset, varsinkin pk-yritykset, näkevät viimeisimmän kriisin mahdollisuutena rakentaa ja parantaa hyviä käytäntöjään seuraavan kriisin varalta.

Resilienssi parantaa yritysten kannattavuutta

Gaian selvityksessä nousi esille yritysten resilienssin merkitys. Resilienssi tarkoittaa vahvuutta ja sitkeyttä ja kykyä toipua vaikeista tilanteista. Se tarkoittaa myös kykyä sopeutua vastoinkäymisiin tai muutoksiin.  Resilienssin mittapuu on organisaation kyky minimoida haitalliset vaikutukset. Resilientit organisaatiot pystyvät nopeasti sopeutumaan organisaatiossa, arvoverkostossa tai laajemmin yhteiskunnassa tapahtuviin samanaikaisiin tai laajoihin systeemisiin muutoksiin.

Resilienssi on enemmän kuin toipuminen tai elpyminen. Se on myös varautumista ja estämistä. Reslienssi parantaa yrityksen kannattavuutta. Esimerkiksi laaja markkina-asiakaspohja luo tukijalkoja yritykselle. Jos joku tukijalka pettää, muut estävät yrityksen kaatumisen”, summaa VTT:n työelämäprofessori Sauli Eloranta.

Liiketoiminnallinen resilienssi ei synny itsestään, vaan se täytyy määrätietoisesti suunnitella ja rakentaa osaksi liiketoimintaa. Business Finland haluaa luoda teollisuutta tukevia toimia liiketoiminnan resilienssin rakentamiseksi”, sanoo Sustainable Manufacturing Finland -ohjelman päällikkö Toni Mattila.

Monilla päivittäiseen toimintaan keskittyvillä pienemmillä yrityksillä ei ehkä ole resilienssisuunnitelmaa tai sitä ei ole otettu huomioon yrityksen strategiassa. Lisäksi niihin kohdistuu ulkoinen liiketoimintariski, jos ne toimittavat tavaroita tai palveluita vain yhdelle tai kahdelle suurelle paikalliselle asiakkaalle.

Iskunkestävyyttä voi parantaa

Liiketoiminnallisen resilienssiä voi lisätä luomalla vaihtoehtoisia skenaarioita ja laatia ennalta suunnitelmat niihin vastaamiseksi.  Kun riskejä ennakoidaan skenaarioiden kautta, otetaan huomioon myös hyvän varautumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Varautumissuunnitelma kannattaa laatia todennäköisimmille skenaarioille ja keskeisimmille riskeille.

Asiakaspohjan, valmistusstrategian, toimitusketjun, yrityskulttuurin sekä tuote- ja palveluvalikoiman joustavuudenparantaminen on toinen tärkeä keino iskunkestävyyden nostamiseksi. Lisäksi resilienssiä kasvattaa tärkeimpien asiakkaiden, yhteistyökumppanien, rahoittajien ja työntekijöiden luottamuksen kasvattaminen hyvissä ajoin ennen kriisiä.

”On nähty, että pandemia on myös vauhdittanut joidenkin toimialojen liiketoimintaa uuteen kasvuun: verkkokauppa, huikea määriä uusia digitaalisia kuluttajapalveluita, yritysten etätyöjärjestelmät, muut digitaaliset ratkaisut, koneiden ja tuotantojärjestelmien etäohjaus ja etähuolto, jopa etäkomissiointi. Nopeat ja joustavat yritykset ovat jopa pystyneet hyötymään kriisistä”, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Matti Mannonen.

Sustainable Manufacturing Finland -ohjelma on julkaissut yrityksille verkkosivun ja oppaan: Resilienssiä pitää suunnitella ja rakentaa

Lisätietoja

Toni Mattila
toni.mattila (at) businessfinland.fi
Puh. 040 500 9909

Sauli Eloranta
sauli.eloranta (at) vtt.fi
Puh. 040 580 8664

Matti Mannonen
matti.mannonen (at) teknologiateollisuus.fi
Puh. 040 544 7047

Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen. Organisaatiossa työskentelee 600 asiantuntijaa 40 toimipisteessä maailmalla ja 16 toimipaikassa Suomessa. Business Finland on osa Team Finland -verkostoa. www.businessfinland.fi