Uutinen 28.08.2017

EU-rahoitus ponnahduslautana eri toimijoiden yhteiseen kaupunkikehittämiseen

Helsingin kaupunki on menestyksekkäästi hyödyntänyt EU-rahoitusta smart city -kehittämiseen jo 10 vuoden ajan.

Horisontti2020- ja rakennerahastorahoitus ovat olleet keskeisiä sekä eurooppalaisen että kansallisen yhteistyön edistäjiä kertoo hankevalmistelusta vastaava johtaja Roope Ritvos Forum Virium Helsingistä

Forum Virium Helsinki on Helsingin kaupungin älykkään kaupunkikehittämisen kehitysyhtiö. Vuosittain Helsingin kaupunki ja Forum Virium ovat mukana noin 25–30 kokonaisuudessa, joihin haetaan EU-rahoitusta. Rahoitus on hyvin kilpailua, mutta vuositasolla kaupunki on mukana useassa hankkeessa.

Kehittämisen keskiössä liikkuminen, uudet tietoteknologiat ja energiatehokkuus

Keskeisiä teemoja kaupungille Horisontti2020-hankkeissa ovat IoT:n, tekoälyn, robotiikan ja datan hyödyntäminen kaupungin kehittämiskohteissa liikkumisen, hoivan ja energian saralla. ”Helsingin kaupungin uudessa strategiaehdotuksessa erityisesti tekoäly on nostettu kärkiteemaksi kaupungille, ja tähän nyt olemme etsimässä parhaita kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita”, sanoo Ritvos.

Eurooppalainen hankeyhteistyö ei ole kaupungille uutta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin avoimen datan ja avoimen kaupunkikehityksen edelläkävijyys on vahvasti rakentunut eri EU-hankkeiden jatkumona jo useiden vuosien ajan. Esimerkiksi EU:n CIP-ohjelmasta 2013-2016 rahoitetussa CitySDK-hankkeessa kaupunkien tietoteknisiä rajapintoja avattiin ja eri EU-pääkaupunkien välistä yhteentoimivuutta parannettiin. Samaa työtä on viety eteenpäin kansallisesti avoimen datan 6Aika-kärkihankkeessa, jota taas rahoitetaan EU-rakennerahastoista. Avoimet rajapinnat lisäävät läpinäkyvyyttä sekä mahdollistavat uusia sovelluksia ja liiketoimintamalleja kuten Mobility-as-a-Service-yritysten toiminnan. Avointen rajapintojen avulla on syntynyt uusia palveluja mm. kaupungin päätöksentekoon liittyvien tietojen tarkasteluun. Data on antanut mahdollisuuden esimerkiksi tutustua tutun lähikoulun lakkauttamisen taustalla olleisiin seikkoihin ja eri päättäjien puheenvuoroihin. Muita konkreettisia, kaupunkilaisten arjessa näkyviä palveluja ovat mm. sovellukset, jotka kertovat missä raitiovaunut liikkuvat, milloin ne saapuvat pysäkille ja mistä lippuja voi ostaa.

Ajankohtaisia esimerkkejä EU-hankkeista ovat mySMARTLife ja SOHJOA-hankkeet. MySMARTLife on EU:n ”Smart City Lighthouse” – lippulaivahanke - joka edistää energiatehokkaan asumisen, sähköisen liikenteen ja älykotiratkaisujen kehittämistä ja saapumista arkeen Helsingissä. Tieliikenteen automaatio ja robottibussit ovat fokus SOHJOA-hankkeessa, jossa testataan automaattiajoneuvoja suomalaisissa olosuhteissa ja pyritään löytämään toimivimmat sovelluskohteet tulevaisuuteen niin kaupunkiliikenteen sujuvuuden, turvallisuuden sekä matkustajien käyttökokemuksen kannalta.

Yksittäisillä hankkeilla kehitetään kaupungin toimintaa päämäärätietoisesti askelittain. Jatkumona SOHJOA-hankkeelle on juuri käynnistymässä oleva FABULOUS-hanke, joka on robottibussien laajemman pilotin esikaupallinen julkinen hankinta. ”Hankkeessa tullaan avoimen, vaiheistetun innovaatiokilpailun kautta hankkimaan viimeisen kilometrin automaattibussijärjestelmä Helsinkiin. Hankinnat on aikataulutettu alkavaksi ensi syksyllä” vinkkaa Ritvos.

Mitä EU-hankevalmistelu edellyttää?

Monille EU-rahoituksen hakeminen näyttäytyy vähemmän kiinnostavana vaihtoehtona. Rahoituksen saaminen koetaan hyvin epävarmana, ja yhteistyön oletetaan olevan jäykkää ja hankalaa. Ritvos haluaa poistaa näitä ennakkoluuloja ja kannustaa yhteistyöhön vankan päinvastaisen kokemuksen perusteella.

”Työtä toki tarvitaan, mutta tiettyjen perusasioiden ollessa kunnossa, työ ei todellakaan mene hukkaan. Hankevalmisteluun ryhdyttäessä yhteistyökumppanien valinta sekä kunnianhimon taso ovat olennaisia. Suunniteltu tekeminen tulee olla kaikille merkityksellistä, ja toimijoiden kunnianhimon ja tekemisen tason tulee kohdata. Hakemus tulee tehdä toimijoiden kanssa, joilla on aitoa lisäarvoa toisilleen. Lisäksi hakijoilla tulee olla riittävä tietotaso itse haettavasta rahoituksesta, sen yleisperiaatteista ja taustoista”, summaa Ritvos.

”Usein kehittämisideat ja kehittämistarpeet on tunnistettu etukäteen, ja toimijoiden välistä yhteistyötä on viritelty aiemmin. On myös tärkeää että hankevalmisteluun liittyvä suunnittelutyö on sinällään hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa. Valmisteluvaiheen tulee viedä asioita eteenpäin ja suunnittelutyötä on pystyttävä hyödyntämään myös silloin, kun EU-rahoituspäätös ei ole myönteinen.”

Aina pallo ei mene maaliin, mutta liike eteenpäin on jo itseisarvo

Euroopan komission hanketietokannan mukaan toukokuuhun 2017 mennessä suomalaisten Horisontti 2020-rahoitus on ollut yhteensä 520 M€. Horisontti-hankkeissa on ollut mukana yhteensä 380 suomalaista organisaatiota, joista pk-yrityksiä on ollut 200. Ritvos näkee Horisontin olevan erityisen toimiva myös pk-yrityksille. ”Horisontti -rahoitus on joustavaa eikä se edellytä suurta byrokratiaa. Rahoitusta on paljon saatavilla ja hankkeiden koosta johtuen suuriin kokonaisuuksiin pääsee mukaan suhteellisen pienellä resursoinnilla ja vähäisellä riskillä.”

”Hankkeet toimivat hyvänä ponnahduslautana pienille toimijoille. Yhteiskehittäminen asiakkaiden kanssa on palkitsevaa. Lisäksi yhteistyö kaupunkien ja tutkimuslaitosten kanssa avaa ovia myös hankkeen ulkopuolisiin, kansainvälisiin tahoihin. Usein yhteistyö onkin tärkeämpää kuin itse rahoitus”, jatkaa Ritvos.

Suomalaisten onnistumisprosentti Horisonttihakemuksissa on 13.08 % EU-keskiarvon ollessa hiukan parempi, 14.38 %. Kielteinen rahoituspäätös voi kuitenkin palvella osittain tai kokonaan jotain muuta rahoituksenhakumahdollisuutta.

Ritvos valaisee asiaa: ”Kielteisistä rahoituspäätöksistä poikii monesti hyvää. Kaikkein parhaimmat hankkeet ovat niitä, jotka eivät ensimmäisellä hakemuksella ole saaneet rahoitusta. Näiden osalta suunnitelmaa ja kokonaisuutta tarkastellaan hiukan uudessa valossa. Kokonaisuuteen voidaan sitoa muita kansainvälisiä kumppaneita ja suunnittelukierros toteutetaan uudestaan. Suunnittelu paranee toisella kierroksella kun ymmärrys syvenee ja yhteistyön lisäarvo tarkentuu. Tai mikäli hanke ei uusintakierroksellakaan saa rahoitusta, myötätuuli toteutukseen voi löytyä esim. Helsingin kaupungin oman rahoituksen avulla.”

Hyvin suunnittelussa hankkeessa ymmärrys tavoitteista on yhteinen, mikä auttaa myös hankkeen toteutuksessa. Ritvos peräänkuuluttaa myös hyvää projektinhallintaa, mikä lähtökohtaisesti on suomalaisten vahvuus. ”Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulee olla kytköksissä kunkin osallistujaorganisaation ydintekemiseen. Hanke ei saa olla erillinen saareke normaalitoiminnasta, ja hankkeen tuloksia pitää pystyä hyödyntämään hankkeen jälkeen.”

Lisätietoja

Roope Ritvos, Forum Virium, 040 466 2161, roope.ritvos(at)forumvirium.fi

http://www.forumvirium.fi/
https://www.facebook.com/mysmartlifehelsinki/
http://sohjoa.fi/
https://www.tekes.eu/globalassets/tekeseu/nyt/tilastot/yhteenveto_suomen_osallistumisesta_31052017.pdf