Uutinen 29.03.2017

Näkökulmia liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemiin

’Liikenteen sähköiset palvelut’ -tutkimushanke edisti uusien markkinoiden synnyttämistä niin viranomaisten, päättäjien, yksityisten palveluntarjoajien kuin kuluttajienkin näkökulmasta. Kokonaisvaltainen, moninaiset näkökulmat ja taustat huomioiva työ on edellytys liiketoimintaekosysteemin rakentamisessa. Tätä työtä Tekes on ollut vahvasti tukemassa julkisten yhteistyökumppaniensa kanssa.

Tekes määrittää liiketoimintaekosysteemin eri alojen yritysten yhteistyön muodoksi, jossa yritykset kilpailevat ja luovat yhdessä kyvykkyyksiä uusien innovaatioiden ympärille. Tavoitteena on erityisesti tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattaminen. Ekosysteemin luominen ja kehittäminen vaatii kuitenkin myös julkisen sektorin merkittävää roolia.

Rakenteellinen muutos edellyttää toimijoiden välistä pitkäjänteistäkin yhteistyötä

Ajamista sujuvoittava liikennetieto, joukkoliikennepalvelusovellukset, mobiilimaksaminen, autojen etädiagnostiikka ja tieverkon kunnossapitopalvelut olivat vuonna 2014 käynnistyneen Liikennelabra-kokeilun keskiössä. Kokeiluhankkeen tavoitteena oli edistää älyliikenteen palvelumarkkinan syntymistä viranomaisten, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä.
Tätä Liikennelabran aloittamaa kehitystä ovat myöhemmin jatkaneet niin yhteistyössä kuin erillisestikin liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi ja Tekes. Tekes on ollut tukemassa sähköisen liikenteen ekosysteemin rakentumista mm. kanavoimalla rahoitusta teeman tutkimus- ja kehityshankkeisiin esimerkiksi liikkuminen palveluna (Mobility as a Service) -sovellusten synnyttämiseksi.

Tutkimushanke julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa

Jotta uudet sähköiset palvelut menestyisivät, tarvitaan uskottavuutta, ymmärrystä sekä käyttäjien hyväksyntä. Nämä puolestaan edellyttävät faktoja eri sidosryhmien välisessä vuoropuhelussa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Liikenteen sähköiset palvelut -tutkimushanke tarkasteli liikenteen sähköisten palvelujen tematiikkaa kolmesta näkökulmasta: tietoturvan, palveluiden hyväksyttävyyden sekä liiketoimintaekosysteemin rakentumisen kautta.

Tutkimushankkeen Tietoturva ja yksityisyydensuoja -osiossa valotettiin paikkatietoon liittyviä yksityisyyden suojaa ja luottamusta koskevia näkökohtia. Liikkumisen liiketoimintamalleissa keskeinen kysymys on se, missä määrin yksityisyyden suoja tulee huomioida sijaintiin perustustuvissa liikkumispalveluissa. Loppukäyttäjän asema ja valta itseään koskeviin tietoihin lisääntyy, mutta tämä voidaan nähdä myös kasvavana vastuuna omien tietojen käytön valvonnasta.

On arvioitu, että liikkujien käyttäytymistä analysoivien, paikkatietoa hyödyntävien palveluiden kokonaismarkkinoiden liikevaihto on v. 2019 n. 40 miljardia dollaria. Kyse on siis taloudellisesti hyvin merkittävästä asiasta. Yritysten keräämän henkilötiedon avoimempi keskinäinen vaihto, käyttäjien antaessa siihen valtuutuksen ja sitä itse kontrolloidessa, mahdollistaa tiedon entistä monipuolisemman käytön ja uusien palveluiden synnyttämisen. Toimivat ja ilman jatkuvaa laillisuusperiaatteiden noudattamisen rajankäyntiä vaativat henkilötiedon markkinat (esim. liikkumistieto) olisivat niin yritysten kuin kuluttajienkin etu.

Vaikutusten arviointi ja palveluiden hyväksyttävyys -tutkimusosiossa selvitettiin suomalaisten liikkumistottumuksia ja kansalaisten suhtautumista kilometriveroon; millaisia vaikutuksia liikkumiseen, kulkumuotojen valintaa, toteutettujen matkojen pituuteen jne. kilometriverolla mahdollisesti olisi. Tutkimuksessa verrattiin nykykäytäntöä tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Kyselyyn vastaajista (yhteensä 1034 vastaajaa) 41 % olisi valmis kilometriveroon. Kilometrivero tarjoaakin merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan. Mikäli auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, että automatkoja siirtyisi joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen tehtäviksi. Lisäksi auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista.

Tutkimushankkeen kolmannessa osiossa, Älyliikenteen liiketoimintaekosysteemi, tarkasteltiin miten kehitys kohti avointa älykkäiden liikkumispalveluiden ekosysteemiä voisi tapahtua Suomessa. Jotta älykkään liikkumisen palvelut saavuttaisivat täyden potentiaalinsa, tarvitaan useita muutoksia nykyisiin organisaatiorakenteisiin sekä lainsäädäntöön. Julkisen sektorin rooli muutosajurina on moninainen. Julkinen sektori voi ohjata ja kiihdyttää kehitystä säännöstelyä lisäämällä tai sitä purkamalla, edistämällä julkisia hankintoja ja standardisointia sekä tarjoamalla testialustoja että taloudellista tukea. Luonnollisesti yritykset ovat palvelujen kaupallistajia, mutta julkinen sektori voi edistää mm. kansallisten referenssihankkeiden toteutumista, mikä puolestaan tarjoaa tarvittavat referenssit viennin käynnitämiseen.
Liikenteen sähköisten palvelujen kehittämiseksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista sekä uusia yhteistyömalleja julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välille. Tekniset, taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset yhdistyvät liikenneratkaisuissa, mikä edellyttää julkisia interventioita, sillä älykkäitä ratkaisuja ei todennäköisesti synny pelkästään markkinavoimien avulla.

Taustatyö tukee uutta liiketoimintaa

Liikenteen sähköiset palvelut -tutkimushanke tarjosi toimijoille työkaluja oman roolinsa hahmottamisessa tulevaisuuden ekosysteemissä. Liikenneinfrastruktuurin ja ajoneuvojen digitalisoituminen mahdollistaa uudenlaisia älykkään liikkumisen palveluja. Kehitys haastaa myös julkista sektoria uudistumaan ja edistämään markkinoiden syntymistä. Uusilla markkinoilla viranomainen ei välttämättä olekaan enää keskiössä, vaikka esim. lainsäädäntö tietyt raamit edelleen asettaakin.

Sähköisen liikenteen markkinat kasvavat, ja uusia hyödyntämiskohteita sekä liiketoimintamahdollisuuksia nousee esiin jatkuvasti. Esimerkki markkinoita uudistavasta palvelusta on Kyyti-halpataksipalvelu, joka aloitti toimintansa Oulussa maaliskuussa 2017. Tuup Oy:n mobiilisovellukseen perustuva ratkaisu huolehtii matkaketjun joustavuudesta esim. rautatieasemalta loppukohteeseen hyvin edullisesti.

Uusien ratkaisujen myötä esiin nousee myös tutkimuksellisten tarkastelujen tarve. Nyt rakentuvia ekosysteemejä on hedelmällistä tarkastella muutaman vuoden päästä mm. viranomaisroolin tai kuluttajan näkökulmasta. Viranomaisten toiminta muuttuu entistä vahvemmin digitaalisten palvelujen hankkijaksi, jossa yksittäisen tuotteen hankinnan sijaan ostetaan lisäarvoa tarjoavaa palvelua. Yksityisille käyttäjille tarjottava tieto laajentuu, mutta kuluttajien rajallinen maksuhalukkuus huomioiden palveluntarjoajien tulee miettiä, miten kerättyä tietoa voidaan myös muussa yhteydessä hyödyntää.

Lisätietoja 

Satu Innamaa, johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT, 040 761 0717, satu.innamaa(at)vtt.fi
Thomas Casey, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT, 050 327 1944, thomas.casey(at)vtt.fi
Immo Heino, ‎ erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT, 040 548 3505, immo.heino(at)vtt.fi