Siirry sisältöön
Uutinen 27.02.2017

Teemana työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus

Työn tulevaisuuden vaihtoehtoiset näkymät kiinnostavat. Työelämän tutkimusyhdistyksen ja Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelman yhteinen tilaisuus keräsi Tieteiden talolle viisikymmenhenkisen yleisön kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista työn murrokseen liittyvistä kysymyksistä.

Tilaisuudessa esiteltiin valtioneuvoston kanslian teettämän Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa, jossa tarkastellaan työn tulevaisuutta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä mitä muutokset merkitsevät Suomelle. Selvityksessä arvioidaan miten työmarkkinat, työpaikkarakenteet, työn tekemisen tavat ja työvoimaan liittyvät ominaisuudet muuttuvat. Tuloksena syntyy päivitetty ja punnittu tilannekuva työn tulevaisuudesta noin 20 vuoden aikajänteellä. Selvityksen loppuraportin julkaisemistilaisuus on 3.3.2017 mutta se on jo nähtävillä.

Tilaisuuden aluksi selvityksen tehnyt tutkija Mikko Dufva, Teknologian tutkimuskeskuksesta esitti kysymyksen, missä työn murros näkyy, kun sitä ei vielä pystytä tilastollisesti havaitsemaan? Mikko nosti puheenvuorossaan esille, että juuri nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua. Pitää päästä yhdestä tavasta ajatella useaan eri tapaan ja luoda rinnakkaisia uusia tapoja toimia. Lineaarisesta tuotantoajattelusta pitää pystyä siirtymään yhteiseen ongelmanratkaisuun. Mikko korosti, että luovuus ja yhteisöllisyys voivat toimia siltana vanhan ja uuden ajattelutavan välillä.

Professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta johtaa SWiPE tutkimuskonsortiota. Myös Anne tarttui omassa puheenvuorossaan pyrkimykseen rakentaa siltaa kahden eri maailman välillä. Hän korosti, ettei pidä tarkastella vain asiantuntijan tietotyötä vaan haettava näkökulmia myös tuotannollisesta toiminnasta. Anne käytti esimerkkinä voimalaitostyön raju muutosta tietotyön näkökulmasta. On tarkasteltava mikä pysyy ja mikä muuttuu? Jokapäiväinen keskustelu digitaalisuudesta ei ole mustavalkoinen. Sen myötä toisaalta toiminnot hajoavat ja syntyy lisää kilpailua myös verkoston sisällä mutta samalla sen myötä syntyy myös paljon myönteisiä mahdollisuuksia.

Toisen ennalta pyydetyn puheenvuoron käytti ennakointia johtava Johannes Koponen Demos Helsinki. Hänen johdollaan on juuri tehty Työ 2040 -skenaariot. Johannes nosti esiin, että tuottavuuden kasvun muutos näkyy tilastoissa, mutta sen tuomat hyödyt työntekijälle eivät näy. Hänen mukaansa nyt olisi laadullisen tutkimuksen paikka, ihmettelemällä asioita saadaan aikaan uusia ulottuvuuksia. Silta-ajatuksen sijaan Johannes korosti uteliaisuuden roolia. Uteliaisuus on helpompaa ja se ruokkii itse itseään. Yksi ratkaisunsiemen voisi olla siirtyä oppimisen korostamisesta uteliaisuuden oppimiseen – uudet metataidot!

Alustusten jälkeisessä keskustelussa sivuttiin työn murrosta hyvin laajalla skaalalla. Keskustelussa nousi esille mm. lainsäädännön tarve turvallisuus ja terveellisyys kysymyksissä, kaiken työn sirpaloituminen ja tämän muutoksen parempi ymmärtäminen, halu säilyttää pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli, mutta samalla koetaan, että rakenteet pitää muuttaa ajatellen esimerkiksi itsensä työllistämistä ja jakamistaloutta. Keskustelussa nousi esille, että työpaikoilla ollaan tänä päivänä kohtuullisen hukassa: ei tunnetta mahdollisuuksia eikä osata toimia. Yhtenä ratkaisuna murroksessa nähtiin uutena ammattina "työncoachit".

Loppukaneetteina alustajat nostivat jonkin asian, jonka näkevät tärkeäksi tulevaisuuden työn kannalta. Anne kertoi kannustavana esimerkkinä, miten Turussa yrittäjyyskoulutus on nykyään läpäissyt koko yliopiston, vaikka välillä uskottiin, ettei yrittäjyyskoulutusta tarvita ollenkaan. Mikko kehotti kuulijoita miettimään uutta tarustoa työn tulevaisuuden kuvaamiseen: kympin tyttöjen ja huippukoulutettujen työnsankarien tilalle tarvitaan uudet myytit. Kaisa Oksanen valtioneuvoston kansliasta kiteytti tilaisuuden keskustelua: "Tämä kuvaa tilanteen moninaisuutta, ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Murros tulee jatkumaan. Pitää pyrkiä irrottautumaan nykypäivästä ja mennä enemmän tulevaisuuteen – tarvitaan lisää rohkeaa visiointia."

Lue lisää myös Työelämän tutkimusyhdistyksen sivuilta

 

Nuppu Rouhiainen