Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle
Matkailuun kulutettiin Suomessa vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan arviolta 16,3 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.
Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo oli vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan 5,3 miljardia euroa, joka on 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Muihin teollisuudenaloihin verrattuna matkailu on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus.
Matkailutilinpidon mukaan vuonna 2019 (ennakkotieto) matkailualan työllisten lukumäärä oli noin 154 000 henkilöä.
Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa pysytellyt 2,5 prosentin bkt-osuuden tuntumassa vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2017 matkailun BKT-osuus kuitenkin nousi 2,7 prosenttiin ulkomaisten matkailijoiden kysynnän kasvaessa voimakkaasti.
Matkailun tuottama arvonlisäys, 5,4 miljardia euroa vuonna 2018, kasvoi edellisvuodesta 4 prosenttia. Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2018 kasvoi edellisvuodesta 4 prosenttia 15,7 miljardiin euroon. Yksi matkailukysynnän euro tuotti vuonna 2018 arvonlisää noin 35 senttiä.
Matkailukysynnän kolme osatekijää ovat ulkomainen matkailukysyntä (31%), suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä (55%) sekä suomalaisten muu matkailukysyntä (14%), joka sisältää työ- matka-korvaukset ja omien mökkien laskennallisen käytön. Ulkomainen matkailukysyntä (4,9 mrd. eur) kasvoi 6,3 prosenttia. Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä (8,6 mrd. eur) kasvoi 3,3% vuonna 2018 kun taas suomalaisten muu matkailukysyntä (2,3 mrd. eur) 1,2 prosenttia.
Matkailutoimialojen kokonaistyöllisyys kasvoi hieman vuodesta 2017. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2018 yhteensä 147 700 henkilöä mikä on 5,6 prosenttia kaikista työllisistä. Matkailutoimialojen työllisille työtunteja kertyi 249 miljoonaa. Työllistävin matkailutoimiala oli ravitsemistoiminta, jolla työskenteli puolet (49 %) henkilöistä. Henkilöliikenteessä työskenteli 27 %, majoitustoiminnassa 11 % ja kulttuuri-, urheilu- ja virkistystoiminnan alalla 11 % henkilöistä vuonna 2018. Vuokratyövoima ei sisälly matkailulle tyypillisten toimialan lukuihin vaan se luetaan liike-elämän palvelujen työllisyyteen. Myöskään kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotelli- ja ravintola-alalla tehtiin lisäksi vuokratyötä arviolta 11 miljoonaa työtuntia vuonna 2018 mikä vastaa noin 5 600 täysiaikaiseksi muutettua työpaikkaa.
Vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan matkailun kokonaiskysyntä kasvoi 0,6 miljardilla eurolla 16,3 miljardiin euroon. Ulkomainen matkailukysyntä kasvoi 9 prosenttia, kotimainen vapaa-ajan matkailukysyntä kasvoi 3 prosenttia ja kotimainen muu matkailukysyntä laski 6 prosenttia. Työllisyys kasvoi hieman vuonna 2019, työllisiä oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 154 000.
Matkailutilinpidon on Visit Finlandin toimeksiannosta laatinut yliaktuaari Ossi Nurmi Tilastokeskuksesta.
Matkailutilinpito: matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2018–2019
Helsinki: Business Finland, Visit Finland, 2019
Visit Finland -tutkimuksia
Matkailutilinpidon tietokantataulukot löytyvät Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfista
Matkailutilinpito kuvaa matkailun asemaa osana Suomen kansantaloutta. Kansantalouden tilinpito on kansantalouden kuvauksen ydin ja matkailutilinpito on sitä täydentävä ja tarkentava "satelliitti". Matkailutilinpito tuottaa lukuja mm. kansainvälisistä matkailutuloista, matkailun työllistävyydestä ja matkailun merkityksestä eri toimialoilla, kuten majoitus- tai ravintola-alalla. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä YK:n, WTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n kanssa. Matkailutilinpitoa kutsutaan toisinaan myös matkailun satelliittitilinpidoksi.