Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle
Matkailuun kulutettiin Suomessa vuoden 2018 ennakkotietojen mukaan arviolta 15,7 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.
Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo oli vuoden 2018 ennakkotietojen mukaan 4,9 miljardia euroa, joka on 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Muihin teollisuudenaloihin verrattuna matkailu on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus.
Matkailutilinpidon mukaan vuonna 2018 (ennakkotieto) matkailualan työllisten lukumäärä oli noin 142 100 henkilöä.
Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa pysytellyt 2,5 prosentin bkt-osuuden tuntumassa vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2017 matkailun BKT-osuus kuitenkin nousi 2,7 prosenttiin ulkomaisten matkailijoiden kysynnän kasvaessa voimakkaasti.
Matkailun tuottama arvonlisäys, 5,2 miljardia euroa vuonna 2017, kasvoi edellisvuodesta jopa 13 prosenttia. Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2017 kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia 15,1 miljardiin euroon. Yksi matkailukysynnän euro tuotti vuonna 2017 arvonlisää noin 35 senttiä.
Matkailukysynnän kolme osatekijää ovat ulkomainen matkailukysyntä (30%), suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä (55%) sekä suomalaisten muu matkailukysyntä (15%), joka sisältää työ- matka-korvaukset ja omien mökkien laskennallisen käytön. Ulkomainen matkailukysyntä (4,6 mrd. eur) kasvoi 27 prosentilla. Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä (8,3 mrd. eur) kasvoi 2,7% vuonna 2017 kun taas suomalaisten muu matkailukysyntä (2,2 mrd. eur) väheni 2,5 prosenttia.
Matkailutoimialojen kokonaistyöllisyys kasvoi hieman vuodesta 2016. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2017 yhteensä 138 900 henkilöä mikä on 5,5 prosenttia kaikista työllisistä. Matkailutoimialojen työllisille työtunteja kertyi 234 miljoonaa. Työllistävin matkailutoimiala oli ravitsemistoiminta, jolla työskenteli puolet (50 %) henkilöistä. Henkilöliikenteessä työskenteli 25 %, majoitustoiminnassa 11 % ja kulttuuri-, urheilu- ja virkistystoiminnan alalla 12 % henkilöistä vuonna 2017. Vuokratyövoima ei sisälly matkailulle tyypillisten toimialan lukuihin vaan se luetaan liike-elämän palvelujen työllisyyteen. Myöskään kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotelli- ja ravintola-alalla tehtiin lisäksi vuokratyötä arviolta 12 miljoonaa työtuntia vuonna 2017 mikä vastaa noin 6 500 täysiaikaiseksi muutettua työpaikkaa.
Vuoden 2018 ennakkotietojen mukaan matkailun kokonaiskysyntä kasvoi 0,6 miljardilla eurolla 15,7 miljardiin euroon. Ulkomainen matkailukysyntä kasvoi 6 prosenttia, kotimainen vapaa-ajan matkailukysyntä kasvoi 3,5 prosenttia ja kotimainen muu matkailukysyntä kasvoi 0,2 prosenttia. Työllisyys kasvoi hieman vuonna 2018, työllisiä oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 142 100.
Matkailutilinpidon on Visit Finlandin toimeksiannosta laatinut yliaktuaari Ossi Nurmi Tilastokeskuksesta.
Matkailutilinpito: matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2017–2018
Helsinki: Business Finland, Visit Finland, 2018
Visit Finland -tutkimuksia
Matkailutilinpidon tietokantataulukot löytyvät Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfista
Matkailutilinpito kuvaa matkailun asemaa osana Suomen kansantaloutta. Kansantalouden tilinpito on kansantalouden kuvauksen ydin ja matkailutilinpito on sitä täydentävä ja tarkentava "satelliitti". Matkailutilinpito tuottaa lukuja mm. kansainvälisistä matkailutuloista, matkailun työllistävyydestä ja matkailun merkityksestä eri toimialoilla, kuten majoitus- tai ravintola-alalla. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä YK:n, WTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n kanssa. Matkailutilinpitoa kutsutaan toisinaan myös matkailun satelliittitilinpidoksi.