Siirry sisältöön

Kansalliset kestävän matkailun indikaattorit

Matkailun haasteisiin vastaaminen edellyttää kohteilta ja niiden yrityksiltä älykkäitä, hyödylliseen tietoon pohjautuvia päätöksiä. Indikaattorijärjestelmä on vastuullisesti johdetun matkakohteen ja matkailuyrityksen työkalu ja indikaattoreista saatava kestävän matkailun data antaa paljon mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen!  

Matkailun kestävyyden mittarit ovat jo pidemmän aikaa nousseet kansainvälisiin keskusteluihin, ja Suomeen viime vuosina ennen COV-19 pandemiaa suuntautuneen matkailun kasvun myötä on herännyt keskustelua myös matkailun lieveilmiöistä. Matkailua onkin haastettu huomioimaan kestävyyden ulottuvuuksien terve tasapaino.

Miksi kestävää matkailua tulee mitata?

Matkailun kestävyyttä tulee tarkastella moniulotteisesti, jolle vain systemaattinen seurantamalli takaa edellytykset. Matkailualan kilpailukyky liittyy läheisesti alan kestävyyteen, sillä matkailukohteiden laatuun vaikuttaa voimakkaasti niiden luonto- ja kulttuuriympäristö sekä nivoutuminen paikallisyhteisöön. Kestävän matkailun kehittäminen turvaa alan kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä ja huomioi matkailijoiden, isäntäyhteisöjen ja ympäristön tarpeiden oikean tasapainon.

Matkailun vastuullinen johtaminen huomioi mm. matkailuresurssien rajat (esimerkiksi paikallisten sietokyky, luonnon kantokyky, henkilöresurssit, fyysinen kapasiteetti) sekä matkailualueen monipuolisen kehittämisen (laadukas markkinajakauma, oikeat kohderyhmät, monipuolinen tuotetarjonta).

Indikaattorijärjestelmällä pyritään tukemaan kohteiden ja yritysten vastuullista johtamista tarjoamalla mittaamiseen ja seurantaan helpot ja hyödylliset työkalut sekä mahdollistamalla alueiden välisen vertailun niiden edistymisestä ja tuloksista.

Perusteita matkailun seurannalle:

  • paremmat tiedot päätöksentekoon
  • tehokas riskinhallinta
  • toiminnan priorisointi
  • suorituksen vertailuarvot
  • paikallisyhteisön vahvempi mukaantulo ja tuki matkailun sidosryhmille
  • kävijäkokemuksen kehittyminen
  • tuloksen parantuminen ja kustannussäästöt
  • kävijäkohtaisen arvon lisääntyminen

Kestävyyden kaikki ulottuvuudet huomioiva indikaattorijärjestelmä

Kaikkiin kestävyyden ulottuvuuksiin ulottuvan indikaattorijärjestelmän tavoitteena on tukea matkailualueiden ja yritysten kestävän matkailun kehittämissuunnitelmien rakentamista ja seurantaa, joka on myös yksi Sustainable Travel Finland –ohjelman kriteereistä. Indikaattorit ovat linkitetty YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals eli SDGs). Lisäksi niillä on linkitys myös muihin taustamateriaalina käytettyihin lähteisiin, joita ovat muun muassa ETIS, GSTC ja ETC.

Visit Finland aloitti selvitystyön kestävän matkailun mittaamiselle alkuvuodesta 2019. Selvitystyössä määriteltiin joukko indikaattoreita, jotka ovat kestävän matkailun seurannan kannalta keskeisimpiä sekä helposti todennettavia ja päivitettäviä. Indikaattorit voidaan jakaa neljään osa-alueeseen, jotka ovat:

  • Kohteen hallinnointi
  • Taloudellinen arvo
  • Sosiaalinen & kulttuurinen vaikuttavuus
  • Ympäristövaikutukset

Jokaiseen osa-alueeseen liittyy valikoitu määrä kestävyyden kriteerejä ja niiden alta lista seurattavia indikaattoreita.

Indikaattoritiedon lähteet

Pääosin seurannan vaatimat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, Visit Finlandin, Metsähallituksen, liikenneyhtiöiden, ministeriöiden, virastojen ja alueiden tuottamaan säännölliseen tiedonkeruuseen. Osa indikaattoreista vaatii kuitenkin aivan uudenlaisen datan keräämistä, jota tullaan tekemään osana Sustainable Travel Finland -ohjelmaa. Ohjelman työkaluna toimivalta onlinealustalta löytyy aina alkuvuodesta aukeava tiedonkeruulomake, johon yritykset ja alueet täyttävät tarvittavat manuaalisesti kerättävät tiedot vuosittain. Tietoa saadaan myös muiden Visit Finlandin kestävän matkailun työkalujen, kuten matkailualan digitaalisen hiilijalanjälkilaskurin kautta. 

Indikaattorijärjestelmä otetaan käyttöön asteittain, ensimmäiset tiedonkeruun ja raportoinnin pilotit toteutetaan vuoden 2022 aikana. Osa valikoiduista indikaattoreista vaatii vielä jatkokehittämistä niin sisällöllisesti kuin teknisestikin, jotta tiedonkeruu mahdollistuisi. Yrityksiltä ja destinaatioilta manuaalisesti kerättävän tiedonkeruun tulee olla mahdollisimman mutkatonta ja käyttäjää kouluttavaa. Rajapintojen kautta kerättävän datan keräämiseen liittyy myös useita tulevaisuudessa tarkennettavia riippuvaisuuksia ulkoisiin tiedonlähteisiin (mm. Metsähallitus, Tilastokeskus, Museovirasto).

Ota yhteyttä

Sustainable Travel Development Manager

Liisa Mäkelä

+358 50 525 7479