EU:n tutkimuspolitiikka

EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka määritellään Eurooppa 2020-kasvustrategiassa (EU2020).
Suomalaisille asiakkaille » Palvelut » Rahoitus » EU:n tutkimuspolitiikka

EU:n kasvustrategia

EU pyrkii nostamaan Euroopan takaisin kasvu-uralle ja vahvistamaan mantereen kilpailukykyä globaalissa ympäristössä. Keskeisessä asemassa tässä ovat tutkimus ja innovointi.

Innovaatiounioni

Innovaatiounioni on yksi EU2020-kasvustrategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Sen tarkoituksena on tiivistää EU:n toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten energian saatavuuteen, elintarviketurvallisuuteen, ilmastonmuutokseen tai väestön ikääntymiseen. Innovoinnin ja uusien innovaatioiden nähdään tarjoavan ratkaisuja näihin haasteisiin.

Julkisen sektorin toimin pyritään aktivoimaan yksityissektoria, helpottamaan uusien ideoiden kaupallistamista ja uusien markkinoiden syntymistä. Tähän tähdätään esimerkiksi parantamalla innovatiivisten yritysten rahoitusta, kohdistamalla julkisia hankintoja innovatiivisten ratkaisujen synnyttämiseen sekä nopeuttamalla standardointia.

EU:n tukimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (Horizon 2020), Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT (European Innovation and Technology Institute) ja eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet EIP (European Innovation Partnerships) ovat esimerkkejä keskeisistä toimista, joilla Innovaatiounionia toteutetaan.

Eurooppalainen tutkimusalue ERA

Eurooppalainen tutkimusalue ERA (European Research Area) on Euroopan unioin ja jäsenmaiden yhteinen aloite, joka tähtää tutkimuksen sisämarkkinoiden syntymiseen. ERA saadaan aikaan poistamalla esteitä rajat ylittävältä tutkimusyhteistyöltä, lisäämällä kansainvälistä t&i-yhteistyötä sekä saamalla kansalliset ja alueelliset t&i-politiikat sekä EU:n toimet tukemaan toisiaan.

ERA tarkoittaa esimerkiksi tutkijoiden vapaata liikkuvuutta ja työskentelymahdollisuutta Euroopassa, yhteisten tutkimuksen infrastruktuurien perustamista ja toimintaa tai julkisesti rahoitetun tutkimuksen parempaa hyödyntämistä ja käyttöä. Tähän kuuluu myös yhteinen ohjelmasuunnittelu (Joint Programming, JP), joka tarkoittaa komission ja jäsenmaiden yhdessä valmistelemia ja toteuttamia suuria tutkimuskokonaisuuksia.

Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet

Eurooppalaisissa innovaatiokumppanuuksissa (European Innovation Partnership EIP) pyritään saamaan julkisen ja yksityisen sektorin toimijat yhteen etsimään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin tutkimuksen ja innovoinnin toimin. Toiminnassa on kyse EU-tason poliittisesta koordinaatiosta, ei uudesta rahoitusmuodosta. EIP on osa Eurooppa 2020 -strategian Innovaatiounioni-hanketta.

Poliittista koordinaatiota ja eri toimijoiden sitouttamista

Innovaatiokumppanuus-toiminnassa komissio ja jäsenmaat valitsevat ne suuret ja monimutkaiset aihekokonaisuudet, joissa ratkaisujen saavuttaminen ei onnistu pelkästään yksittäisen toimijan tai maan voimin. Valituille aihealueille luodaan pitkän tähtäimen yhteinen visio. Rahoitusta kumppanuuksiin ohjataan EU:n olemassa olevista ohjelmista ja aloitteista sekä kansallisista rahoituslähteistä. Toteutus edellyttää siis sekä julkista että yksityistä rahoitusta.

Kumppanuuksien valmistelussa ja toteutuksessa tarvitaan teollisuuden, tutkijayhteisöjen, viranomaistahojen sekä muiden EU:n ja kansallisten toimijoiden yhteistyötä ja toiminnan koordinaatiota. Päällekkäistä työtä pyritään ehkäisemään ja vaikkapa lainsäädäntöön tai standardointiin liittyviä toimia yhtenäistämään. Lyhytaikaisten hankkeiden sijaan keskitytään pitkän aikavälin ohjelmapohjaiseen toimintatapaan. Tulosten hyödyntämistä ja innovatiivisten ratkaisujen viemistä markkinoille pyritään nopeuttamaan.

EIP-kumppanuuksien onnistuminen riippuu siitä, miten jäsenmaat ja eri toimijat saadaan motivoitua puhaltamaan yhteiseen hiileen eli järjestämään omaa toimintaansa yhdenmukaiseksi muiden vastaavien kanssa ja linkittämään eri toimintojaan yhteen.

EIP-kumppanuudet

Muut ohjelmat ja yhteistyömahdollisuudet