Siirry sisältöön

Co-Innovation

Rahoitusta tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeisiin, joissa ne kehittävät yhdessä uutta tietoa ja innovaatioita uuden liiketoiminnan tarpeisiin

Business Finland on uudistanut tammikuussa 2020 Co-Innovation -rahoitusta. Tavoitteena on lisätä tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yritysten kanssa.

Uudistuksen myötä Business Finlandin rahoitusosuus tutkimusprojekteille nousi 70 %:iin. Samalla aiempi erillinen kansainvälisen yhteistyön kannuste poistui. Nyt rahoitettavilta tutkimusprojekteilta edellytetään pääsääntöisesti kansainvälistä yhteistyötä ja vain poikkeustapauksissa kansallisen tason yhteistyö on riittävää rahoituksen saamiseksi. 

Aiemmin Co-Innovation -hankkeiden tutkimusprojektin tulosten hyödyntämisestä on ollut ensisijainen oikeus neuvotella vain sellaisilla yrityksillä, jotka ovat olleet rahoittamassa kyseisiä tutkimusprojekteja. Ensisijaista neuvotteluoikeutta on laajennettu yrityksiin, jotka toteuttavat oman t&k-projektinsa rinnan julkisen tutkimusprojektin kanssa.

Lue uutinen muutoksista

Kenelle?

Co-Innovation -osapuolina voi olla useita tutkimusorganisaatioita sekä useita yrityksiä. Yrityksillä voi olla eri rooleja: niillä voi olla oma t&k-projekti tai ne voivat toimia tutkimuksen rahoittajana tai toisen yrityksen projektin alihankkijana.

Co-Innovation -hankkeen voi minimissään muodostaa kaksi yritystä yhdessä. Mikäli Co-Innovation -hankkeessa on mukana yksi tai useampi tutkimusorganisaatio, on hankkeessa oltava myös vähintään kolme yritystä, joista ainakin kaksi on hakenut tutkimus- ja kehitysprojektilleen rahoitusta Business Finlandista.

Konsortion koko pitää olla hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen. Jokaisella osallistujalla on oltava perusteltu rooli tutkimuksen toteuttamisen tai hyödyntämisen kannalta. Usein tarkoituksenmukainen konsortion koko on 5 ̶ 7 osallistujaa, lisäksi mukana voi olla tutkimusta rahoittavia yrityksiä tai muita osallistujia, joilla ei ole omaa t&k-projektia.

Etusijalla ovat uskottavat pk- ja midcap-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevat projektit, joissa voi olla mukana myös suuria yrityksiä. Startup-yrityksille oma erillinen projekti on yleensä tarkoituksenmukaisempi kuin osallistuminen Co-Innovation -yhteishankkeeseen. Startup-yritykset voivat kuitenkin olla mukana yhteishankkeissa perustellusta syystä, esimerkiksi tuomassa jotain eritysosaamista. Käytännössä hyviä yritysosapuolia ovat olleet ne joilla on jo vientiä tai kansainvälistä liiketoimintaa.

Mitä?

Yritykset ja tutkimusorganisaatiot kehittävät yhdessä uutta tietoa ja innovaatioita kansainvälisen liiketoiminnan pohjaksi. Yhteishankkeen osallistujilla on yhteinen tavoite ja tarve tehdä projekteja yhteistyössä sekä suunnitelma yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi.

Rahoituksella vahvistetaan tutkimusorganisaation osaamista, vauhditetaan tutkimustiedon hyödyntämistä ja uusien vientituotteiden kehittämistä. Co-Innovation -hankkeella vahvistetaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä verkostoja.

Co-Innovation -rahoituksella rahoitetaan sekä Co-Creation -vaiheen läpikäyneitä että suoraan ilman sitä valmisteltuja yhteishankkeita.

Milloin?

Kun yritykset ja tutkimusorganisaatiot haluavat tehdä tutkimusta ja kehitystyötä läheisessä yhteistyössä.

Yritykset nopeuttavat tutkimuksellisen osaamisen ja ratkaisujen hyödyntämistä innovaatiotoiminnassaan ja samalla etenevät omien t&k-tavoitteidensa kanssa.

Tutkimusaiheet perustuvat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhdessä kehittämiin ja suunnittelemiin tutkimusideoihin ja tarpeisiin.

Julkinen tutkimusprojekti on tutkimuksellisesti kunnianhimoinen. Voimme rahoittaa tutkimusorganisaatioiden ongelmakeskeistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta ja tutkijaliikkuvuutta. Julkisen tutkimusprojektin tulosten tulee olla laajasti hyödynnettävissä mahdollisesti myös konsortion ulkopuolella. Yritysten on hyvä huomata, että tutkijat usein julkaisevat tutkimustuloksia jo projektin aikana, mutta yhteishankkeen osallistujat voivat keskenään sopia julkaisukäytännöistä. Julkista tutkimusprojektia on ohjaamassa potentiaalisia hyödyntäjäyrityksiä.

Yritysten t&k-projektit ovat yritysten omia ja toteutetaan tutkimusprojektin rinnalla omina projekteinaan osana yhteishanketta. Yritysten projektit ovat yritysten omien kasvutavoitteiden ja strategioiden mukaisia. Voimme rahoittaa yrityksiä niiden tarpeisiin ja kasvutavoitteisiin sopivalla tutkimus- ja kehitysrahoituksella.

Co-Innovation lyhyesti

Miten rahoitus toimii?

Business Finlandin rahoitusosuus tutkimusorganisaatiolle on tyypillisesti 70 % tutkimusprojektille hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Projektin kokonaiskesto on tyypillisesti 2 ̶ 3 vuotta. Tutkimusorganisaatioiden projekteissa noudatetaan Business Finlandin julkisen tutkimuksen rahoituksen yleisiä ehtoja.

Yritysten rahoitus noudattaa Business Finlandin yrityksille myönnettäviä rahoitusmuotoja ja arviointikriteereitä. Rahoitustasot perustuvat yrityksen kokoon, projektin sisältöön ja sen tavoitteisiin. Yrityksen kasvutavoitteet ja strategiat tulee toteutua myös projekteissa, jotka toteutetaan osana yhteishanketta. Yrityksen omassa hakemuksessa on tärkeää kuvata, miten se kytkeytyy yhteiseen tekemiseen. Yrityksellä on oltava riittävät resurssit ja omarahoitus projektin toteuttamiseksi. Business Finlandin rahoittamissa yritysten projekteissa noudatetaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen yleisiä ehtoja.

 


Tyypillisiä esteitä rahoituksen saamiselle yhteishankkeessa ovat mm.:

  • Hankesuunnitelmassa yrityksellä ei ole esitettynä selvää roolia tai yhteistyötä muiden osapuolten kanssa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa.
  • Hankkeen tuloksista syntyvät vaikutukset (vienti, liikevaihto) ovat pieniä verrattuna tarvittavaan kokonaisrahoitukseen.
  • Hankkeessa ei ole riittävästi uskottavan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavia osapuolia. Tämä voi johtaa joko puuttuvaan osaamiseen tai pieniin vaikutuksiin (ks. edellinen kohta).
  • Yrityksellä on hoitamatta maksurästejä (alv, työntekijämaksut, hoitamaton verovelka, oma pääoma menetetty ). Yrityksellä ei ole taloudellisia edellytyksiä oman projektin rahoitukseen tai sopivia henkilöresursseja projektinsa toteuttamiseen, tai edellytyksiä kansainväliseen liiketoimintaan. Kun yksikin yritysosallistuja jää hankkeesta pois, sillä on vaikutus yhteiseen hankesuunnitelmaan.
  • Suurten yritysten verkostoa laajentavat vaikutukset ovat vähäiset (pk-yritys - ja tutkimusalihankinnat vähäisiä).
  • Kokonaisuudesta puuttuu kansainvälisen kasvun tavoite tai se on vaatimaton.

 

Hakuohjeet

Miten rahoitusta haetaan?

Rahoitusta Co-Innovation -hankkeeseen voi hakea jatkuvasti. 

ENNEN RAHOITUKSEN HAKEMISTA

Tutkimusorganisaatio: Keskustele ennen hakemista suunnitteilla olevasta hakemuksesta ensin oman organisaatiosi tutkimuksen tukipalveluiden ja sen jälkeen Business Finlandin tutkimusrahoitustiimin kanssa. Ks. yhteystiedot alla. Valmistaudu esittelemään konsortio ja hankesuunnitelma ennen rahoituksen hakemista.

Yritys: Myös yritykset voivat olla aloitteellisia Co-Innovation -hankkeiden käynnistämiseksi. Yritykset voivat olla yhteydessä omaan Business Finlandin asiakasvastaavaansa, tai mikäli sellaista ei ole niin alla oleviin yhteyshenkilöihin, ks. yhteystiedot alla. Valmistaudu esittelemään konsortio ja hankesuunnitelma ennen rahoituksen hakemista.

Mikäli alustavat keskustelut johtavat idean jatkovalmisteluun, Business Finland nimeää Co-Innovation -kokonaisuudelle yhteyshenkilön, joka toimii yhteyshenkilönä kaikkien osapuolten suuntaan. Co-Innovation -kokonaisuuden koordinaattori huolehtii, että kaikilla osapuolilla on tieto, kuka on Business Finlandin yhteyshenkilö.

Yhteinen hankesuunnitelma

Yhteishankkeella pitää olla yhteinen hankesuunnitelma, jossa kokonaisuus on kuvattu.

Yhteinen hankesuunnitelma kuvataan tiivistetysti yhteishankkeen päähakemuksessa. Päähakemukseen ei voi liittää liitteitä. Alla kuvattu laajempi yhteinen hankesuunnitelma liitetään dokumenttina koordinaattorin osallistujahakemuksen liitteeksi. Yhteishankkeen päähakemusta ei voi korvata pelkällä yhteisellä hankesuunnitelmalla. 

Yhteisen hankesuunnitelman pituus voi olla korkeintaan 20 sivua. Yhteisen hankesuunnitelman lisäksi yrityksiltä voi olla täydentäviä suunnitelmia osuuksiin jotka eivät suoraan liity yhteiseen hankesuunnitelmaan.

Kuvatkaa yhteisessä hankesuunnitelmassa konkreettinen toteutus ja resursointi:

  • Mitä tavoitellaan sekä miten seurataan ja mitataan tavoitteeseen pääsyä (esim. mitä on saavutettu onnistuneen hankkeen päättyessä ja KPI-mittarit)
  • Miten kokonaisuus vaikuttaa yritysten liiketoiminnan ja viennin kasvuun pitkällä aikavälillä. Miten yhteishankkeen tuloksia aktiivisesti levitetään ja hyödynnetään hankkeen aikana sekä sen jälkeen (erityisesti julkisen tutkimuksen osuus).
  • Ketkä osallistujat hakevat Business Finlandin rahoitusta, ketkä ovat muutoin mukana hankkeessa. Lyhyt selvitys mitä eri osallistujat tuovat projektiin, mitä odottavat ja millä budjetilla.
  • Mitä toimenpiteitä tehdään (esim. selvitys, analyysi, tutkimus) ja kuka tekee. Mikä on hankkeessa tehtävä tutkimustyö ja keitä yrityksiä se hyödyttää. Eri osallistujien rooli ja yhteistyö yhteishankkeessa (kuka vastaa mistäkin tuloksista ja mitä kukin tekee)

 
RAHOITUSHAKEMUKSEN TEKEMINEN JA LÄHETTÄMINEN

Rahoitushakemukset tehdään Business Finlandin asiointipalvelussa käyttäen yhteishankelomakkeita. Koordinaattori käyttää Yhteishankkeen päähakemus -lomaketta ja osallistujat käyttävät Yhteishankkeen osallistujahakemus -lomaketta.

1) Koordinaattori tekee päähakemuksen

Yhteishankkeen tekeminen alkaa päähakemuksella, jonka tekee kokonaisuuden yhteen kerännyt organisaatio eli koordinaattori. Koordinaattori ilmoittaa hakemuksessa osallistujien määrän sekä antaa määräajan osallistujahakemusten täyttämiselle. Lisäksi koordinaattori ilmoittaa osallistujille yhteishanketunnuksen, jonka avulla yhteiseen kokonaisuuteen liitytään. Koordinaattori pystyy seuraamaan päähakemuksessa osallistujien hakemusten valmiustilaa.

Jos koordinaattori hakee rahoitusta omaan tekemiseensä, tulee myös sen täyttää osallistujahakemus.

Yhteinen hankesuunnitelma liitetään osaksi koordinaattorin osallistujahakemusta. Mikäli koordinaattori ei hae rahoitusta omaan projektiinsa voi yhteisen hankesuunnitelman liittää osaksi jonkun toisen keskeisen osallistujan hakemusta. Tällöin päähakemuksessa on hyvä mainita minkä osallistujahakemuksen osana yhteinen hankesuunnitelma on.

2) Yhteishankkeen osapuolet tekevät omat hakemuksensa

Jokainen yhteishankkeen osapuoli tekee oman hakemuksensa ja liittää siihen koordinaattorilta saamansa yhteishanketunnuksen. Tällöin osapuoli liittyy yhteiseen kokonaisuuteen ja osallistujahakemuksen tekijä näkee hakemuksen tekemisen määräajan.

Inkind-panoksilla yhteishankkeeseen osallistuvat yritykset lähettävät osallistumisilmoituksensa erillisellä liitteellä eivätkä täytä omaa hakemusta.

3) Koordinaattori lähettää kokonaisuuden Business Finlandiin

Koordinaattori voi lähettää kokonaisuuden Business Finlandiin joko heti määräajan täyttymisen jälkeen tai silloin kun kaikki osallistujahakemukset ovat valmiita.

Hakemusten arviointi

Business Finlandin asiantuntijat arvioivat yhteishankkeen kokonaisuutta. Arvioinnissa otamme huomioon muut rahoituksesta kilpailevat hakemukset.

TÄRKEITÄ ARVIOINTIKOHTEITA OVAT:

  • Osoitettu relevanssi ja yritysten tunnistama tarve tutkimukselle
  • Yhteishankkeen uskottavuus
  • Ovatko yhteishankkeen osallistujat oikeat tulosten saavuttamiseksi
  • Onko tarvittava rahoitus järkevässä suhteessa tavoiteltaviin tuloksiin ja hyödyntämisreitteihin
  • Miten hanke vaikuttaa pk- ja midcap-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen
  • Ratkaisun uutuusarvo ja kilpailuetu, markkinapotentiaali, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä hankkeen kansainvälinen yhteistyö (tutkimusprojektissa on oltava kansainvälistä yhteistyötä).

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ TUTKIMUSPROJEKTISSA

Rahoituksen edellytyksenä on, että Co-Innovation -tutkimusprojektissa on projektin tuloksellisuutta edistävää kansainvälistä yhteistyötä. Jonkin alla olevista yhteistyön ehdoista on toteuduttava:

  • Yhteishanke, jossa on yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, yhteinen projektisuunnitelma ulkomaisen organisaation kanssa
  • Osaamisen liikkuvuus Suomeen tai Suomesta, vähintään 3 htkk tutkijanvaihto
  • Osaamisen tai oikeuksien osto, lisenssin tai muun projektissa tarvittavan käyttöoikeuden osto, teknologian siirto
  • Organisoitu tiedonvaihto, suunnitelmallinen tiedonvaihto projektin aikana, millä hankitaan projektin hyödyksi tietoa

Yritysten projekteissa arvioimme lisäksi, miten projekti edistää yrityksen omien kasvutavoitteiden saavuttamista ja kansainvälisen kilpailuedun ja liikevaihdon syntymistä. Yrityksellä on oltava riittävät resurssit ja omarahoitus projektin toteuttamiseksi.

Tutkimusorganisaatioiden projekteissa arvioimme lisäksi, miten julkinen tutkimus luo pohjaa uusille innovaatioille ja osaamiselle sekä miten osaaminen ja projektin tulokset ovat hyödynnettävissä elinkeinoelämän tarpeisiin. Julkisen tutkimuksen projektissa ei voida tehdä yritysten tuotekehitystyötä. Tutkimusprojektin tulokset toimivat pohjana yritysten omille kehittämisprojekteille.

Projektien raportointi

Yhteishankkeen osapuolet raportoivat oman projektinsa ja yhteistyön toteutumisesta pääsääntöisesti yhtä aikaa, rahoituspäätöksissä mainitun raportointiaikataulun mukaisesti. Samanaikainen raportointi helpottaa yhteishankkeen ja sen tavoitteiden seuraamista.

Projektin edistymisen ja kustannusseurannan lisäksi osapuolet raportoivat, miten yhteistyö on toteutunut.

Jos yhteistyöhön on tarve tehdä muutoksia, jotka poikkeavat hyväksytystä projektisuunnitelmasta, muutokset pitää hyväksyttää Business Finlandissa etukäteen.

Yhteishankkeen koordinointi ja raportointi 

Isojen yhteishankkeiden koordinointi on vaativa tehtävä ja yhteishankkeisiin osallistuvien on osoitettava hankkeen johtamiseen riittävä ja tarpeellinen työaika sekä osaaminen. Yhteishankkeen osallistujien tulee sopia keskenään, kuka hankkeen osallistujista koordinoi hankkeen valmistelua ja toteutusta. Hankekokonaisuuden koordinaattori edustaa yhteishanketta Business Finlandin suuntaan ja raportoi kokonaisuuden edistymisestä Business Finlandille (osana oman osaprojektinsa raporttia).

Konsortio voi keskenään sopia, että koordinoinnista huolehtiva osapuoli laskuttaa muilta yhteishankkeen osallistujilta koordinoinnista aiheutuneita kustannuksia mm. sopimusneuvotteluihin liittyvien lakipalveluiden osalta (usein yliopisto). Kustannukset ovat hankkeen muiden rahoituksen saajien omissa projekteissa hyväksyttäviä kustannuksia. Yhteishanketta koordinoivan osapuolen tuottama palvelu on taloudellista toimintaa eikä siten kyseisen osapuolen (koordinoijan) omaa kehityshanketta/osaprojektia.

Yhteishankkeen koordinointi ei kata organisaatiokohtaista sisäistä projektinhallintaa ja raportointia Business Finlandille. Rahoituspäätös on organisaatiokohtainen ja jokainen rahoituksen saaja vastaa rahoituspäätöksen kohteena olevan oman osaprojektinsa raportoinnista Business Finlandille. Hallinnon kustannukset sisältyvät osallistujan omassa projektissa yleiskustannuksiin.

Yhteistyösopimukset

Yhteishankkeiden osapuolten kannattaa tehdä keskinäinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan muun muassa

  • yhteishankkeen hallinnoinnista
  • tulosten omistus- ja käyttöoikeuksien jakamisesta
  • tiedonvaihdon periaatteista
  • suurten hankintojen jakamisesta yhteishankkeeseen osallistuvien kesken
  • vastuista, jos jokin osallistuja joutuu vetäytymään hankkeesta.

Ks. sivun oikeasta reunasta sopimusmallit.

Hyväksyttävät kustannukset

Julkisen tutkimuksen ja yritysten projektien hyväksyttävät kustannukset

Projektien tulosten hyödyntäminen yhteishankkeissa

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten projektien hyödyntämisen periaatteet Co-Innovation-yhteishankkeissa

Tutkimusprojektien ohjaus ja seuranta

Co-Innovation-yhteishankkeisiin kuuluvien tutkimusprojektien ohjauksen ja seurannan periaatteet

Yhteishankkeen sopimusmalleja

Sopimusmallit on tehty eräiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Business Finland ei vastaa mallien sisällöstä, käytettävyydestä haluttuun tarkoitukseen tai niiden päivittämisestä.