Data pelastaa ja orjuuttaa

• Ilmastolakkoilu lisääntyy ja hitaan päätöksenteon kritisointi voimistuu ympäri maailman. Nuorten ilmastoradikalismi kiihtyy mellakoiksi. Vaaditaan uutta tapaa äänestää globaalisti globaaleista ongelmista.
• Brexit järkyttää Euroopan rakenteita. Finanssiala järkkyy, kun pankit etsivät Lontoon jälkeen uutta kotia. Epävarma taloustilanne ja kauppasota johtavat globaaliin taantumaan ja lamaan.
• Instituutioiden voimattomuus realisoituu ja monenkeskinen järjestelmä murenee. Instituutiot, kuten WTO, IMF ja YK menettävät rahoituksensa ja merkityksensä.
• Valtioiden ja ylikansallisten instituutioiden vallan heikentyessä teknologiayritysten sääntelyssä ei onnistuta ja esimerkiksi teknologiakehityksen ja tekoälyn eettiset kysymykset jäävät vähemmälle huomiolle. Tekoäly ja robotiikka kehittyvät radikaalisti.
• Kehittynyt robotiikka vähentää työvoiman tarvetta tasaisesti tuotannon ja maatalouden sektoreilta.
• Kryptovaluutoiden suosio vaihtoehtoisena sijoituskohteena nousee. Erilaiset maksusovellukset, kuten Swish yleistyvät. Facebookin Libra yleistyy alustataloudessa käytettävänä valuuttana. Kryptovaluuttojen luotettavuus kasvaa.
• Kryptovaluutat yleistyvät ensimmäisenä Afrikassa, missä luottamus pankkeihin on heikko. Alustapohjainen talous luo tasa-arvoisemman lähtökohdan myös kehittyvien maiden asukkaiden toimeentuloon.
• EU panostaa voimakkaasti uudenlaisen ruoan tuotannon kehittämiseen ja ruoantuotantoa koskevaa regulaatiota kevennetään.
• Innostus itsensä mittaamiseen lisääntyy. Nuori digikyvykäs dataeliitti elää kuplassa. Individualistinen ja klaaniajattelu luovat vahvoja ryhmittymiä verkon välityksellä. Kansallisen identiteetin merkitys pienenee ja globaalien alakulttuurien identiteetit vahvistuvat.
• Aineellinen kuluttaminen vähenee ja painopiste siirtyy aineettomaan kuluttamiseen. Ekologisuus statussymbolina valtavirtaistuu.

• Ilmastosopimusten ja ilmastotavoitteiden epäonnistuminen johtaa siihen, että kansainväliset instituutiot menettävät täysin merkityksensä ja suora demokratia kerää kannatusta.
• Globaalit kansalaisaloitteet ja suoran digitaalisen demokratian ratkaisut yleistyvät ja niiden vaikuttavuus lisääntyy. Tämä luo entistä suuremmalle joukolle mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi ilmastoratkaisuihin. Syntyy yhä enemmän kansainvälisiä ja paikasta riippumattomia aatteellisia liikkeitä. 
• Kvanttilaskenta kehittyy nopeasti ja tehostaa merkittävästi  datan hyödyntämistä. Tämä mahdollistaa muun muassa julkisten palveluiden kustannusten kohdentamisen automaattisesti ja tehokkaasti yksilölle. Yksilön vastuu kasvaa.
• Yritysten kilpajuoksu ihmisten henkilökohtaisesta datasta alkaa ja yksilöt oppivat hinnoittelemaan datansa. Muodostuu illuusio oman datan omistamisesta ja hallinnasta. Lääkeyhtiöt maksavat ihmisille mittausdatasta ja Netflix katsojien tunnereaktioiden seurantadatasta. Virtuaalinen dataan perustuva liiketoiminta lisääntyy.
• Yksilöllistyminen ja personoidut tuotteet yleistyvät ja kuluttajien valta kasvaa.
• Institutionaalisten sijoittajien kiinnostus kryptovaluuttoja kohtaan nousee. Finanssikriisi saa ihmiset hakemaan suojaa kryptovaluutoista ja ne haastavat keskuspankkirahan.
• Datatalous polarisoi. Vähävaraiset kerryttävät palkkansa tuottamalla dataa yrityksille ja vain varakkaille on mahdollista olla käyttämättä esimerkiksi sosiaalisen median palveluita.
• Analogisuudesta ja anonymiteetistä tulee uusi statussymboli.
• Uusia ruoantuotantomuotoja kehittyy ja ravintoarvojen perusteella tapahtuva optimointi lisääntyy ruokakriisin ratkaisuja etsittäessä. Proteiini valmistetaan osin keinoilla, jotka säästävät resursseja (bioreaktorit ja proteiinia ilmasta).
• Automaatio kiihtyy, itseohjautuvista kulkuneuvoista ja tuotantoroboteista tulee arkipäivää.

• Kansalaisaloitteiden arviointiin ja luomiseen käytetään yhä enemmän tekoälyä. Huomataan, että tekoälyavusteiset päätökset ovat odotettua parempia (legitimiteetti), mutta myös negatiivisia puolia ilmaantuu. Eettiset kysymykset ovat edelleen ratkaisematta ja datan manipulointi ja väärentäminen vaikutuskeinona yleistyvät ("fake data").
• Poliittinen vaikuttaminen on ”kääntynyt päälaelleen” kun yksilön päätöksentekoon pyritään vaikuttamaan jatkuvasti yritysten ja poliitikkojen taholta.
• Lohkoketjuteknologiaan pohjaava digitaalinen identiteetti sekä kansalaisuus ovat käytössä yhä useammassa paikassa.
• Siirrytään laajasti yksipäiväiseen työviikkoon ja ihmiset kokevat hyödyttömyyden aaveen. Työn merkitys yhteiskuntaan sitovana tekijänä katoaa. Identiteetti hyödyttömien datataloudessa muovautuu esimerkiksi verkon ryhmien kautta. Arvonmuodostus ja sitä kautta myös toimeentulo ei perustu enää tavaroiden tuotantoon ja kulutukseen, vaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja vaihdantaan.
• Vahvasti digitalisoituneen maailman mahdollisuuksiin lukeutuu irtautuminen urbaaneista kaupunkirakenteista ja asuminen missä tahansa työpaikasta, kielestä tai kulttuurista riippumatta.
• Datan omistamisesta ja huolehtimisesta tulee kansalaistaito, jolla yritetään ehkäistä syrjäytymistä datataloudesta ja luoda kaikille ansaintamahdollisuudet.
• Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka syystä tai toisesta eivät ole kykeneviä oman datansa hyödyntämiseen. Polarisaatio on kiinni enemmän kyvykkyydestä ja vähemmän alueellisista tekijöistä. Eliittien keskuudessa digivieroitusklinikoiden ja digilomakohteiden suosio kasvaa.
• Robotiikka ja tekoäly ratkaisevat terveydenhuollon haasteita.
• Resurssiviisas ruoantuotannon optimointi mahdollistuu tiedon lisääntymisen ja läpinäkyvyyden pohjalta. Uudet ruoantuotantotavat ratkaisevat osaltaan globaalin ruoankysynnän lisääntymistä.
• Siirtyminen pois keskuspankkirahasta globaaliin kryptovaluuttaan.

Data pelastaa ja orjuuttaa – Suomen valtion ja perinteisten instituutioiden valta hupenee

Suomea ravistelee vuosikymmenen alussa Euroopasta levinnyt talous- ja rahoituskriisi. Tämä pakottaa valtion tekemään leikkauksia palveluista ja sosiaaliturvasta. Valtion rooli heikkenee radikaalisti.
Suomi pystyy kilpailemaan laadukkaalla datalla sekä ilmastonmuutoksen näkökulmasta suotuisalla ilmastolla. Myös energian puhtaus ja hinta määrittävät yhä enemmän sijaintipäätöksiä.

ASENNEILMAPIIRI

Perinteiset puolueet ovat menettäneet merkityksensä. Muutosta ajetaan yhden asian kansanliikkeillä, jotka toimivat paikasta riippumatta digitaalisesti. On otettu käyttöön uusien teknologioiden mahdollistamia suoran demokratian keinoja. Tekoälyä hyödynnetään laajasti säädösten valmistelussa ja päätöksenteossa.

SÄÄNTELY-YMPÄRISTÖ

Kansallinen ja kansainvälinen sääntely vähenevät huomattavasti, mutta yritykset ovat jatkuvasti yksilöiden arvostelun kohteena alustoilla. Liikkeet, lakot ja boikotit leviävät nopeasti.

LUONNONVARAT

Datan lisääntyessä tiedetään yhä tarkemmin, missä materiaalit kiertävät. Suomessa tapahtuu jakamistalousalustojen läpimurto. Kiertotalouden innovaatioiden käyttöönotto lisääntyy myös palvelujen ja teollisuuden liiketoiminnassa.

TYÖMARKKINAT

Yritysten työvoiman tarve vähenee radikaalisti automaation seurauksena. Miniyrittäjyys lisääntyy, kun ihmiset ansaitsevat hyödyntämällä omaa dataansa. Työntekoon ja työttömyyteen liittyvät käsitteet ja rakenteet uudistuvat.
Työn merkityksen vähentyessä vähenee myös työmarkkinoiden ja työvoiman kustannusten rooli yritysten sijaintipäätöksissä.

ETUJÄRJESTÖT

Virtuaalitodellisuuden kehittyessä ja työnteon vähentyessä haja-asutuksen suosio lisääntyy. Perinteiset työmarkkinajärjestöt menettävät merkityksensä. Ihmiset järjestäytyvät globaaleilla alustoilla ja hakevat sieltä tukea työn murrokseen. Järjestöt löytävät itselleen uusia rooleja koulutustoiminnasta (esimerkiksi datan hallinta ja miniyrittäjyys).
Monen toimialan etujärjestöt katoavat toimialarajojen muovautuessa uudelleen.

PÄÄOMA

Pääomamarkkinoilla globaalit joukkorahoitushankkeet ovat kasvattaneet merkitystään huomattavasti. Kryptovaluutasta on tullut eräänlainen alustatalouden osake, jonka yksilö voi lunastaa jakamalla dataansa. Uudet teknologiat saavat helposti rahoitusta, mutta perinteisillä teollisuuden toimialoilla rahoituksen saaminen on haastavampaa, sillä tulevaisuus näyttäytyy epävarmana.
Euroopan finanssikriisi ulottuu myös Suomeen ja merkittäviä perinteisiä pankkeja kaatuu.

OSAAMINEN

Digikyvykkyyden merkitys kasvaa ja kaikille pyritään tarjoamaan datataloudessa selviytymiseen tarvittavat perustaidot. Datan hallintaan ja tekoälyyn liittyvän koulutuksen tarjoaminen lisätään opetussuunnitelmaan.

Bio- ja kiertotalous

Kuluttaja-, asiakas- ja sijoittajapaine lisäävät bio- ja kiertotalouden kilpailukykyä. Tuotteiden valmistuksesta tulee läpinäkyvämpää. Alustojen ja datan avulla tiedetään, missä kierrätettävät materiaalit ovat.

Tieto mahdollistaa esimerkiksi ympäristöhaittojen hinnoittelun tuotteisiin. Myös hiilinielujen tarkka reaaliaikainen mittaaminen mahdollistuu, mikä vaikuttaa metsän hyödyntämiseen raaka-aineena.

Vain harvalla on varaa syödä aitoa lihaa tai kalaa ja keinotekoisesti tuotettu ruoka muodostaa valtaosan keskiluokan ruokavaliosta. Paikallislähtöisyyden suosio nousee ja kaupunkiviljely, takapihatuotanto ja lähiruoka ovat vallitsevia trendejä.

Energia ja cleantech

Edullinen teknologia mahdollistaa yhä useammalle kuluttajalle oman energiantuotannon, ja kuluttaja-tuottajien ja perinteisten energiayhtiöiden väliset ristiriidat kasvavat.

Energiasta tulee identiteettipoliittinen kysymys. Siirrytään omavaraistalouteen ja perustetaan lähienergiarinkejä ja energiaosuuskuntia. Palveluita markkinoidaan vahvasti dataan liittyvällä itsemääräämisoikeudella.

Valtiot menettävät otteen energiainfrasta ja energian runko- ja jakeluverkkojen kehittäminen jää teollisuuden harteille. Raskas teollisuus siirtyy halvimman energian ja parhaiten toimivien verkkojen perässä. Verkkojen suojaus kyberhyökkäyksiltä on teollisuudelle keskeinen kysymys.

Liikkumisen palvelullistuminen räjähtää kasvuun. Eliitti liikkuu omilla polkupyörillä ja vähäpäästöisillä kulkuneuvoilla dataverkon ulkopuolella. Suuret massat taas käyttävät isojen palveluntarjoajien digipohjaisia liikkumispalveluja. Julkisen hallinnon heikentyessä logistisen infran ylläpidosta ja kehittämisestä syntyy globaali ongelma.

Terveys ja hyvinvointi

Tekoälyn ja robotiikan käyttö terveydenhuollossa kehittyy harppauksin ja yleistyy. Yksilöt hallinnoivat omaa terveysdataansa ja voivat itse päättää, mitä mitataan ja mihin tietoa käytetään. Terveysdatasta maksaminen kasvattaa datan määrää, mutta samalla herää huoli datan laadusta.

Yksilön vastuu korostuu, kun teknologia ja mittaaminen on mahdollista halukkaille (ja varakkaille), muttei pakollista. Vakuutusyhtiöt tarjoavat etuja terveellisiä elämäntapoja noudattaville. Terveydenhuolto yksilöllistyy.

Myös ravinnonsaantia ja lääkitystä pystytään optimoimaan yksilöllisesti, ja yleistynyt 3D-printtaus haastaa lääkeregulaatiota. Yksilöllistämiseen perustuvat alustapohjaiset liiketoimintamallit kasvavat.

Kuluttajaliiketoiminta ja matkailu

Digitaalisuus

MyData-liike vahvistuu. Datan arvo tunnistetaan erilaisissa liiketoimintaympäristöissä, sen vaihtaminen osakemarkkinoiden logiikalla mahdollistuu ja datapörssi syntyy. Yksilöt päättävät kenelle ja mihin käyttöön myyvät datansa, jota välittävät datameklarit. Teknologiakehityksen eettisyyttä ei valvota. Yksilöllistymisen, pirstaloitumisen ja heimoutumisen seurauksena syntyy minimarkkinoita, joilla pienetkin toimijat voivat menestyä. Lohkoketju-teknologioiden merkitys kasvaa ja niitä käytetään laajasti siellä, missä tarvitaan kolmannen osapuolen vahvistusta.

Useissa kaupungeissa otetaan käyttöön edistynyttä sensoriteknologiaa, mikä mahdollistaa esimerkiksi infrastruktuurikustannusten jyvittämisen yksilöille.

Käytössä on useita kryptovaluuttoja. Individualistisessa ja heimoutuneessa kulttuurissa myös valuutta ilmentää omaa identiteettiä. Yritykset saattavat tarjota palvelujaan vain tietyllä valuutalla ja näin käytännössä rajata joitain ryhmiä pois asiakaskunnastaan. Kryptovaluuttoihin siirtyminen lisää kyberhyökkäysten riskiä myös yksilötasolla.

Palaa skenaarioiden etusivulle