Uudet digipatruunat hallitsevat

• Kuluttajat vaativat kestävää kehitystä ja yritysvastuuta ja tekevät yhä enemmän valintoja näiden mukaan. Samaan aikaan sosiaalinen media lisää paineita toiminnan läpinäkyvyyteen. Myös rahoittajat vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Vastuulliset yritykset menestyvät. Yritykset panostavat aidosti vastuullisuuteen.
• Isot teknologiayritykset vastaavat kohtaamaansa luottamuspulaan tekemällä toiminnastaan eettisempää ja läpinäkyvämpää. Ala alkaa harjoittaa voimakasta itsesääntelyä välttääkseen lainsäädännön kiristämisen. 
• Suuret globaalit ihmiskunnan haasteet, kuten ilmastonmuutos, ravinnon riittävyys, muuttoliike ja väestön ikääntyminen odottavat ratkaisua.
• Valtiot eivät löydä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Esimerkiksi ilmastosta ei päästä sopimukseen, vaan kinastellaan siitä, kenen vastuulla päästöjen vähentäminen olisi.
• Julkiset taloudet velkaantuvat monissa maissa voimakkaasti, kun väestö ikääntyy. Sosiaali-, terveys- ja eläkemenot kasvavat ja työikäinen väestö supistuu.
• Globaalit suuryritykset näkevät suurten globaalien ongelmien uhkaavan heidän toimintaympäristöään ennennäkemättömällä tavalla ja alkavat luoda suunnitelmia niiden ratkomiseksi.
• Teknologiajätit laajentavat yhä enemmän muille toimialoille, kuten terveydenhuoltoon (virtuaaliset terveydenhuoltoassistentit), koulutukseen ja logistiikkaan.
• Terveys- ja  hyvinvointiala sekoittuu vahvasti teknologia-alaan erityisesti sensori- ja siruvalmistajien osalta. Ihmisten kiinnostus itsensä parantamiseen kasvaa.
• Teknologiajätit tekevät suuria investointeja uusiutuvien energialähteiden ja energiavarastoinnin kehittämistyöhön. Jätit näkevät, että heidän toimintansa sekä teknologian kehityksen ja yhteiskunnan sähköistymisen edellytyksenä on puhtaan energian saatavuus.

• Luotto Euroopan valtioiden julkiseen talouteen romahtaa, mikä johtaa valtionlainojen korkojen nousuun ja talousahdingon syventymiseen. Julkiset sektorit epäonnistuvat palveluiden tuottamisessa. Politiikassa keskitytään akuutteihin talousongelmiin ja velkaantumiseen, eikä ilmastonmuutosta ja muita suuria globaaleja ongelmia huomioida.
• Ihmisten usko poliittisiin ja kansallisiin järjestelmiin romahtaa.
• EU ja Yhdysvallat liikkuvat markkinaliberalistisempaan suuntaan ja yrityksiä koskevaa sääntelyä kevennetään niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Kilpailuviranomaistoiminta menettää merkityksensä, kun velkaantuneilla valtioilla ei ole resursseja valvontaan. Isot teknologiayritykset luovat avoimia alustoja ja globaaleja standardeja koskien muun muassa datan hyödyntämistä, yksilön oikeuksia ja kaupankäynnin ehtoja.
• Tapahtuu suuryritysten fuusioita (esimerkiksi Siemens ja Google), kun ymmärrys teollisen ja yksilödatan yhdistämisestä kehittyy. Tuottavuus kasvaa ja skaalaetujen merkitys nousee uudelle tasolle.
• Suuryritysten fuusioiden myötä energian varastointi kehittyy suurin harppauksin. Tämä mahdollistaa tuuli- ja aurinkoenergian laajan käytön ja pienten tuotantoyksiköiden tehokkaan toiminnan. Tämä johtaa yhteiskunnan laajamittaiseen sähköistymiseen. Omiin tarpeisiin saadaan sähköä ilmaiseksi ja ylijäämä myydään verkkoon.
• Ympäristödatan ja -teknologian vaikutus resurssien kierrättämiseen on suurta ja resurssitehokkuus nousee.  Uudet teknologiat ja halpa energia kuitenkin myös lietsovat ihmisten kulutusjuhlaa. 
• Yritykset sopivat keskenään ilmastosääntelystä ja päättävät, ettei kenenkään pidä saada epäreilua kilpailuetua ilmaston kustannuksella. Isot yritykset ryhtyvät ilmastotoimiin, eivätkä tee yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät sitoudu heidän tavoitteisiinsa.
• Yritykset ottavat huolehdittavakseen yhä enemmän tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet valtioille ja kunnille. Sektori- ja toimialarajat katoavat.
• Kaupungit alkavat profiloitua tietyn yrityksen mukaan. Kaupunkialueiden valta kasvaa yritysten ehdoilla. Googlelaisten kupla Dublinissa vahvistuu ja Microsoftin vaikutus Pariisissa kasvaa.

• Jätit alkavat tarjota jäsenilleen erilaisia palveluita "universal basic services" –periaatteella. Tarjottuihin palveluihin sisältyy terveys- ja sosiaalipalveluita, koulutusta, lastenhoitoa ja jopa asumista. Näin ne varmistavat, että heillä on ostovoimaisia ja toimintakykyisiä asiakkaita ja työntekijöitä. Samalla ne saavat kerättyä ihmisistä laadukasta dataa.
• Väestö jakaantuu jättien hallinnoimiin kaupunkeihin sekä maaseutuun, missä ei olla jättien "jäseniä". Kaupunkien ja maaseutujen väliset erot elintavoissa ja –oloissa ovat suuria. Maaseudulle on siirtynyt myös toisinajattelijoita, jotka haluavat irtautua teknologiajättien vallasta.
• Kaupungeissa jättiyritykset ovat vastuussa jäsentensä hyvinvoinnista ja tarpeista. Keräämänsä datan ansiosta jäteillä on tähän paremmat mahdollisuudet kuin yhdelläkään valtiolla tai kunnalla koskaan. Ne tuntevat asukkaansa ja tietävät heistä kaiken terveydentilasta sosiaalisiin suhteisiin ja elämäntapoihin, jolloin ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat ennennäkemättömän tehokkaita ja ne voivat ohjata jäseniensä elämäntapoja ja käytöstä erilaisin kannustimin.
• Ihmisten itseensä asentama teknologia on yleistynyt ja kiinnostus transhumanismiin kasvanut.
• Jättien tarjoamat palvelutasot eroavat toisistaan. Osa on lähempänä pohjoismaista hyvinvointivaltiota pienillä luokkaeroilla, osassa taas "jokainen on oman onnensa seppä" ja kilpailu kovaa. Jätit profiloituvat erilaisiksi ja kilpailevat parhaista osaajista eri keinoin.
• Ilmastokilpailu kiihtyy (vrt. verokilpailu). Koulutettu nuoriso haluaa elää ja työskennellä hiilineutraaleissa kaupungeissa. Hiilineutraalius vetovoimatekijänä kasvaa.
• Eri jättien kaupunkeja löytyy eri puolilta maailmaa. Myös Afrikan suurkaupungeissa jättien läsnäolo kasvaa nuoren työvoiman houkuttelemana.
• Valtioiden merkityksen vähentyessä äänestysaktiivisuus romahtaa ja edustuksellinen demokratia tulee tiensä päähän.

Uuden ajan digipatruunat – suomalaisyritysten omistajuus siirtyy ulkomaisille jäteille

Suomalaisten yritysten omistajuus valuu ulkomaisille suursijoittajille ja yrityksille. Pienet yritykset ja startupit ostetaan markkinoilta nopeasti pois, mikä lisää Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan haasteita.
Julkisen sektorin vaikeudet tuottaa palveluita ikääntyvälle Suomelle johtavat siihen, että yritysten interventiolle on kysyntää. Näin valtiovallan rooli palveluiden tuottajana supistuu ja jätit tuovat mukanaan omat terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmänsä.

ASENNEILMAPIIRI

Suomen eduskunnasta tulee näennäisinstituutio, kun jättiyritykset tekevät ylikansallista itsesääntelyä ja levittävät omia toimintatapojaan ja regulaatiomallejaan yli valtion rajojen. Suomi sallii radikaaleja verovähennyksiä houkutellakseen jättien toimintaa Suomeen. Tuloerot ja tuottavuus kasvavat. Moni hyötyy jättien palveluista. Osa kansasta kokee tyytymättömyyttä eikä usko omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

SÄÄNTELY-YMPÄRISTÖ

Jätit valuttavat lainsäädäntöään, sääntelyään ja standardejaan alihankkijaverkostoon. Näin ollen myös suomalaisen elinkeinoelämän kannalta vaikuttavin regulaatio tulee demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelta.

TYÖMARKKINAT

Työmarkkinat polarisoituvat ja suomalaiset kohtaavat työmarkkinoilla aiempaa kovempaa kilpailua. Jättien työyhteisöt ovat globaalit ja kielimuurit ovat murtuneet konekääntäjien toimesta.
Suomen täytyy houkutella jättejä osaavan työvoiman tarjonnalla sekä joustavilla työmarkkinoilla.

ETUJÄRJESTÖT

Työmarkkinoiden perinteisten osapuolten vaikutusvalta hiipuu ja siirrytään kohti kansainvälisiä jättien mukaan jakautuneita liittoja. Työnantaja on tärkeämpi määrittävä tekijä työmarkkinoilla kuin ammatti ja myös järjestäytyminen tapahtuu yritysten mukaan.
Etujärjestöjen asema muuttuu, kun kenttä muuttuu globaaliksi. Suomalaisten yritysten omistajuus valuu ulkomaille ja moni ala yhdistyy voimakkaasti. Edunvalvonta tapahtuu jättien verkostoissa.

LUONNONVARAT

Energiatekniikan innovaatiot ovat Suomen teollisuuden merkittävin arvonluoja. Akkuteollisuuden klusteri kukoistaa. Akkumineraalin kierrätys ja nostaminen merenpohjasta ovat kasvavia toimialoja.

PÄÄOMA

Jätit rahoittavat myös suomalaisia yrityksiä ja lopulta monet lupaavat pienyritykset fuusioituvat osaksi jättikonserneja. Tämä asettaa suuren haasteen valtion innovaatiorahoitukselle. Tarvitaan rahoitusinstrumentteja, jotka sopivat malliin, jossa startupit ja pienet yritykset ostetaan nopeasti pois markkinalta.

OSAAMINEN

Osaajien houkuttelu globaaleilla työmarkkinoilla on entistä raadollisempaa. Suomelle aiheuttaa haasteita globaalien työmarkkinoiden mukanaan tuoma aivovuoto, jota vahvistaa jättien itse tarjoama koulutus.
Riippumaton akateeminen tutkimus rappeutuu. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän arviointi sekä uudelleenjärjestely tulevat ajankohtaisiksi.

Bio- ja kiertotalous

Teknologiajätit panostavat uusiutuvaan energiaan sekä bio- ja kiertotalouteen. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ja sen uusiokäyttö materiaalina yleistyy. Proteiinia aletaan tuottaa ilmasta edullisen energian avulla erityisesti aurinkoisilla alueilla.

Raaka-aineiden omistajuus on suuryrityksillä ja valta suursijoittajilla. Suuryritysten dataa käytetään kiertotalouden optimointiin.
Suurella teollisuudella ja pienemmillä toimijoilla ja yhdyskunnilla on paikallisia raaka-ainekiertoja.

Yrityksillä on voimakas intressi suojella maaperää ja pohjavettä. Vettä ja maaperää säästävät sekä hiiltä sitovat viljelyratkaisut valtaavat alaa nopeasti.

Energia ja cleantech

Terveys ja hyvinvointi

Suuryritykset laajentavat yhä enemmän terveysbisnekseen. Jätit kehittävät omia terveyspalveluitaan, ostavat lääke- ja terveysalan yrityksiä sekä perustavat omia sairaaloita.

Drone-jakelu mm. lääkkeiden, verinäytteiden ja kudosten kuljettamisessa yleistyy niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lääkkeiden saatavuuden syrjäseuduilla.

Julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen palveluita siirtyy suuryrityksille, jotka saavat palveluita tuottaessaan myös laadukasta dataa. Datan ansiosta jätit pystyvät tekemään ennennäkemättömän tehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa. Tämä varmistaa myös asiakkaiden ja työntekijöiden toimintakyvyn.

Lääkekehityksen pääomaintensiivisyys suosii isoja yrityksiä. Tämä näkyy erityisesti geeniterapiassa, joka kehittyy suuryritysten pääoman turvin huimaa vauhtia.

Kuluttajaliiketoiminta ja matkailu

Kuluttajien vaatimukset kestävyydestä ja yritysvastuusta lisääntyvät ja näkyvät myös kulutusvalinnoissa. Teknologiayritysten harjoittama itsesääntely palauttaa kuluttajien luottamuksen. Isot teknologiayritykset luovat avoimia alustoja ja globaaleja standardeja.

Kuluttamisen mallit muuttuvat, kun kaikki tapahtuu suuryritysten hallinnoimissa keskittymissä. Teknologiayritykset laajentavat palveluvalikoimaansa monille aloille ja toimiala- ja sektorirajat katoavat. Valtaosan palveluista saa samalta toimijalta, mikä sujuvoittaa monen arkea, mutta samalla monopolisoituminen rajoittaa tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Ilmastoystävällisestä kuluttamisesta tulee helppoa ja vaivatonta, kun kuluttaja voi luottaa jättien tarjoamien palveluiden ilmastoystävällisyyteen.

Tencent vahvistaa asemaansa matkailuliiketoiminnassa Kiinassa ja kiinalaisten matkakohteissa.

Digitaalisuus

Palaa skenaarioiden etusivulle