Rahoitus rohkaisi muutosvoimaisia yrityksiä uudistumaan kriisissä
Koronapandemia oli yllättävä kriisi ja kokemus, jota kukaan ei olisi toivonut. Muutosvoimaiset yritykset ryhtyivät rohkeasti kehittämään toimintaansa selviytyäkseen entistä vahvempina poikkeuksellisista olosuhteista. Yrityksille myönnetty kehittämisrahoitus oli perusteltua ajoittaa kriisin alkuun, jotta liiketoiminnan kasvattaminen oli mahdollista. Kriisin helpottaessa yritysten tulee säilyttää intonsa uuden kehittämiseen, jotta Suomen talous ja kilpailukyky vahvistuvat.
Business Finlandin myöntämän kehittämisrahoituksen tavoitteena oli turvata yritysten keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyky ja mahdollisuus elpyä koronakriisistä.
Rahoitusta ei myönnetty yrityksille, joiden liiketoiminta ei ollut kannattavaa edes ennen pandemiaa. Kehittämisrahoituksen kohteena olivat elinkelpoiset, mutta koronan talousvaikutuksista kärsineet yritykset, jotka kykenevät hyödyntämään kehittämistyönsä tulokset suunnitellussa laajuudessa. Suomen kansantalouden ja elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että etenkin arvokkaimmat ja potentiaalisimmat yritykset selviävät kriisistä ja säilyttävät työpaikat.
Kehittämistuki oli elintärkeä monille pk-yrityksille. Tuen saajista 96 % oli pk-yrityksiä, joista alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli lähes puolet.
Kehittämisrahoituksen kohteena olivat elinkelpoiset, mutta koronan talousvaikutuksista kärsineet yritykset, jotka kykenevät hyödyntämään kehittämistyönsä tulokset suunnitellussa laajuudessa.
Digiratkaisujen kehittäminen parantaa työn tuottavuutta
Tuottavuus on kilpailukyvyn ja kasvun kannalta keskeinen tekijä. Talouskasvua saadaan joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla. Ruotsissa tuottavuus kasvaa nopeammin kuin Suomessa.
Ruotsin hyvän tuottavuuskehityksen selityksenä on työn tuottavuuden vahva kasvu markkinapalveluissa. Erityisen heikosti Suomi pärjää verrattaessa ICT-investointien vaikutusta kasvuun. Ilmeisin selitys on, että Suomessa investoidaan muita maita vähemmän tietotekniikkaan. Viime vuonna TEMin julkaiseman raportin (Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa) mukaan ICT-investointien osuus kaikista tuotannollisista investoinneista on Suomessa vain 12 prosenttia, kun se Ruotsissa on 22 prosenttia.
Häiriörahoitus vauhditti etenkin digipalvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa Suomessa. Yleisimmät projekteissa hankitut asiantuntijapalvelut liittyivät liiketoimintamallien ja digitalisaation kehittämiseen. Alustavien analyysien pohjalta Business Finlandin rahoitusta saaneiden yritysten tulevaisuus näyttää keskimääräistä valoisammalta. Yritysten vienti on jatkanut vahvasti kasvuaan vuoden 2020 toisen kvartaalin jälkeen. Kaikkien liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutuminen nähdään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kehitystyö on viety operatiiviseen toimintaan.
Yritysten vienti on jatkanut vahvasti kasvuaan vuoden 2020 toisen kvartaalin jälkeen. Kaikkien liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutuminen nähdään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kehitystyö on viety operatiiviseen toimintaan.
Joissakin arvioissa on kritisoitu pandemiarahoituksen myöntämisen järjestystä. On katsottu, että ensin olisi tullut myöntää kustannustukea. On kuitenkin huomioitava, että koronakriisiä edelsi finanssikriisistä käynnistynyt vuosikymmenen kestänyt heikon kasvun kausi. Sekä kone- ja laiteinvestoinnit sekä investoinnit kehittämistoimintaan ja osaamiseen olivat alamaissa. On selvää, että ilman kriisin alkuvaiheeseen sijoitettua kehittämisrahoitusta yritykset olisivat karsineet jo alkujaankin liian vähäistä kehittämistoimintaansa. Tämä onnistuttiin häiriötilanteeseen räätälöidyllä kehittämisrahoituksella välttämään.
Häiriörahoitukseen sovellettiin hieman erilaisia ehtoja kuin Business Finlandin muuhun innovaatiorahoitukseen. Esimerkiksi kansainvälistymisen ei tarvinnut kuulua projektien tavoitteisiin. Yritykset tarttuivat kehittämisrahoituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin odotuksiamme aktiivisemmin. Häiriörahoituksen saajista 78 % oli Business Finlandille uusia asiakkaita. Rahoitukseen oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Suomen Yrittäjien pk-barometrin mukaan Business Finlandin kehittämisrahoitusta saaneista yrityksistä 83 prosenttia kertoo tuen vastanneen yritysten tarpeisin hyvin (53%) tai jossain määrin hyvin (30%).
On tärkeää, että häiriötilannerahoitusta käyttäneiden yritysten into kehittää toimintaansa jatkuu. Muutosvoimaiset yritykset ovat koronan jälkeen entistä vahvempia ja kilpailukykyisempiä. Juuri tällaisia yrityksiä tarvitsemme kohentamaan Suomen taloutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Tämä teksti on julkaistu Talouselämässä 31.10.2021.