Maailma tarvitsee suomalaisten yritysten osaamista

Ulkomaankauppaministerinä sain myydä yritysten osaamista eri puolilla maailmaa. Monesti minulta kysyttiin, miksi suomalaisia ratkaisuja ja tuotteita näkee niin harvoin maailmalla. Ruotsalaisiin ja tanskalaisiin tuotteisin sen sijaan törmää usein. Mieltäni askarruttaakin edelleen, miksi niin harva suomalainen yritys hakee kasvua maan rajojen ulkopuolelta. Vientimme lepää edelleen suurten yritysten harteilla.

Sata suurinta vientiyritystä vastaa kahdesta kolmasosasta Suomen viennistä. 

Pienemmistä yrityksistä kasvua maailmalta hakee vain 16 prosenttia. Kuitenkin kansainvälisyys on yrityksille suuri mahdollisuus ja yhä useammalle keino myös selviytyä.

Massiiviset koronan aiheuttamat elvytystoimet ja tulevaisuusinvestoinnit ovat koronan myötä käynnistyneet eri puolilla maailmaa. On hyvä, että valtiot määrätietoisesti edistävät YK:n ilmastokokouksessa tehtyjä sitoumuksiaan. Uskon, että järkevä vihersiirtymä tulee olemaan myös ratkaisu geopoliittisten jännitteiden synnyttämiin energian saatavuusongelmiin ja hinnan nousuun.

Maailmalle ei tarvitse lähteä yksin

Koronasta toipuva maailma elvyttää ja rakentaa vihersiirtymää. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää ja mahdollisuuksia lähes kaikkialla maailmassa. Yhä useamman suomalaisen yrityksen pitää lähteä hakemaan kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Yrityksen kansainvälistyminen ja kasvu ei jää kiinni palvelujen ja tuen puutteesta. Apua on tarjolla rahoituksesta markkinatietoon, paikallisiin kontakteihin sekä veturiyritysten vetoapuun.

Team Finlandin Market Opportunities- palvelu kertoo konkreettisista hankkeista, joissa suomalaista osaamista kaivataan. 

Myös kauppayhdistykset ja Finncham-kauppakamarit osana TF-verkostoa tarjoavat konkreettista apua ja jakavat tietoa eri kohdemaiden markkinoista. Yksin ei kenenkään tarvitse maailmalle lähteä. Tietoa, tukea ja verkostoja on tarjolla paljon kaikenkokoisille yrityksille.

EU:n ja Yhdysvaltojen lisäksi hyviä kauppakumppaneita ovat maat, joiden kanssa EU on solminut vapaakauppasopimuksia. Sopimuksia on yli 40 ja ne kattavat lähes 80 maata ympäri maailmaa, kuten Sveitsi, Norja, Japani, Singapore ja Kanada. Kauppakumppani voi olla lähellä tai etäinen maantieteellisesti, mutta kynnys tehdä kauppaa on matala, koska kaupan esteitä on vähemmän, standardit voivat olla lähempänä toisiaan ja tullit ovat matalia tai kokonaan poissa. Yritykset löytävät tietoa EU:n solmimista vapaakauppasopimuksista täältä.

Maailma tarvitsee Suomea ja suomalaisia yrityksiä.

Suomalaisille yrityksille toivon lisää rohkeutta ja kunnianhimoa. 

Toivon halua erottua parhailla tuotteilla sekä intoa kertoa, että olemme maailman parhaita ratkomaan globaaleja haasteita. Toivon myös, että vastuullisuus liiketoiminnan ytimessä myönnetään välttämättömäksi menestystekijäksi yhä useammassa suomalaisessa yrityksessä. Maailmalla on rajattomia mahdollisuuksia vastuulliselle suomalaiselle huippuosaamiselle, joka huomioi ilmaston, luonnon, ihmiset ja rauhan.

Yritysten toiveet päättäjille

Velkaantuva ja ikääntyvä Suomi tarvitsee nyt reippaita toimia, jotka kannustavat yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Suomi ei elä viennistä, mutta tarvitsee lisää vientiä.

Päättäjiltä yritykset kaipaavat

• tervettä, ennakoitavaa kotimaista toimintaympäristöä, jossa voi kasvaa ja luottaa siihen, että yrittäjien ja elinkeinoelämän osaajien osaamista ja kokemusta arvostetaan.
• yrittäjyyden ja omistajuuden merkityksen tunnustamista maamme hyvinvoinnille ja menestykselle.
• kilpailukykyä vahvistavia toimia, kuten paikallisen sopimisen lisäämistä. Se on tärkeää, koska kilpailu maailmalla elvytystoimien myötä kovenee ja protektionismi vahvistuu.
• Suomen kärkisijaa maailman innovatiivisimpien maiden joukossa on puolustettava suorin tki-tukitoimin ja verokannustein.

Venäjän sota on heikentänyt Euroopan turvallisuustilannetta dramaattisesti. Sota pakottaa yrityksiä ottamaan kantaa Venäjän häikäilemättömiä sotatoimia vastaan ja jättämään maan. Kauppakamarien tuoreessa vientijohtajakyselyssä lähes 90 % yrityksistä arvioi Venäjän sodan suoraan tai välillisesti vaikuttavan jollain tavalla liiketoimintaan. Suomen turvallisuusympäristöä on pidetty vuosikymmeniä vakaana ja ennustettavana. Venäjän sodan vuoksi yrityksissä pohditaan uudelleen turvallisuuspoliittista ympäristöämme ja sitä, miten sen äkillinen muutos vaikuttaa investointeihin, yritysten ja Suomen tulevaisuuteen. Päättäjiltä odotetaankin turvallisuutta ja vakautta lisääviä viivyttelemättömiä päätöksiä.