Konferenssi järjestettiin Dortmundissa, Saksassa 10.-13.6.2025. Edustettuna oli mm. OECD, European Innovation Council ja European Research Council. Yhteensä mukana oli 340 osallistujaa 37 eri maasta ja viidestä eri maanosasta.
Suomesta saatiin tänä vuonna foorumin johtokuntaan edustaja – Arash Hajikhani VTT:stä. Onnittelut!
Konferenssissa oli 21 teema-aluetta, jotka käsittelivät monipuolisesti innovaatiopolitiikkaa eri näkökulmista. Tutkimusesityksiä oli yhteensä 250. Tyypillisesti tutkimuksissa haetaan ratkaisuja siihen, miten voidaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan avulla vastata suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin (mm. energia, terveys, turvallisuus) ja miten vauhdittaa vihreää siirtymää. Viitekehyksenä sovelletaan usein systeemisiä ja sosioteknisiä lähestymistapoja kuten transformatiivista ja missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa.
Uusia teemoja tänä vuonna olivat erityisesti tekoälyn hyödyntäminen tiede- ja innovaatiopolitiikan tutkimuksessa, sekä miten teollisuuspolitiikkaa voidaan integroida innovaatiopolitiikkaan eri työkalujen avulla. Viimeiset 30 vuotta on eletty verraten maltillisen globalisaation aikakautta ja totuttu siihen, että kaikki maat noudattavat sovittuja sääntöjä. Viime vuosien suurvaltapolitiikka ja talouskilpailu, on vaikuttanut osaltaan siihen, että on siirrytty ns. geotalouden aikakauteen, missä kansainvälisiä riippuvuuksia pyritään purkamaan ja yrityksiä tuetaan teollisuuspolitiikalla. Tässä suunnan muutoksessa resilienssin eli uudelleen orientoitumisen merkitys ja sen vahvistaminen korostuvat.
Innovaatiopolitiikan osalta kompleksisten ongelmien ratkaisu edellyttävät ennakointia ja eri hallinnon alojen välistä yhteistyötä (policy-mix) ja eri politiikkatavoitteiden (kilpailukyky, teknologinen muutos, turvallisuus, ilmastonmuutos) yhteensovittamista sekä uusia työkaluja vastaamaan tätä tarvetta. OECD:n puheenvuorossa tuotiin lisäksi esille ns. inklusiivinen innovaatio, ja haastettiin pohtimaan sitä, ketkä jäävät innovaatiotoiminnan ja -rahoituksen ulkopuolelle.
Konferenssissa järjestettiin paneeli myös uudesta Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin (FP10) ohjelmasta vuosille 2028–2034. Claudia Siegel EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosastosta kertoi, että keskustelu budjetista on käynnistynyt ja ohjelman valmistelu on vauhdissa. Tuleva ohjelma on aiempien ohjelmien tapaan merkittävä rahoitusrahoituslähde suomalaisille tutkimusorganisaatioille ja yrityksille. Uusi geopoliittinen tilanne haastaa myös EU:n tutkimuksen avoimuuden ja pohdintaa herätti, miten talousturvallisuuteen liittyvää sensitiivistä tutkimusta – esim. kaksoiskäyttöteknologia – tulisi rahoittaa.
Tilaisuudessa kuultiin myös suomalaisten innovaatiotutkijoiden puheenvuoroja. Useat näistä tutkimusprojekteista ovat saaneet Business Finlandin Innovaatio- ja kasvututkimusrahoitusta. Business Finland rahoittaa alan tutkimusta vuosittain noin 3,5 miljoonalla eurolla.
Tutustu Business Finlandin Innovaatio- ja kasvututkimus -rahoitukseen
EU-SPRI foorumi eli European Forum for Studies of Policies for Research and Innovation perustettiin Pariisissa kesäkuussa 2010. Sen tavoitteena on vahvistaa monitieteistä osaamista ja tutkimusta innovaatiopolitiikasta. Foorumiin kuuluu yhteensä 20 organisaatiota. Suomesta virallisia jäseniä ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Vaasan yliopisto.
Foorumin johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tänä vuonna Matthias Weber Australian Teknologisesta Instituutista (AIT).