Auringosta kaikki alkoi. Lappeenrannan yliopiston professori Jero Ahola oli tehnyt jo 2010-luvun alusta lähtien töitä energian parissa ja pohtinut, miten aurinkoenergia kehittyy tulevaisuudessa.
– Saksalaiset tukivat aurinkosähköä ja kiinalaiset valmistivat paneeleita. Me ihmettelimme, miksi aurinkosähkö ei etene Suomessa. Meillä oli liikaa ongelmia sekä asenteessa että sääntelyssä. Ryhdyimme työskentelemään aiheen parissa ja edistämään sitä – samalla mietimme, voisiko meillä tulevaisuudessa olla uusiutuviin perustuva, globaali energiajärjestelmä, Ahola sanoo.
Ajatus kehittyi, ja vuonna 2013 tekniikan tohtori Pasi Vainikka päätti yhdessä Aholan kanssa synnyttää jotain täysin uutta.
– Fortum lahjoitti LUT:lle aurinkotalousprofessuurin, ja mukaan liittyi saksalainen Christian Breyer. Hän oli tehnyt mallinnuksia siitä, miten päästöttömällä uusiutuvalla sähköntuotannolla ja energian varastoinnilla voidaan taloudellisesti kattaa koko energian tarpeemme. Näimme, että tässä on valtava liiketoimintamahdollisuus.
Energiamurrosta tutkivan hankkeen valmistelu lähti käyntiin yhteistyössä Lappeenrannan ja VTT:n ja sekä Turun yliopiston muodostaman tutkimusryhmän kanssa.
Tutkimusryhmä oli todella aikaansa edellä. Jero Ahola muistelee huvittuneena, kuinka heitä pidettiin jopa hulluina.
– Ensimmäistä kertaa meitä epäiltiin, kun halusimme tuoda aurinkosähkön Suomeen. Toisella kertaa, kun bensiiniä sähköllä ilmasta valmistava spin-off-tutkimushanke Soletair syntyi. Ja kolmannen kerran, kun aloimme puhua ruuan valmistamisesta ilmasta.
Epäröinti ei kuitenkaan hidastanut rohkeaa tutkijaryhmää. Vuonna 2017 VTT:n tiimi valmisti kahvinkupin kokoisella reaktorilla lusikallisen proteiinimassaa – ja julkaisi siitä tiedotteen.
– Media suorastaan räjähti. Uutisemme tavoitti kuukaudessa jopa 600 miljoonaa potentiaalista lukijaa. Sen jälkeen puhelimet soivat lakkaamatta, kun sijoittajat halusivat mukaan, Ahola kertoo.
Näin sai alkunsa Solar Foods.
Vuosia kestäneen hankkeen mukana syntyi monia spin-off-yrityksiä, joista nimekkäimmät ovat Soletair Power, mikä kehittää rakennuksiin integroitavia hiilidioksidin talteenottoratkaisuja, Solar Foods, mikä valmistaa proteiinijauhetta ilmasta, vedestä ja uusiutuvasta sähköstä sekä Elstor, joka tekee korkealämpöisiä sähköllä lämmitettäviä lämpövarastoja teollisuuden höyryntuotantoon.
Visiohanke ei olisi koskaan toteutunut ilman Tekesin – ja myöhemmin Business Finlandin – varmistamaa rahoitusta. Jero Aholan mukaan juuri tämä mahdollisti toiminnan kasvun ja kehityksen.
– Päädyimme tutkimaan ja suunnittelemaan tulevaisuuden energiajärjestelmää, jonka avulla voimme tuottaa ilmasta paitsi sähköä, myös liikenteen polttoaineita ja jopa ruokaa. Emme olisi saaneet synnytettyä vastaavaa kokonaisuutta ilman Business Finlandin rahoitusta. Rahoituksen kerääminen eri lähteistä olisi ollut valtavan, ellei mahdottoman, vaikeaa, Ahola toteaa.
Business Finlandin isoja rahoitusinstrumentteja, kuten Näytönpaikkaa ja Vetureita kehittävä Karin Wikman pitää Neo-Carbon Energyä poikkeuksellisen merkittävänä hankkeena.
– Niin sanotut strategiset tutkimusavaukset tähtäsivät aikanaan uuden huippuosaamisen ja merkittävien läpimurtojen löytämiseen. Näissä hankkeissa ei odotettu tuloksia heti, vaan tavoitteena oli rakentaa Suomelle uusia kasvualustoja kymmenen vuoden aikajänteellä, Wikman kuvaa.
– Neo-Carbon Energyssä haluttiin tehdä irtiotto fossiilitaloudesta ja rakentaa siltaa sähköistettyyn, uusiutuvaan maailmaan. Ja tämä visio on nyt toteutumassa, hän jatkaa.
Uudessa Näytönpaikka-rahoituksessa halutaan löytää vastaavia uusia tutkimusavauksia 2030-lukua ajatellen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tutkimuksen pohjalta syntyneestä yrityksestä Wikman mainitsee Solar Foodsin.
– Ruuan tekemistä ilmasta pidettiin aluksi vähän hulluna haaveena. Mutta tämä on juuri sitä rohkeaa, laatikon ulkopuolelta ajattelua, jota haluamme tukea. Tällaisiin hankkeisiin liittyy aina riski, mutta onnistuessaan ne voivat mullistaa kokonaisia toimialoja. Olemme olleet ilolla mukana tässä matkassa tutkimusryhmien ja tutkimuksesta syntyvien yritysten rinnalla, Wikman sanoo.
Jero Ahola painottaa koko tutkimusryhmän panosta ja intohimoa muutoksen tekemiseen.
– Esimerkiksi Christian Breyer on maailman johtavia uusiutuvien energiajärjestelmien asiantuntijoita. Osana hankettamme hän mallinsi, miltä globaali uusiutuva energiajärjestelmä voisi näyttää. Näin suurten visiohankkeiden takana on oltava aito halu muuttaa maailmaa. Me näimme tässä myös valtavan mahdollisuuden ja olimme valmiita antamaan enemmän kuin virkatyö meiltä vaati, Ahola sanoo.
Mahdollisuus tehdä jotakin täysin ennennäkemätöntä ruokki tiimin motivaatiota.
– Pelkkä hanke tai tutkimuspaperi ei riitä. Tarvitaan visio, joka innostaa muitakin mukaan. Laaja-alainen ymmärrys ja kyky nähdä kokonaisuuksia on ratkaisevaa – se, että yhdistetään yhteistä näkemystä ja kokeellista tekemistä, hän jatkaa.
Wikman korostaa, että suurten läpimurtojen saavuttamiseksi on osattava ajatella isosti.
– Maailma kehittyy pienin askelin, mutta rinnalle tarvitaan myös radikaaleja avauksia. Business Finlandin Näytönpaikka-rahoitus mahdollistaa juuri tällaisten ”villien ideoiden” testaamisen. On hyväksyttävä, ettei tuloksia synny heti, mutta parhaassa tapauksessa syntyy täysin uusia toimialoja, Wikman sanoo.
– Neo-Carbon Energy -hankkeessa ovat yhdistyneet tutkimuksellinen, tieteellinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Osapuolet täydensivät toisiaan, ja hanke oli hyvin johdettu. Fokus pysyi kirkkaana alusta loppuun, hän jatkaa.
Jero Ahola iloitsee, miten yli vuosikymmen sitten syntynyt ajatus on muuttunut todellisuudeksi.
– Hanke muutti ajattelua Suomessa. Aurinkosähkö, jota aluksi epäiltiin, on satakertaistunut Suomessa. Ratkaisumme ovat synnyttäneet jatkohankkeita ja spin-off-yrityksiä – teollisuus tekee nyt sitä, mitä visioimme. Palkitsevinta on, että teimme sen ensimmäisinä maailmassa. Visio sai meidät ylittämään itsemme, Ahola päättää.