Horisontti-rahoituksen hakeminen on vaivan väärti – Suomesta koordinoitu tutkimusprojekti sai ennätyspotin
EU-rahoitteisen tutkimusprojektin valmistelu ja koordinointi vaatii paljon työtä, mutta palkitsee monin tavoin. Kaksi onnistunutta Horisontti-tutkimusrahoitushakua vetänyt professori Sampsa Hautaniemi rohkaisee suomalaisia tutkijoita ja yliopistoja käynnistämään uusia kansainvälisiä konsortioita.
Vuonna 2015 Horisontti-rahoituksen haussa "Understanding diseases: systems medicine" kilpaili noin sata eurooppalaista tutkimuskonsortiota, joista muutama sai myönteisen päätöksen. Suomessa munasarjasyövän diagnostiikkaa ja hoitoa tutkiva HERCULES-projekti oli yksi valituista.
Jatkoa menestykselle seurasi helmikuussa 2021, kun Helsingin yliopiston koordinoimalle DECIDER-projektille myönnettiin lähes 15 miljoonaa euroa viisi vuotta kestävään tutkimustyöhön, jonka tavoitteena on kehittää diagnostisia työkaluja ja löytää lääkeyhdisteitä munasarjasyöpäpotilaille, joille kemoterapia ja muut tavanomaiset hoidot eivät toimi. Tuki on yksi suurimmista suomalaiselle organisaatiolle myönnetyistä EU-tutkimusrahoituksista. Monialaiseen projektiin osallistuu 14 kumppania seitsemästä EU-maasta. Suomesta mukana on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, HUS, VEIL.AI ja Aiforia Technologies.
Hyödyt irti koordinaattorin roolista
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Sampsa Hautaniemi ei vähättele ensimmäisen, vuonna 2015 tehdyn rahoitushakemuksen vaatimaa työmäärää. "Kirjoittamisessa oli hirveä homma ja hallinnollisten paperien työstäminen vei paljon aikaa."
EU:n Horisontti-rahoitusta hakevien projektien tutkimussuunnitelmassa on 70 sivua, kun tyypillinen akateeminen rahoitushakemus on 15−20 sivua. Viimeisessä DECIDER-projektin hakemuksessa pelkästään partnereiden kuvaukset, eettiset ja turvallisuuskuvaukset olivat 48 sivua pitkä", kertoo Hautaniemi. "Konsortio ja hakemuksen osioiden tulee myös näyttää yhtenäiseltä. Siinäkin on jumppaamista, että kerää kaikkien kumppaneiden CV:t ajoissa ja muokkaa ne samaan formaattiin."
Onnistuneet rahoitushakemukset ovat kuitenkin puurtamisen väärti. Hautaniemi alkoi miettiä uuden DECIDER-projektin sisältöä jo puolitoista vuotta ennen hakua.
"Koordinaattori voi edistää omaa tutkimusagendaa, valita sopivat yhteistyökumppanit ja vahvistaa kansainvälistä näkyvyyttä."
"Horisontti-rahoitus mahdollistaa laajamittaisen lääketieteellisen ja aidosti poikkitieteellisen tutkimuksen. Tutkimussuunnitelman voi tehdä todella syvällisesti ja kattavasti. Viiden vuoden suunnitelman puitteissa voimme keskittyä tutkimukseen eri tavalla kuin pätkittäisellä rahoituksella. Modernia syöpätutkimusta on vaikea tehdä erillisillä apurahoilla", toteaa Hautaniemi.
Koordinaattorin rooli tuo vastuuta, mutta myös merkittäviä hyötyjä: päättäjän paikalta voi edistää omaa tutkimusagendaa, valita sopivat yhteistyökumppanit ja vahvistaa kansainvälistä näkyvyyttä.
"Pidän siitä, että kaikki oikeudet ja velvollisuudet sovitaan tarkasti. Konsortiosopimus on olennaisen tärkeä, koska sen avulla yhteistyökumppanit tietävät sen vähimmäismäärän mitä heiltä odotetaan. Ilman sopimusta voi joskus käydä niin, että tutkimus on vain yksi projekti muiden joukossa ja joku voi livetä tekemään muita hommia, kun rahat on jaettu."
Tiimityöskentelyä hakemusprosessiin
Hautaniemen mukaan Suomessa tehdään paljon laadukasta tutkimusta ja täällä on ihmisiä, joilla on maailmanluokan ideoita ja poikkitieteellistä osaamista.
"Tutkijoiden kannattaa ilman muuta hakea Horisontti-rahoitusta, mutta sen valmisteluun tarvitaan myös yliopistojen tukea, tutkimuspalveluja ja lakipalveluja."
"Näiden tutkijoiden kannattaa ilman muuta hakea Horisontti-rahoitusta, mutta sen valmisteluun tarvitaan myös yliopistojen tukea, tutkimuspalveluja ja lakipalveluja. Hakemusta ei pysty tekemään – eikä varsinkaan konsortiosopimusta – jos nämä asiat eivät ole kunnossa. Tutkija voi hoitaa tieteellisen verkoston ja tutkimussuunnitelman, mutta hänen ei pitäisi yrittää vääntää lakitekstiä."
Vaativassa hakuprosessissa onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä tiimityöskentelyä.
"Yliopistot ja instituutiot voisivat muistuttaa tutkijoita, että niillä on rahaa, ihmisresursseja ja tukitoimia saatavilla hakuprosessiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta antoi meille valmistelurahaa ja apuvoimia, jotka todella tulivat tarpeeseen. Myös hyvän projektikoordinaattorin löytäminen oli erittäin tärkeää. Koordinaattorimme Tiia Pelkonen on aivan erinomainen roolissaan."
Lentävä lähtö tutkimustyölle
DECIDER-projekti on päässyt hyvin vauhtiin, koska siinä voidaan hyödyntää HERCULES-projektissa tuotettua dataa.
"Meillä on 200 potilasta, jotka on rekrytoitu jo kuusi vuotta sitten, joten nyt ei tarvitse aloittaa nollasta ja odottaa 3−4 vuotta ennen tulosten julkaisua. Isosta projektista seuraa tieteellisiä julkaisuja, mikä lisää yliopiston ja kumppanien kansainvälistä tunnettuutta ja uskottavuutta. Siinä pääsee hyvän kehään", sanoo Hautaniemi.
Miten Horisontti Eurooppa -rahoitus voisi edistää sinun tutkimusprojektiasi?
Teksti: Sami Sallinen
Kuvat: HERCULES ja DECIDER -projektit