Kansainvälisistä osaajista buustia yritysten kasvuun
Yritykset valittavat osaajapulaa. Teknologiateollisuuden jäsenkyselyn mukaan yrityksiin tarvitaan yli 50.000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Tästä noin puolet tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle, mutta arvioidaan että noin puolet rekrytointitarpeesta kohdistuu uuteen osaamiseen. Erityisesti ICT- ja digiosaajia kaivataan useille eri aloille.
Samaan aikaan Suomessa valmistuu vuosittain yli 3000 kansainvälistä opiskelijaa, joilla on vaikeuksia työllistyä valmistumisen jälkeen. Myös Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset korkeasti koulutetut puolisot tai ulkomailla pitkään työskennelleet suomalaiset kertovat, että Suomesta on vaikea löytää töitä.
Joku tässä yhtälössä ei täsmää.
Yrityksen kansainvälistäminen
Suomalaisille yrityksille kansainvälisen osaajan palkkaaminen on iso kynnys, muutamaa kansainvälistä konsernia tai johtavaa peli- ja ICT yritystä lukuun ottamatta. Ensimmäisten kansainvälisten työntekijöiden myötä moni asia yrityksessä muuttuu. Ulkomaalaiset työntekijät näkyvät ensimmäisenä yrityksen HR- ja rekrytointiprosessissa, jossa joudutaan ottamaan kantaa, millaista osaamista yrityksessä tarvitaan. HR joutuu myös tukemaan palkkaavaa esimiestä kansainvälisen osaajan valinnassa ja perehdytyksessä. Jos osaaja on jo Suomessa, kansainväliseen rekrytointiin liittyvät erityiset kulut jäävät pieniksi, ja jos henkilöllä on tutkinto suomalaisesta korkeakoulusta, ei senkään tarkistaminen ole iso ponnistus. Seuraavaksi kansainvälinen osaaja vaikuttaa työyhteisöön ja tiimiin sekä mahdollisesti asiakkaisiin ja kumppaneihin, joiden kanssa työtä tehdään. Yrityksessä todennäköisesti kehitetään myös toimintaohjeisiin, järjestelmiin ja viestintään liittyviä asioita.
Yrityksen kansainvälistäminen sisältä päin on siis iso kehitysaskel. Siihen kannattaa kuitenkin panostaa, sillä kansainvälisten osaajien myötä yrityksellä on paljon paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Usein kansainvälisen tiimin johtamista opetellaan esimerkiksi ensimmäisten myyjien palkkaamisessa Ruotsiin tai muille vientimarkkinoille. Kun kansainvälisen tiimin johtamista opetellaan vasta tässä vaiheessa, oppirahojen maksaminen kestää kauankin. Jos vientimarkkinoiden kieltä, kulttuuria ja asiakastarpeita sekä kaupankäynnin tapoja osaavia henkilöitä on jo yrityksen ”kotipesässä”, on todennäköisempää, että kansainvälisessä kasvussa onnistutaan.
Onko Suomi houkutteleva?
Erityisesti ohjelmisto-osaajien houkuttelu maailmalta Suomeen on edellytys innovatiivisten yritysten kasvulle ja monelle digitaalisen tuotteen ja palvelun onnistumiselle. Suomen maine pelialalla ja digitaalisten palveluiden kehityksessä houkuttelee osaajia. Erityisesti nuoret lapsiperheet arvostavat Suomen puhtautta, turvallisuutta ja koulutusjärjestelmää. Myös teknologian parissa työskenteleville naisille Suomi on houkutteleva paikka. Houkuttelu ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös yrityksissä halua ja kykyä palkata ulkomailta.
TalentBoost vauhdittaa kansainvälistä kasvua
Business Finland haluaa vauhdittaa yritysten kansainvälistä kasvua. TalentBoost toimenpiteillä houkutellaan Suomeen kansainvälisiä osaajia yritysten tarpeisiin ja edistetään yritysten kykyä palkata ensimmäiset kansainväliset osaajat tarjoamalla TalentExplorer-avustusta. Teemme tiivistä yhteistyötä kaupunkien, korkeakoulujen ja ministeriöiden kanssa, jotta Suomesta tulisi houkutteleva paikka kansainvälisille osaajille ja kansainvälisten rekrytointien ja asettautumisen palvelut toimisivat sujuvasti.
SuomiAreenassa keskustellaan kansainvälisistä osaajista maanantaina 15.7. Edunationin tilaisuudessa sekä tiistaina 16.7. VTT, TEK ja Business Finlandin järjestämässä ”Isänmaan toivot” -tilaisuudessa
Lisätietoja
Head of Talent Boost Finland
Ulla Hiekkanen-Mäkelä
ulla.hiekkanen-makela (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 706
Marketing Communications Manager
Maarit Klein
maarit.klein (at) businessfinland.fi
+358 40 775 2305