Kuvantaminen kiihdyttää tähtiin
Suomi on yksi kuvantamisen ykkösmaita maailmassa – olipa sitten kysymys kamerateknologioista, konenäöstä tai automaatiosta. Miten Suomeen on kehittynyt monipuolinen kuvantamisklusteri – ja mitä alalla on odotettavissa seuraavaksi?
Kuvantamisen juuret juoksevat kolmeen suuntaan. Ensinnäkin Suomesta on löytynyt huippuluokan röntgenosaamista jo vuosikymmenien ajan. Samalla kun röntgentekniikan sovelluskenttä on laajentunut, suomalaiset yritykset ovat jatkuvasti vahvistaneet asemiaan alan eturivissä. Tällä hetkellä röntgensäteillä voidaan skannata oikutteleva hammas siinä missä jättirekkakin.
Toisekseen, kuvantaminen on paljon velkaa Nokian aikanaan tekemälle pioneerityölle. Nokian matkapuhelimien kamerat olivat edistyksellisiä, koska niiden suunnitteluun suhtauduttiin kunnianhimoisesti ja kännykän kamerasta haettiin kilpailuetua. Kun Nokia alkoi horjua, tämä voittava traditio rohkaisi kuvantamiseen erikoistuneiden yritysten perustamiseen, etenkin Tampereella.
Kolmas syy kuvantamisen nousun takana on se ilmeisin – mutta silti kenties tärkein. Suomessa on poikkeuksellinen rajapinta bisnesmaailman ja akateemisen maailman välillä, joka liittyy pitkälti mataliin hierarkioihin ja yhdessä tekemisen eetokseen. Tästä syystä yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat aina pistäneet syöttöä yritysten lapaan, ihan arkisena juttuna. Suomalaisilla välillä vain unohtuu, että tieteen ja talouden sinivalkoinen saumakohta on todellinen kansallisaarre.
Hyperspektrikuvantaminen on ihmiskunnan kuudes aisti
Entä sitten kuvantamisen tulevaisuus? Monen mielestä tuo tulevaisuus on jo täällä. Se on ihmiskunnan "kuudenneksi aistiksikin" kutsuttu hyperspektrikuvantaminen.
Mistä sitten on kysymys? - Hyperspektrikuvantaminen on teknologia, jolla mitataan kuvan jokaista pikseliä vastaava sähkömagneettisen säteilyn spektri. Teknologia ulottuu RGB-väriavaruuden ja näkyvän valon aallonpituusalueen ulkopuolelle – ja tästä syystä se avaa valtavasti mahdollisuuksia.
Hyperspektriteknologian avulla voidaan esimerkiksi erottaa toisistaan materiaaleja tai tunnistaa ihmisissä tai ympäristössä ilmeneviä biologisia prosesseja. Tämä avaa hurjia sovellusnäkymiä: hyperspektriteknologialla varustettu drone voi lentää metsän ylle ja tunnistaa sairaat puut; tai selvittää, onko naapuripellon vilja jo valmis niitettäväksi. Entä mitä mineraaleja muhii maaperässä? - Tsekataan sekin samalla.
Teknologian miniaturisoinnin ja käyttösovellusten kehityksen myötä hyperspektrikuvantaminen leviää nyt vahvasti miltei kaikille arkielämän aloille. Hyperspektrikamerat ja spektrianturit ovat nimittäin pienentyneet jo muutaman millimetrin kokoisiksi – ja niitä voi vaivatta yhdistää kädessä pideltäviin laitteisiin.
Asiantuntijoiden mukaan hyperspektrikuvantaminen onkin "perinteiselle" valokuvaukselle samanlainen mullistus kuin valokuvaus aikanaan oli maalaamiselle.
VTT on alan johtavia kehittäjiä koko maailmassa. Maassa on hyperspektriteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä, jotka tekevät VTT:n kanssa yhteistyötä kehittäessään ratkaisuja mm. teollisuuden prosesseihin, luonnonvarojen hallintaan, ympäristön valvontaan, väestön turvaamiseen ja avaruustutkimukseen.
Lääketiede on luonnollisesti erityisen tärkeä hyperspektrikuvantamisen alue. Yksi esimerkki: VTT:n teknologiaa hyödyntävä Revenio on kehittänyt ihosyöpäkameran, jolla voidaan diagnosoida huomattava ihoalue vain muutamassa sekunnissa.
Kuvantamisessa odotetaan uusia läpimurtoja
Kuvantaminen on olennainen osa Business Finlandin Elektroniikka & Fotoniikka -aluetta, joka kuuluu Sustainable Manufacturing -ohjelmaamme. Yksi tavoitteistamme on nostaa kuvantamisen profiilia: kaikki kuvantamisen mahdollisuudet eivät ole yritysten saati suuren yleisön tiedossa vielä. Uudet läpimurrot ja menestystarinat epäilemättä parantavat tietoisuutta.
Esimerkiksi VTT:n spinoff-yhtiö Asqella Oy on saanut Business Finlandilta 100 000 euroa kehittääkseen kuumeilevien ihmisten tarkkaa tunnistamismenetelmää, josta voi olla hyötyä Covid-19:n vastaisessa taistelussa. Yhtiön alimillimetrikamera Argon tunnistaa jo nyt vaatteiden alle kätketyt esineet kuten huumausaineet, aseet ja räjähteet.
Miten kuvantaminen sitten liittyy kestävään kehitykseen? - On selvää, että jos ja kun luonnonvaroistamme – esimerkiksi maa- ja metsätalouden piirissä – saadaan tarkempaa tietoa, tämä edistää myös resurssitehokkuuden asiaa.
Kun "kuudes aisti" paljastaa, mistä maailma on oikein tehty, säästetään paljon aikaa ja vaivaa.