Miten maailman kunnianhimoisin hiilineutraliteettitavoite käännetään globaaliksi liiketoiminnaksi?
Suomella on yksi maailman kunnianhimoisimmista tavoitteista: olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen vuoteen 2050 mennessä. Maailmalla seurataan mielenkiinnolla, miten viemme tavoitteen käytäntöön. Tavoitteen saavuttaminen takaa sen, että suomalaiset yritykset ja tutkimusyhteisö ovat haluttuja yhteistyökumppaneita globaalisti.
Sota Ukrainassa on konkretisoinut energiasektorin kriittisen roolin koko yhteiskunnassa. Myös ymmärrys energiasektorin roolista hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollistaja on kasvanut. Euroopan Unioni on jo pitkään panostanut vihreään siirtymään ja nyt käynnissä oleva sota Ukrainassa pakottaa kiihdyttämään tätä siirtymää. Tässä kehityksessä suomalaisten toimijoiden on oltava aktiivisesti mukana.
Innovaatiot itsessään eivät vielä riitä, ne pitää saada skaalattua nopeasti ja laajasti maailmalle.
Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat perusedellytys menestyksellemme, ja Suomi on nostettava takaisin innovaatiotoiminnan kansainväliseen kärkeen. Innovaatiot itsessään eivät vielä riitä, ne pitää saada skaalattua nopeasti ja laajasti maailmalle. Tässä meillä on Suomena, samoin kuin Euroopallakin, selkeästi kirittävää.
Euroopan valitsemat strategiset osaamisalueet
Kriittiset mineraalit, vetytalous, akut, puolijohteet, ovat kriittisiä niin kilpailukyvyllemme kuin myös hiilineutraliteettitavoitteen saavuttamisessa. Näihin sektoreihin tullaan tekemään mittavia tki-investointeja Euroopassa. Myös toimivan tuotannon ja tuotantoketjujen merkitys on suuri, joten niiden rakentamisella on kiire jo nyt.
Valitettavasti tuppaamme Euroopassa jäämään muista jälkeen investoinneissa ja liiketoiminnan laajassa skaalaamisessa. Tällä hetkellä esimerkiksi USAn lanseeraama IRA (Inflation Reduction Act) on jo todennetusti houkutellut yrityksiä investoimaan USA:han Euroopan sijaan.
Kriittiset mineraalit, vetytalous, akut, puolijohteet, ovat kriittisiä niin kilpailukyvyllemme kuin myös hiilineutraliteettitavoitteen saavuttamisessa.
Me tarvitsemme Suomeen lisää investointeja, niin kasvun mahdollistavia pääomasijoituksia kuin teollisiakin investointeja. Kilpailu investoinneista on kovaa. Investointien realisoitumiseen voimme itse vaikuttaa muun muassa tarjoamalla osaavaa työvoimaa, nopeaa ja läpinäkyvää luvitusprosessia sekä vakaata investointiympäristöä.
Kilpailijoita tulee lisää
Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin tarkoittaa globaalisti myös sitä, että moni maa pääsee irti energiariippuvuudestaan toisista maista. Tämä irtautumiskehitys koskee myös poliittista riippuvuutta. Yhä useampi maa lähtee tavoittelemaan omaa itsenäistä kasvupolkuaan ja tarjoaa muun muassa teollisuudelle uusia potentiaalisia sijoittautumislokaatioita uusiutuvan energian tarjoamiin mahdollisuuksiin pohjautuen.
Yhdistettynä poliittiseen ulottuvuuteen, isoja siirtymiä lienee luvassa. Olemme jo nyt nähneet valmistavan teollisuuden siirtymistä Kiinasta Malesiaan, Vietnamiin ja Indonesiaan. Pienemmälle huomiolle on jäänyt mm. Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehitys ja sen tarjoamat mahdollisuudet.
Meidän on Suomena huolehdittava niin olemassa olevien ratkaisujen viennistä kuin myös ylläpidettävä ja kehitettävä pitkäjänteisesti kansainvälistä kilpailukykyämme. Samoin on rakennettava ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti kumppanuuksia maailmalla. On olennaista, että ymmärrämme maailmalla tapahtuvia markkinamurroksia ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan, havainnoimme syntymässä olevia uusia tarpeita, liiketoimintamalleja, arvoketjuja ja partneruuksia – ja reagoimme näihin.
Tulevaisuuden menestyjillä on kansainväliset verkostot ja kyky toimia niissä
Tulevaisuuden kilpailukykyisten ratkaisujen syntymisen edellytyksenä on ulkomaisten toimijoiden kytkeytyminen ekosysteemeihimme nykyistä enemmän ja ennen kaikkea paljon aikaisemmin.
Tulevaisuuden ratkaisut vaativat paljon nykyistä enemmän poikkitoimialaisuutta.
Tulevaisuuden ratkaisut vaativat paljon nykyistä enemmän poikkitoimialaisuutta sekä digitalisaation ja kiertotalouden integroimista entistä voimakkaammin kokonaisuuksiin. Tulevaisuuden menestyvät yritykset ovat niitä, joilla on toimivat kansainväliset verkostot ja kyky toimia näissä verkostoissa.
Tulevaisuus rakennetaan osaamiselle
Meillä on Suomessa maailmanluokan osaamista monella saralla, mutta emme ole suinkaan ainoita ja hartiamme ovat varsin kapeat. Emme voi tuudittautua ainutlaatuisen osaamisen olettamaan. Maailmalla on tällä hetkellä todella raaka kilpailu osaajista, eikä Suomi ole lähtökohtaisesti kärkisijoilla osaajien mielissä. On huolestuttavaa, että viimeisimpien tietojen mukaan Suomen maakuva ei ole ollenkaan niin vahva kuin me itse ajattelemme. Houkuttelevuudessa kaikki Pohjoismaat ja Viro ovat Suomen edellä.
Keskusteluissani niin yritysten kuin julkisen sektorin kanssa Suomessa ja maailmalla on tullut selväksi, että meillä on Suomena paljon annettavaa maailmalle hiilineutraliteettisiirtymässä. Tulevaisuus ei kuitenkaan synny itsestään. Olennaista on pitää katse ”Suomi-kuplan” ulkopuolella ja vahvistaa tulevaisuuden kannalta tarvittavia osaamisia ja vahvuuksia pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Oikein suunnatuilla oikea-aikaisilla panostuksilla voimme kasvattaa Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta turvata hyvinvointimme tulevaisuudessakin.
Blogi on osa Business Finlandin temaattista strategiatyötä, jossa on tunnistettu Suomelle kestäviä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Business Finland on valinnut viisi aluetta, joihin se toimintaansa seuraavien vuosien aikana kohdentaa. Tämä blogi avaa hiilineutraalin ja kriisinkestävän energiajärjestelmän kasvumahdollisuutta.
Tutustu myös strategiajohtajamme ajatuksiin ja työn taustoihin, miksi valintoja on tehty.
Kuuntele myös Kasvupodin jakso