Purnaamisesta näkemykseen, organisaatiojargonista aitoihin mielipiteisiin – mikä on vaikuttavaa viestintää?
Miten kehittää viestintää, jossa laatu korvaa määrän? Miten onnistua sidosryhmäviestinnässä? Kuinka luovia murroksessa olevassa mediassa? Syksyn kolmannessa harjoittelijablogissa Henri Kääriäinen kirjoittaa tärkeimmistä oivalluksistaan Business Finlandilla ja pohtii, mikä on vaikuttavaa viestintää
Tiedätkö ne ”live, love, laugh” -sitaateilla koristellut tilapäivitykset ja kuvat, joita boomerit jakavat Facebookissa? Jos tekisit työsi tärkeimmistä oivalluksista samanlaiset kuvat, mitä niissä lukisi?
Business Finlandin viestintä- ja yhteiskuntasuhteissa vaikuttajaviestinnän harjoittelijana olen miettinyt seuraavia:
- Älä purnaa, vaan tarjoa näkemystä ja ratkaisuja
- Ei samalla sapluunalla, vaan löydä yhteinen maaperä
- Unohda organisaatiotason jargon, ihmisten aidot mielipiteet kiinnostavat
Älä purnaa, vaan tarjoa näkemystä ja ratkaisuja
Harva meistä pitää ihmisistä, jotka valittavat kaikesta, kun heitä tapaamme. Sama pätee sidosryhmätyöskentelyssä. Narisemiseen keskittyvät toimijat eivät pärjää nyky-yhteiskunnassa, koska valittaminen kuluttaa kaikkien voimia.
Yhteiskunnassa menestyy tarjoamalla näkemyksiä ja olemalla ratkaisukeskeinen. Näkemys sisältää käsityksen nykytilanteesta ja siitä, mihin suuntaan asioita pitäisi kehittää. Ratkaisukeskeisyyttä on kertoa askeleet, joiden avulla päästään haluttuun tavoitteeseen.
Business Finlandilla on Suomen parasta asiantuntijuutta viennin edistämiseen, innovaatioiden rahoittamiseen, Suomeen kohdistuviin ulkomaisiin investointeihin, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja matkailuun. Tarjoamme aktiivisesti näkemyksiä ja ratkaisuja sidosryhmillemme ja kannustamme heitä sitoutumaan niihin.
Ei samalla sapluunalla, vaan löydä yhteinen maaperä
Saman mantran kertominen kaikille ei valitettavasti toimi. Organisaatioissa on turha enää hioa kaikille sopivia avainviestejä viimeistä pilkkua myöten. Eri organisaatiot, jopa ihmiset organisaatioiden sisällä, painivat eri haasteiden parissa.
Viestintä perustuu dialogille ja nöyrä kuuntelemisen taito onkin usein avainasemassa onnistuneessa viestinnässä. On tärkeää panostaa henkilökohtaisiin viesteihin ja löytää yhdistävät asiat, jonka pohjalle rakentaa yhteistyötä. Ei samalla sapluunalla, vaan keskittyen yhteisen maaperän löytämiseen.
Lähes kaikkien kanssa voi tulla toimeen, vaikka ei jakaisi samaa ideologiaa tai olisi asioista samaa mieltä.
Unohda organisaatiojargon, ihmisten aidot mielipiteet kiinnostavat
Viestien vaikuttavuus kasvaa, kun ihmiset tekevät avauksia omina itsenään eikä organisaation virallisen tilin takaa. Kannustamme asiantuntijoitamme jakamaan omia näkemyksiään ja ratkaisujaan oman alansa polttaviin kysymyksiin.
Olen ollut mukana kehittämässä ja jalkauttamassa ajatusjohtajuuden konseptia, jonka tarkoitus on kouluttaa ja tukea kollegoidemme kehitystä ajatusjohtajiksi eli tunnetuiksi oman alansa kärkiasiantuntijoiksi. Olemme luoneet oppimateriaaleja, järjestäneet suosittuja viestintäklinikkoja ja tarjonneet intensiivistä mediakoulutusta.
Siemen on kylvetty, mutta seuraava haaste on, miten otamme huomioon edistyneimmät ajatusjohtajat, joille ’viestintätaitojen ABC’ ei enää riitä. Työtä ei malttaisi jättää kesken, kun kerran alkuun on päästy.
Mikä on vaikuttavaa viestintää?
Tämä on kysymys, jonka vastaamiseen yksi blogi ei riitä. Business Finlandin mediakoulutuksissamme nousee usein esille entisen pääministerin Alex Stubbin klassikko ”kolme kohtaa”, joka on kaikessa kliseisyydessään varsin toimiva konsepti. Mielestäni vaikuttavaa viestintää on:
- Tarjota näkemyksiä ja ratkaisuja
- Löytää yhteistä maaperää
- Viestiä omilla kasvoilla
Mitkä ovat sinun kolme kohtaasi?
Olen harjoittelijana Business Finlandin viestintä- ja yhteiskuntasuhteissa. Työskentelen sidosryhmäviestinnän ja ajatusjohtajuuden konseptin parissa.