Moni yritys miettii kannattaako listautua pörssiin vai pysyä yksityisenä? Listautuminen ei ole aina kannattavaa, mutta listautuminen sopii voimakasta kasvua hakeville yrityksille, sillä se tarjoaa yritykselle tehokkaan rahoituskanavan. Rahaa ja osaamista on tarjolla startupille myös Venture capital -sijoittamisen kautta.
Vuonna 2022 listautumismarkkina on hiljentynyt geopoliittisesta tilanteesta johtuen ja isommat listautumiset antavat odottaa itseään. First North -kauppapaikka vetää kuitenkin puoleensa jo hieman paremmin. Vaikka IPO-ikkuna eli "Initial Public Offering" on auki tällä hetkellä vain muutamille, nyt kannattaa laittaa prosessit kuntoon ja luoda valmiuksia tulevaisuuden varalle.
Tärkein syy listautua on tyypillisesti pääoman hankkiminen kasvun rakentamiseen, mutta listautuminen tuo myös muita hyötyjä.
Pörssilistaus lisää tunnettuutta ja uskottavuutta asiakassuhteiden rakentamisessa ja auttaa myös houkuttelemaan entistä paremmin uusia kansainvälisiä osaajia. Pörssilistatun yrityksen nähdään olevan vakaammalla pohjalla, koska yrityksen tulee avata sijoittajaviestinnässään tunnusluvut.
Listautuminen on kuin laatuleima, joka lisää läpinäkyvyyttä.
Ruotsissa yritykset hakeutuvat First North -listalle Suomea varhaisemmassa vaiheessa. Toisaalta viime vuonna nähtiin Suomessakin listautuvia yhtiöitä, joissa voitollisuus oli kaukana tulevaisuudessa. Esimerkiksi SaaS-liiketoimintamallilla (Software as a Service) toimivissa ohjelmistoyrityksissä käyttökatteen alapuolinen osuus ei kiinnostanut, vaan vahva kasvu riitti.
Tällä hetkellä ei kannata listata tappiota tekevää pientä yhtiötä. Nykyisessä markkinatilanteessa pitää pystyä näyttämään vähintään todella vahva polku kannattavuuteen lähitulevaisuudessa. Kassavirta on kuningas ja yrityksen tuloksentekokyky entistäkin tärkeämpää. Oikea hinnoittelu on ratkaisevaa eli valuaatiotason pitää sopia markkinatilanteeseen.
Tärkeintä on yrityksen uskottava strategia ja sijoittajatarina eli ns. Equity Story, jonka tulee olla kristallinkirkas. Erityisesti SaaS- ja peliyritysten tulee kertoa taloustilanteestaan alan tyypillisillä metriikoilla, jolloin vertailu yritysten verrokkiryhmään kansainvälisesti onnistuu. Kannattaa muistaa, että numeroiden voima toimii.
Sijoittajasuhteiden johtamisen prosessit ja hyvän hallintotavan eli Corporate Governancen käytännöt tulee rakentaa kuntoon jo ennakolta. Toimivan johdon ja hallituksen saumaton yhteistyö korostuu listautumisprosessissa ja myös sen jälkeen. Toisaalta strategisen suunnittelun, riskien hallinnan sekä talouden seurannan ja johtamisen tulee olla kunnossa jokaisella yrityksellä, joka pyrkii kasvuun. Listautumista suunnittelevan ei kannata rakentaa liian monimutkaisia yhtiörakenteista, jotka heikentävät läpinäkyvyyttä. Itse listautumisprosessi vie tyypillisesti virallisesta päätöksestä noin 4–6 kuukautta.
Maltillinen listautumishinta mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen kasvuyrityksissä. Markkinanodotukset ovat realistisemmat, mikä mahdollistaa positiivisen sentimentin ja tulevan kurssikehityksen. Ensimmäinen kvartaaliraportti ja vuosikertomus eivät saisi olla sijoittajille pettymyksiä.
Kasvuyrityksen IPO:n kohdalla ei tulisi tehdä vanhojen omistajien osakemyyntejä. Sijoittajat haluavat sijoittaa yrityksen kasvuun, johon myös vanhat omistajat uskovat. Listautumisanneissa tavoitteena on hyvä olla kaksinkertainen ylimerkintä, jotta sijoittajilla on ruokahalua ostaa jälkimarkkinoilta lisää. Listautumisesta yhteinen matka uusien sijoittajien kanssa vasta alkaa.
Business Finland voi jakaa riskiä yrityksen eri kasvuvaiheissa. Kauttamme saat myös tietoa EU-rahoitusvaihtoehdoista sekä tukea ja kontakteja kansainvälistymiseen.
Tutustu Business Finlandin rahoituspalveluihin
Kuva: Nasdaq Nordic
Blogi julkaistu ensimmäisen kerran 15.12.2022. Blogia päivitetty 26.6.2023.