Innovaatio- ja kasvututkimus on Business Finlandin tutkimushaku, jossa tavoitteena on löytää ratkaisuja Suomen talouden ja yhteiskunnan globaaleihin haasteisiin. Innovaatiotutkimuksen tarkoituksena on lisätä politiikantekijöiden ja -kehittäjien vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. Rahoitettujen projektien teemat liittyvät innovaatiotoiminnan ja kasvun tutkimukseen.
Haussa oli kolme teemaa (tutkimus ja kehitys, uusiutuminen ja teollisuuspolitiikka) ja tavoitteena oli rahoittaa ainakin yksi hanke kustakin teemasta. Tutkimusryhmien hankkeilta odotetaan tiivistä yhteistyötä tulosten hyödyntäjien kanssa.
Vuoden 2025 innovaatio- ja kasvututkimushaun kysymyksiä olivat mm.
- Miten saavutetaan t&k:n 4 %:n tavoite BKT:sta vuoteen 2030 mennessä? Kuinka turvataan tarvittavat resurssit ja samalla lisätään ulkoisvaikutuksia ja saadaan innovaatioista kasvua ja tuottavuutta? Mitä muita toimenpiteitä tarvitaan?
- Miten uudistetaan suomalaista elinkeinoelämää uusilla liiketoimintamalleilla ja strategioilla? Miten erikokoisten yritysten ratkaisut lisäävät uudistumista eri aloilla ja lopulta luovaa tuhoa?
- Geopoliittiset muutokset vaikuttavat kansainväliseen kilpailuun ja yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöön. Miten uudet teollisuuspoliittiset valinnat globaalitasolla vaikuttavat pieniin avotalouksiin kuten Suomeen?
Rahoitetut projektit
Kaksivaiheiseen hakuun saatiin kaikkiaan 41 aiehakemusta. Näistä 10 tutkimusryhmältä pyydettiin jättämään varsinainen hakemus. Rahoitus myönnettiin lopulta seitsemälle projektille – yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:
-
Turun yliopiston ja ETLAn hankkeessa päätavoitteena on selvittää, miksi Suomen yrityssektorin tuottavuuskasvu on hidastunut finanssikriisin jälkeen, ja miten tätä kehitystä voidaan kääntää tukemalla liiketoiminnan uusiutumista, tehokkaampaa työvoiman ja aineettomien resurssien kohdentumista sekä tuottavaa yrittäjyyttä. Hankkeessa analysoidaan erityisesti yritysten markkinoille tuloa ja markkinoilta poistumista, työvoiman liikkuvuutta sekä aineettoman pääoman hallintaa. Tutkimus tuottaa väestötasoon pohjautuvaa empiiristä näyttöä, jota voidaan hyödyntää teollisuus- ja innovaatiopolitiikan suunnittelussa.
Yhteyshenkilö: Timo Kuosmanen, Turun yliopisto ja Otto Kässi, ETLA
-
ETLAn ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston hankkeen tarkoituksena on tutkia, miten siirrytään maltillisesta globalisaatiosta kohti geoekonomista aikakautta. Tavoitteena luoda viitekehys teollisuus- ja innovaatiopolitiikalle Suomessa ja auttaa päättäjiä arvioimaan eri politiikkatoimien tehokkuutta ja vaikutuksia. Projektissa hyödynnetään kansainvälistä yhteistyötä ja muiden Euroopan maiden oppeja mm. EU:n teollisuuspolitiikkaa, sekä arvoketjumuutoksia viitekehyksen luomisessa.
Yhteyshenkilö: Petri Rouvinen, ETLA ja Eeva Lähdesmäki, LUT
-
Laboren ja ETLAn hanke yhdistää T&K-politiikan kokonaistaloudellisen tarkastelun innovatiivisten yritysten ja yksilöiden tutkimukseen. Hankkeessa tutkitaan julkisen rahoituksen vaikutuksia T&K-henkilöstön jakaumaan uusien ja vanhojen yritysten välillä. Lisäksi hankkeessa erotellaan jatkavien, markkinoille tulevien ja markkinoilta poistuvien yritysten osuudet T&K-toiminnan muutoksissa, ja analysoidaan startup-yritysten T&K-toiminnan ja sille myönnetyn rahoituksen yhteyttä innovaatioiden määrään. Lisäksi analysoidaan menestyvien innovaattorien ominaisuuksia ja urapolkuja. Hanke tuottaa tutkimukseen perustuvia politiikkasuosituksia, joiden avulla päättäjät voivat parantaa julkisen T&K-tuen ja T&K-henkilöstön yritysten välistä jakaantumista sekä näin edistää innovaatioihin perustuvaa talouskasvua Suomessa.
Yhteyshenkilö: Mika Maliranta, Labore ja Terhi Maczulskij, ETLA
-
Aalto-yliopiston hankkeessa tarkastellaan, miten yhteistyö vakiintuneiden yritysten ja startup-yritysten välillä voi uudistaa suomalaista elinkeinoelämää ja vauhdittaa liiketoiminnan kasvua. Monet suomalaiset suuryritykset ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet tehokkuuden parantamiseen, hyödyntämättä startupien tarjoamaa innovaatiopotentiaalia. Samaan aikaan lupaavat suomalaiset startupit kamppailevat skaalautumisen kanssa, koska niiltä puuttuu usein resurssit ja pääsy globaaleille markkinoille. Vaikka Suomesta löytyy yksittäisiä onnistuneita esimerkkejä, järjestelmällinen yhteistyö on edelleen vähäistä. Silti sen hyödyt ovat selvät: suuret yritykset pääsevät käsiksi uusiin teknologioihin ja markkinoihin, ja startupit saavat käyttöönsä täydentäviä resursseja ja jakelukanavia.
Yhteyshenkilö: Markku Maula, Aalto
-
Teknologisten, ekologisten ja geopoliittisten muutosten nopeutuessa yhteiskunnalliset instituutiot ovat uusien haasteiden edessä, ja siksi tarvitsemme uusia päätöksentekomalleja. Aalto yliopiston hankkeessa on tavoitteena kokonaisvaltainen malli, jossa on kolme osatekijää: 1) teknologiaan perustuva instituutioiden innovointi (TII); 2) innovaatioekosysteemit, jotka perustuvat kollektiiviseen älykkyyteen; 3) kansainvälisen huippuosaamisen ja rahoituksen houkuttelu TII:n T&K-toimintaan. Hanke tuottaa uutta tietoa, miten instituutioiden päätöksentekoa uudistamalla saadaan innovaatioympäristöstä houkuttelevampi kansainväliselle rahoitukselle ja uusille innovaatioille.
Yhteyshenkilö: Sara Lindeman, Aalto
-
Vaasan yliopiston ja Turun yliopiston hanke tähtää Suomen alueellisen teollisuuspolitiikan uudistamiseen. Hankkeessa kehitetään uusia innovaatio- ja kasvupoliittisia työkaluja yhdistämällä innovaatio- ja teollisuuspolitiikan tutkimusta strategisen aluekehittämispolitiikan tutkimukseen. Teollisuuden strateginen uudistaminen nykyisessä epävakaassa toimintaympäristössä edellyttää kattavaa ymmärrystä paikkaperustaisesta innovaatiopotentiaalista sekä teollisuuden uudistamiseen liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien alueellisuudesta. Hanke parantaa Suomen kykyä vastata teollisuuden ja geopolitiikan muutoksiin ja tukea kestävää, tietoon perustuvaa teollisuuspolitiikkaa.
Yhteyshenkilö: Jari Kaivo-Oja, Turun yliopisto ja Helka Kalliomäki, Vaasan yliopisto
-
Oulun yliopiston hankkeen tavoitteena on tutkia, miten innovaatiopolitiikan työkalut vaikuttavat osaavan työvoiman saantiin pk-yrityksissä ja siten kansainväliseen kasvuun. Samalla tarkastellaan miten nämä työkalut vaikuttavat globaalien yritysten kehittymistä. Samalla tutkitaan miksi julkiset tuet onnistuvat tai epäonnistuvat lisäämään innovaatioita ja kansainvälistä kasvua. Työntekijöiden osaamispääoman näkökulmasta tutkitaan, miten työntekijöiden tiedot ja taidot vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn. Samalla selvitetään, miten merkittävät innovaatio- ja kasvupoliittiset työkalut ohjaavat tätä pääomaa pk-yrityksissä.
Yhteyshenkilö: Robert Van Der Have, Oulun yliopisto
Seuraava haku auki keväällä 2026
Innovaatiotutkimusprojektit ovat kestoltaan noin kaksi vuotta. Tänä aikana ohjausryhmät, joissa on mukana mm. politiikantekijöitä, työmarkkinajärjestöjä, säätiöitä ja yrityksiä osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tukemiseen. Tutkimustyön tuloksena syntyy politiikkasuosituksia ja työkaluja innovaatiopolitiikan kehittämiseksi.
Business Finland käynnistää uuden Innovaatio- ja kasvututkimushaun keväällä 2026, ja siitä informoidaan asiakkaita joulukuussa 2025.
Tutustu aiemmin rahoitettuihin projekteihin ja niistä julkaistuihin Policy Brief -dokumentteihin.
