Innovaatiotutkimus hakee ratkaisuja Suomen talouden haasteisiin

Vuonna 2021 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Kasvukilpailukyvyn, viennin ja kyvykkyyksien rooli pienissä kehittyneissä talouksissa.
2. Innovaatiotoiminnan kyvyt yrityksissä ja innovaatiopolitiikan vaikuttavuus yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen.
3. Suomalaisten yritysten resilienssi ja ulkoisten shokkien vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Co-designing sustainability-oriented innovation policy: experiences, instruments and solutions VTT, SYKE

VTT ja SYKE:n projektissa tutkitaan miten suunnitella muutosvoimaista innovaatiopolitiikkaa, joka huomioi ympäristöllisen, sosiaalisen sekä taloudellisen kestävyyden tavoitteet. Tutkimuksessa kartoitetaan kansainvälisiä lähestymistapoja kestävyysorientoituneeseen innovaatiopolitiikkaan, arvioidaan Suomen innovaatiopolitiikan kokonaisuutta kestävyyden näkökulmasta sekä analysoidaan yritysten tarpeita kestävyysinnovaatioiden synnyttämiseksi.

Company Resilience in the Era of Globalization (CRIEG)

ETLA:n ja VTT:n projektissa keskitytään yritysten resilienssiin eli selviytymiskykyyn koskien ulkoisia shokkeja. Tutkimushanke koostuu seuraavista osista: Ensiksi miten yritykset ovat uudistuneet koronakriisissä, toiseksi mikä on ollut arvoketjujen rooli koronakriisissä ja kolmanneksi mikä on politiikkatoimien vaikutus yritysten resilienssiin.

Actions for Sustainable Business Reneval

VTT:n ja Hankenin projektissa keskitytään yrityksen päätöksenteon perusteihin kestävän kehityksen suorituskykyyn vaikuttavista toimenpiteistä. Lisäksi tuotetaan tietoa tukemaan politiikkatoimia, jotka tukevat talouden laaja-alaista kestävän kehityksen siirtymää.

Towards an entrepreneurial welfare state - The practices of challenge-driven innovation policies

Hankenin projektin päätavoitteena on muodostaa ymmärrys käytänteistä, joiden avulla julkiset organisaatiot voivat toteuttaa haastelähtöistä innovaatiopolitiikkaa yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kokeilujen kanssa. Projektissa tutkitaan myös pitkän aikavälin tavoitteita.

Vuonna 2020 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1) Mitä ovat tärkeimmät ajurit kestävään kasvuun?
2) Miten kehitetään globaaleja ekosysteemejä Suomessa?
3) Mitkä ovat julkisen innovaatiorahoituksen ja kasvupalveluiden vaikutukset?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation (ELVIS)

Vaasan yliopiston projektin ydintavoite on luoda ja kehittää empiirisesti testattavia vaikuttavuuden arvioinnin kriteereitä, konsepteja ja menetelmiä, ja haastaa nykykeskustelua vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksista. Projekti tuottaa uutta tietoa alan kehittämiseen ja uudistamiseen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten huippututkijoiden ja yhteiskunnan sidosryhmien kanssa.

• Policy Brief 3/2022: Evolving innovation space
• Policy Brief 2/2022: Inclusive Innovation Policy

INNOSDG

VTT:n projektin tavoitteena on tutkia kestävää kehitystä empiirisen tekoälypohjaisen mallin avulla. Malli hyödyntää eri toimintoja laaja-alaisesti, kuten tutkimus- ja kehitystyötä, julkista rahoitusta ja eri ekosysteemien (yritysten, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen) yhteistyötä.

How to succeed in the ecosystem game

Aalto-yliopiston projektin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä innovaatioekosysteemien luomisesta ja hallinnasta. Projektissa tutkitaan monialaisten ja -tasoisten innovaatioekosysteemien tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua, ekosysteemien muodostamista, johtamista sekä vaadittavia institutionaalisia rakenteita.

Reigning growth through innovation

ETLAn ja Turun yliopiston projektissa vastataan kasvuparadigman keskeisiin haasteisiin, jolloin innovaatiot edellyttävät entistä erikoistuneempaa osaamista ja työ- ja työsopimusten luonne muuttuu. Samalla etsitään uusia poliittisia vipuvaikutuksia innovaatioiden tehokkuuden lisäämiseksi covid-pandemian jälkeisessä globaalissa kehityksessä.

Effects of subsidized collaboration on spatial innovation capacity

Tässä VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston projektissa tutkitaan innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja tiedon leviämisen vaikutuksia alueelliseen innovaatiokapasiteettiin. Projekti tuottaa uutta tietoa päätöksentekijöille, jotka ovat vastuussa TKI-tukiin, aluekehitykseen ja innovaatiokapasiteettiin, innovaatiopolitiikkaan ja kysyntäpuolen innovaatiotoimintaan liittyvän politiikan kehittämisestä.

50plus SIBS – 50plus companies sustainable growth paths and resilience in global business ecosystems

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja VTT:n tutkimuksessa tunnistetaan 50+ -yritysten kestävän kasvun polkuja globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä. Lisäksi tarkastellaan suomalaisen innovaatio- ja toimintaympäristön kykyä valmistautua maailmanlaajuisista talousvaihteluista ja ennennäkemättömistä sokeista tuleviin haasteisiin, kuten COVID-19-pandemia ja sietää niitä (resilienssi), sekä mahdollisuuksia kääntää COVID-19-kriisin aiheuttamat haasteet uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Vuonna 2019 toteutetussa haussa oli kaksi pääteemaa:

1. Mitä ovat globalisaation haasteet innovaatioista kasvua hakeville yrityksille ja alustojen kehittämiseen?
2. Mikä on julkisen t&k- ja innovaatiorahoituksen ja vientipalvelujen vaikuttavuus suomalaisissa yrityksissä?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat neljä projektia:

Policy Rationales in the Shift to Digital Platform Economy, Aalto University

Aalto-yliopiston projektissa selvitetään digitaalisen alustatalouden vaikutusta suomalaisten yritysten liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä arvioidaan Suomen julkisen innovaatiorahoituksen nykytilaa. Hanke keskittyy seuraaviin toimialoihin: terveys ja hyvinvointi, liikkuminen, energia, oppiminen ja valmistava teollisuus. Tavoitteena on uuden tiedon ja työkalujen luominen suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan digitaalisessa alustataloudessa. Uusimmat julkaisut:

• Kuinka alustataloutta voidaan vauhdittaa terveysalalla
• Miten kiihdyttää alustataloutta opetusalalla
• Miten alustataloutta tulisi edistää liikennealalla?
• Miten käy innovaatioille alustataloudessa? Valmistavan teollisuuden neljä haastetta - ja ratkaisua
• Alustatalouden faktat ja myytit -podcast

Fast Expert Teams in a Digital Platform Economy, Lappeenranta University of Technology

Lappeenrannan teknillisen yliopiston projektissa tutkitaan digitaalisia alustoja hyödyntävien nopeiden tiimien menestystekijöitä sekä analysoidaan innovaatiopolitiikan sidosryhmien kanssa sitä, miten nykyinen innovaatiopolitiikka estää tai edistää niiden toimintaa. Projektissa tuotetaan uutta tietoa kriittisistä nopeiden tiimien menestystekijöistä sekä innovaatiopolitiikan kehittämismahdollisuuksista.

Shaping the future in the ERA of intelligent tools: AI and BEYO

BRIE-ETLAon kansainvälinen ja monialainen projekti, joka tuottaa tutkimustuloksia, miten Suomen tulisi muotoilla älykkäitä työkaluja ja innovaatioekosysteemejä kilpailuedun varmistamiseksi alustojen, laajan datan hyödyntämisen ja tekoälyn avulla. Linkkejä uusimpiin tutkimuksiin:

• "Data Markets in Making: The Role of Technology Giants" 
• "Artificial Intelligence Platforms – A New Research Agenda for Digital Platform Economy" 
• "Short-term impacts of GDPR on firm performance" 
• Policy Brief 1/2021: Teknologiajättien yrityskauppojen valvontaa tehostettava  
• Policy Brief 4/2021: Yksitoista oppia koneoppimisen meta-analyysistä 

INNOPACT – Advanced methods for the impact assessments of technological and business experimentation, VTT

VTT:n projektin tavoitteena on yhdistää sekä historiallinen mutta dynaaminen ja tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa, julkisten innovaatiotoimien vaikutusten arvioimiseksi. Projekti tuottaa uutta tietoa vaikuttavuuden arvioinnista ja siitä mikä oikeuttaa erilaisten ohjelmien, organisaatioiden tai poliittisten instrumenttien olemassaoloa.

• Blogi: Innovaatiotoiminnan mittaaminen vaatii laajaa ymmärrystä vaikuttavuudesta
• Policy Brief 2/2021: Making invisible visible: systemic impacts of Business Finland
• Policy Brief 3/2021: Do innovation subsidies generally work?