Innovaatiotutkimus hakee ratkaisuja Suomen talouden haasteisiin

Vuonna 2022 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Suomen innovaatio- ja toimintaympäristön houkuttelevuus
2. Innovaatiovetoinen talouden kasvu
3. Systeeminen muutos ja missiolähtöinen innovaatiopolitiikka

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

The Attractiveness of Finland as a Location for Productive Companies and Talented People

ETLAn hanke tutkii Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmista. Tutkimushanke koostuu neljästä toisiinsa liittyvästä osioista. Hanke tuottaa uutta tietoa Suomen houkuttelevuudesta osaajien ja yritysten näkökulmista hyödyntäen korkeatasoisia rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä uusimpia tilastollisia menetelmiä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää Suomen houkuttelevuuden parantamiseen tähtäävien politiikkatoimenpiteiden suunnittelussa.

High-skilled internationals: bottom-up insight in policy innovation for work and entrepreneurship in Finland (HIWE)

Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa tutkitaan eri kansainvälisten osaajien ryhmiä eri toimialoilta keskittyen heidän kokemuksiinsa. Tämän tiedon pohjalta hanke rakentaa tiiviissä yhteistyössä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa laajaan yhteistoimintaan perustuvaa päätöksenteon mallia, joka avaa mahdollisuuden löytää innovatiivisia ratkaisuja kansainvälisten osaajien houkutteluun ja sitouttamiseen. Hankkeen tuotoksina syntyy yhteistoiminnallisesti tuotettuja politiikkasuosituksia sekä tiekartta, jolla hankkeen keskeiset löydökset siirretään politiikkatoimiin ja käytäntöön.

Innovation-led Pathways to Economic Growth

ETLAn hanke keskittyy innovaatiovetoisen talouskasvun uusiin lähteisiin, painottuen kestävään kehitykseen ja maahanmuuton tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanke tarjoaa tutkimusperusteista tietoa siitä, miten sääntely ja politiikkatoimet voisivat edistää tällaista kasvua Suomessa. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta ymmärrys siitä, miten uusia kestävän kasvun lähteiden syntyä ja hyödyntämistä voitaisiin parhaiten edistää, on yhä puutteellinen. Hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaisia päätöksentekijöitä tehokkaiden innovaatiopoliittisten ja tähän liittyvien toimien suunnittelussa.

Foresight on Sustainable Growth: Vision for Post Green Transition Drivers of Prosperity (ForGrowth)

VTT:n ja Laboren hanke tukee vihreää siirtymää analysoimalla uutta kestävän kasvun paradigmaa ja tuottamalla sen kanssa yhteensopivia politiikkasuosituksia. Nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointi on läheisessä yhteydessä sosioekonomisen järjestelmän toimintaan – paikallisesti ja globaalisti. Hankkeen tavoitteena on muuttaa sosioekonomista järjestelmää siten, että ympäristön nykyisen ja tulevan tilan merkitykset ihmisten pidemmän aikavälin hyvinvointiin tulevat keskeisiksi osiksi järjestelmää. Hankkeessa tehdäänkin ennakointia, jota ohjaa sen toteuttajien ymmärtämys talouskasvun teorioista ja empiriasta sekä kestävyydestä.

Practicing mission-oriented innovation policy: theoretical and practical foundations for inclusive and systems of use approaches

Vaasan yliopiston hanke käyttää kahta analyyttistä näkökulmaa – osallistavaa eli inklusiivista politiikkaa ja käyttäjäryhmät (systems of use) lähestymistapaa – keinoina analysoida ja edistää missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Hanke vastaa muun muassa kysymyksiin kuinka onnistuneesti saadaan aikaan suuria systeemisiä muutoksia ja/tai transformaatioita sekä miten missiolähtöinen politiikka voi luoda lisäarvoa yrityksille ja yhteiskunnalle? Hanke soveltaa yllä kuvattuja analyyttisia lähestymistapoja Suomessa käynnissä olevien missioiden analyysissä.

Informational Infrastructure to Accelerate Mission-Oriented System-Level Transformations

Aalto yliopiston ja VTT:n hankkeen tavoitteena on tukea Suomea saavuttamaan johtava asema uusien missiolähtöisten politiikkojen toteuttamisessa. Hyödynnämme innovatiivisia työkaluja ja lähestymistapoja, jotka edistävät tietoinfrastruktuurien käyttöönottoa missiolähtöisen politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Hanke tuottaa uutta tieteellistä tutkimusta ja ymmärrystä missiolähtöisen innovaatiopolitiikan työkaluista ja informaatioinfrastruktuureihin liittyvistä innovaatioista sekä konkreettisia neuvoja suomalaisen elinkeino-, innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikan kehittämiseksi.

Vuonna 2021 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Kasvukilpailukyvyn, viennin ja kyvykkyyksien rooli pienissä kehittyneissä talouksissa.
2. Innovaatiotoiminnan kyvyt yrityksissä ja innovaatiopolitiikan vaikuttavuus yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen.
3. Suomalaisten yritysten resilienssi ja ulkoisten shokkien vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Co-designing sustainability-oriented innovation policy: experiences, instruments and solutions VTT, SYKE

VTT ja SYKE:n projektissa tutkitaan miten suunnitella muutosvoimaista innovaatiopolitiikkaa, joka huomioi ympäristöllisen, sosiaalisen sekä taloudellisen kestävyyden tavoitteet. Tutkimuksessa kartoitetaan kansainvälisiä lähestymistapoja kestävyysorientoituneeseen innovaatiopolitiikkaan, arvioidaan Suomen innovaatiopolitiikan kokonaisuutta kestävyyden näkökulmasta sekä analysoidaan yritysten tarpeita kestävyysinnovaatioiden synnyttämiseksi.

Company Resilience in the Era of Globalization (CRIEG)

ETLA:n ja VTT:n projektissa keskitytään yritysten resilienssiin eli selviytymiskykyyn koskien ulkoisia shokkeja. Tutkimushanke koostuu seuraavista osista: Ensiksi miten yritykset ovat uudistuneet koronakriisissä, toiseksi mikä on ollut arvoketjujen rooli koronakriisissä ja kolmanneksi mikä on politiikkatoimien vaikutus yritysten resilienssiin.

Actions for Sustainable Business Reneval

VTT:n ja Hankenin projektissa keskitytään yrityksen päätöksenteon perusteihin kestävän kehityksen suorituskykyyn vaikuttavista toimenpiteistä. Lisäksi tuotetaan tietoa tukemaan politiikkatoimia, jotka tukevat talouden laaja-alaista kestävän kehityksen siirtymää.

Towards an entrepreneurial welfare state – The practices of challenge-driven innovation policies

Hankenin projektin päätavoitteena on muodostaa ymmärrys käytänteistä, joiden avulla julkiset organisaatiot voivat toteuttaa haastelähtöistä innovaatiopolitiikkaa yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kokeilujen kanssa. Projektissa tutkitaan myös pitkän aikavälin tavoitteita.

Vuonna 2020 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Mitä ovat tärkeimmät ajurit kestävään kasvuun?
2. Miten kehitetään globaaleja ekosysteemejä Suomessa?
3. Mitkä ovat julkisen innovaatiorahoituksen ja kasvupalveluiden vaikutukset?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation (ELVIS)

Vaasan yliopiston projektin ydintavoite on luoda ja kehittää empiirisesti testattavia vaikuttavuuden arvioinnin kriteereitä, konsepteja ja menetelmiä, ja haastaa nykykeskustelua vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksista. Projekti tuottaa uutta tietoa alan kehittämiseen ja uudistamiseen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten huippututkijoiden ja yhteiskunnan sidosryhmien kanssa.

• Policy Brief 4/2022: Impact framework and impact management at Novo Nordisk Foundation
• Policy Brief 3/2022: Evolving innovation space
• Policy Brief 2/2022: Inclusive Innovation Policy

INNOSDG

VTT:n projektin tavoitteena on tutkia kestävää kehitystä empiirisen tekoälypohjaisen mallin avulla. Malli hyödyntää eri toimintoja laaja-alaisesti, kuten tutkimus- ja kehitystyötä, julkista rahoitusta ja eri ekosysteemien (yritysten, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen) yhteistyötä.

• Policy Brief 5/2021: Academic Corporate Collaboration and SDGs: Benchmarking Finland

How to succeed in the ecosystem game

Aalto-yliopiston projektin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä innovaatioekosysteemien luomisesta ja hallinnasta. Projektissa tutkitaan monialaisten ja -tasoisten innovaatioekosysteemien tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua, ekosysteemien muodostamista, johtamista sekä vaadittavia institutionaalisia rakenteita.

Reigning growth through innovation

ETLAn ja Turun yliopiston projektissa vastataan kasvuparadigman keskeisiin haasteisiin, jolloin innovaatiot edellyttävät entistä erikoistuneempaa osaamista ja työ- ja työsopimusten luonne muuttuu. Samalla etsitään uusia poliittisia vipuvaikutuksia innovaatioiden tehokkuuden lisäämiseksi covid-pandemian jälkeisessä globaalissa kehityksessä.

Effects of subsidized collaboration on spatial innovation capacity

Tässä VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston projektissa tutkitaan innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja tiedon leviämisen vaikutuksia alueelliseen innovaatiokapasiteettiin. Projekti tuottaa uutta tietoa päätöksentekijöille, jotka ovat vastuussa TKI-tukiin, aluekehitykseen ja innovaatiokapasiteettiin, innovaatiopolitiikkaan ja kysyntäpuolen innovaatiotoimintaan liittyvän politiikan kehittämisestä.

• Policy Brief 6/2022: Innovatiivisten julkisten hankintojen yhteiskunnallisten vaikutusten skaalautumisesta
• Policy Brief 1/2022: Can R&D funding stimulate recovery growth?

50plus SIBS – 50plus companies sustainable growth paths and resilience in global business ecosystems

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja VTT:n tutkimuksessa tunnistetaan 50+ -yritysten kestävän kasvun polkuja globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä. Lisäksi tarkastellaan suomalaisen innovaatio- ja toimintaympäristön kykyä valmistautua maailmanlaajuisista talousvaihteluista ja ennennäkemättömistä sokeista tuleviin haasteisiin, kuten COVID-19-pandemia ja sietää niitä (resilienssi), sekä mahdollisuuksia kääntää COVID-19-kriisin aiheuttamat haasteet uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.

•  Policy Brief 5/2022: Ekosysteemeistä vauhtia keskisuurten yritysten kasvuun

Vuonna 2019 toteutetussa haussa oli kaksi pääteemaa:

1. Mitä ovat globalisaation haasteet innovaatioista kasvua hakeville yrityksille ja alustojen kehittämiseen?
2. Mikä on julkisen t&k- ja innovaatiorahoituksen ja vientipalvelujen vaikuttavuus suomalaisissa yrityksissä?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat neljä projektia:

Policy Rationales in the Shift to Digital Platform Economy, Aalto University

Aalto-yliopiston projektissa selvitetään digitaalisen alustatalouden vaikutusta suomalaisten yritysten liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä arvioidaan Suomen julkisen innovaatiorahoituksen nykytilaa. Hanke keskittyy seuraaviin toimialoihin: terveys ja hyvinvointi, liikkuminen, energia, oppiminen ja valmistava teollisuus. Tavoitteena on uuden tiedon ja työkalujen luominen suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan digitaalisessa alustataloudessa. Uusimmat julkaisut:

• Kuinka alustataloutta voidaan vauhdittaa terveysalalla
• Miten kiihdyttää alustataloutta opetusalalla
• Miten alustataloutta tulisi edistää liikennealalla?
• Miten käy innovaatioille alustataloudessa? Valmistavan teollisuuden neljä haastetta - ja ratkaisua
• Alustatalouden faktat ja myytit -podcast

Fast Expert Teams in a Digital Platform Economy, Lappeenranta University of Technology

Lappeenrannan teknillisen yliopiston projektissa tutkitaan digitaalisia alustoja hyödyntävien nopeiden tiimien menestystekijöitä sekä analysoidaan innovaatiopolitiikan sidosryhmien kanssa sitä, miten nykyinen innovaatiopolitiikka estää tai edistää niiden toimintaa. Projektissa tuotetaan uutta tietoa kriittisistä nopeiden tiimien menestystekijöistä sekä innovaatiopolitiikan kehittämismahdollisuuksista.

Shaping the future in the ERA of intelligent tools: AI and BEYO

BRIE-ETLAon kansainvälinen ja monialainen projekti, joka tuottaa tutkimustuloksia, miten Suomen tulisi muotoilla älykkäitä työkaluja ja innovaatioekosysteemejä kilpailuedun varmistamiseksi alustojen, laajan datan hyödyntämisen ja tekoälyn avulla. Linkkejä uusimpiin tutkimuksiin:

• "Data Markets in Making: The Role of Technology Giants" 
• "Artificial Intelligence Platforms – A New Research Agenda for Digital Platform Economy" 
• "Short-term impacts of GDPR on firm performance" 
• Policy Brief 1/2021: Teknologiajättien yrityskauppojen valvontaa tehostettava  
• Policy Brief 4/2021: Yksitoista oppia koneoppimisen meta-analyysistä 

INNOPACT – Advanced methods for the impact assessments of technological and business experimentation, VTT

VTT:n projektin tavoitteena on yhdistää sekä historiallinen mutta dynaaminen ja tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa, julkisten innovaatiotoimien vaikutusten arvioimiseksi. Projekti tuottaa uutta tietoa vaikuttavuuden arvioinnista ja siitä mikä oikeuttaa erilaisten ohjelmien, organisaatioiden tai poliittisten instrumenttien olemassaoloa.

• Blogi: Innovaatiotoiminnan mittaaminen vaatii laajaa ymmärrystä vaikuttavuudesta
• Policy Brief 2/2021: Making invisible visible: systemic impacts of Business Finland
• Policy Brief 3/2021: Do innovation subsidies generally work?