Tavoitehakuisilla ja kunnianhimoisilla kumppanuuksilla kohti kestävää tulevaisuutta
Poliittinen sopu seuraavasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä saavutettiin hieman ennen joulua ja EU-ohjelmat, mukaan lukien Horisontti Eurooppa, ovat vihdoinkin käynnistymässä.
HE-ohjelma koostuu kolmesta pilarista: Huipputason tiede (Pilari 1) – Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky (Pilari 2) – Innovatiivinen Eurooppa (Pilari 3).
EU-ohjelmat ovat täynnä syklejä. Kun oppii näkemään asioiden toistuvan, osaa myös lainata menneestä. Mitä tarkemmin näkee taakseen, sitä kirkkaammin tulevaisuus hahmottuu. 56% Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetista kohdistetaan laajamuotoiseen yhteistyöhön Pilari 2:ssa, jonka rahoituksesta lähes puolet ohjataan eurooppalaisten kumppanuuksien tekemään työhön. Kumppanuuksissa nimenomaan haetaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kestävän kilpailukyvyn edistämiseen. Niissä keskitytään yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja sitoudutaan yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Kumppanuuksissa osapuolina ovat EU:n komissio sekä erilaiset tutkimusta ja innovaatiotoimintaa harjoittavat yhteisöt. Moniin Horisontti Eurooppa -ohjelman kumppanuuksista tarvitaan myös EU:n jäsenmaiden osarahoitusta.
Kolmenlaisia kumppanuuksia: yhteisohjelmallisia, yhteisrahoitteisia ja institutionaalisia
Kumppanuudet eivät ole uusi ilmiö. Niiden sisältö, muoto ja tavoitteet ovat kylläkin eläneet tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta toiseen. Horisontti Eurooppa -ohjelmassa nähdään kolmenlaisia kumppanuuksia: yhteisohjelmalliset (coprogrammed, aiemmin cPPP), yhteisrahoitteiset (co-funded, aiemmin JPI, ERANet) ja institutionaaliset kumppanuudet (aiemmin Art 185/187, EIT KIC). Uudistuksen keskeisinä piirteinä ovat kumppanuuksien pelkistetty rakenne ja keinovalikoima, johdonmukainen elinkaariajattelu ja strateginen suuntautuminen.
Pelkistäen voidaan todeta, että Pilari 2:n yhteisohjelmalliset kumppanuudet keskittyvät klustereihin 4 ja 5 (teknologiat, teollisuuden kilpailukyky, energiamurros). Näissä kumppanuuksissa hakijakonsortioiden rahoitusmahdollisuuksia määrittää yleinen HE-ohjelman valintakriteeristö (tieteellinen ja innovaatioiden laatu, vaikuttavuus sekä hankkeen toteutus).
Yhteisrahoitteiset kumppanuudet keskittyvät pitkälti klustereihin ja 1 ja 6 (terveys, ympäristö, luonto). Yleisten HE-ohjelman valintakriteerien lisäksi näissä kumppanuuksissa hakijakonsortiot joutuvat konsortiojäsenten osalta ottamaan huomioon myös ko. jäsenmaan maksusitoumukset. Onkin siis tärkeää ymmärtää, että yksittäisen jäsenmaan rahoitussitoumukset yhteisrahoitteisissa kumppanuuksissa joko mahdollistavat tai rajoittavat kyseisessä jäsenmaassa toimivan tutkimusorganisaation tai yrityksen osallistumista.
Miksi kumppanuudet ovat tärkeitä?
Verkostot ja kumppanuudet ovat olennainen keino osallistua Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Tässä huomioita, jotka pohjautuvat VTT:n kumppanuuskokemuksiin:
- EU-verkostoissa ja kumppanuuksissa yhteisten tavoitteiden pitää liittyä EU:n poliittisiin tavoitteisiin sekä osallistuvien organisaatioiden strategiaan tai tutkimuksellisiin painopisteisiin.
- Kumppanuudet tulevat olemaan keskeisessä roolissa, kun Missiot ja Green Dealin mukaiset teolliset aloitteet (IPCEI) käynnistyvät.
- Eurooppalaiset yritykset hyödyntävät osaamisverkostoja oman liiketoimintansa ja investointiensa kehittämisessä.
- EU-verkostojen ja kumppanuuksien avulla yksittäisen toimijan mahdollisuudet moninkertaistuvat ja nopeus kasvaa, oli sitten kyse uudesta tiedosta, uusista ratkaisuista, uusista markkinoista, arvoketjuista tai asiakassuhteista.
- Pitkäjänteisessä verkostotoiminnassa osaamisella, henkilökohtaisella tunnettuudella ja luottamuksella on erityinen merkitys.
- Kumppanuusinstrumentissa VTT:n projektivalmistelujen onnistumisprosentit ovat olleet selkeästi parempia kuin H2020-ohjelmassa keskimäärin.
- Yli 40% VTT:n saamasta Horisontti 2020 -rahoituksesta on perustunut kumppanuuksiin.
- VTT:n koordinoimista Horisontti 2020 -hankkeista 60%:ssa on ollut mukana suomalaisia yrityksiä.
Yksittäiset yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot voivat strategisilla päätöksillään mahdollistaa asiantuntijoidensa ja tutkijoidensa mukanaolon eurooppalaisissa kumppanuuksissa. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että Suomen kansallisten TKI-rahoittajien tekemät sitoumukset eurooppalaisiin yhteisrahoitteisiin kumppanuuksiin vaikuttavat suoraan suomalaisten toimijoiden edellytyksiin osallistua Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Alkuvuodesta 2021 HE-ohjelman kumppanuuksista käydään vielä neuvotteluja jäsenmaiden, komission ja TKI-yhteisöjen kesken.
Vauhdittamalla investointeja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan voimistamme eurooppalaisen talousalueen siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Uusi vuosikymmen on täynnä mahdollisuuksia. Tiede, teknologia ja kumppanuudet tarjoavat meille ratkaisun avaimia.
Lisätietoa
Työ- ja elinkeinoministeriön webinaari Horisontti Euroopan Kumppanuuksista 5.2.2021
Eurooppalaiset Kumppanuudet EU:n Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat EUTIn verkkosivuilla