Juuri valmistunut strategia näyttää suunnan elintarvikeviennin tulevaisuudelle
Korkealaatuiset maitojalosteet, antibioottivapaa liha, innovatiiviset viljatuotteet ja alkoholituotteet ovat suomalaisen elintarvikevientimme kulmakiviä. Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang pohtii Suomen elintarvikealan kansainvälistymistä koskevan strategian merkitystä Suomen ruokaviennille.
Maailma muuttui helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kohtasimme aivan uudenlaisen ahdistuksen, jollaista nykysukupolvet eivät ole aiemmin kohdanneet. Venäjän arvaamattomilla sotatoimilla sekä EU:n asetetuilla pakotteilla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin, myös elintarvikealalla. Useat elintarvikeyritykset ovat jo ilmoittaneet keskeyttävänsä viennin Venäjälle.
Samalla kun maailman poliittinen tilanne horjuu, Suomen maatalous on ehkä pahimmassa kustannuskriisissään miesmuistiin. Useita maatiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä nopeita päätöksiä ja säilyttää paitsi laadukas ruoantuotantomme myös Suomen huoltovarmuus kotimaisen ruoan saannin osalta.
Suomen elintarvikeviennistä kohdistuu Euroopan Unionin alueelle nyt noin 60%, yli 30% EU:n ulkopuolelle ja vain 6% Venäjälle. Vielä kahdeksan vuotta sitten tämäkin tilanne oli täysin toisin
Odottamattomissa kriiseissä tämä on todella tärkeää. Tuontiruoan varaan emme halua jäädä, se olisi suuri strateginen ja jopa kohtalokas virhe. Onneksi myös Suomen elintarvikevienti on viime vuosien aikana monipuolistunut suuresti ja siitä kohdistuu nyt noin 60% Euroopan Unionin alueelle, yli 30% EU:n ulkopuolelle ja vain 6% Venäjälle. Vielä kahdeksan vuotta sitten tämäkin tilanne oli täysin toisin.
Uunituore elintarvikealan strategia on alan konkreettinen yhteisponnistus
Elintarvikealan strategia ja visio vuoteen 2030 julkaistiin 15.2.2022. Tutustu tarkemmin elintarvikealan strategiaan ja sen sisältöön.
Strategia on syntynyt elintarviketeollisuuden yritysten, keskeisten sidosryhmien ja Business Finlandin yhteistyöllä. Näin kokonaisvaltaista elintarvikealan kansainvälistymisen strategiaa ja laajaa markkinapotentiaalin arviointia ei ole Suomessa aiemmin tehty. Strategiassa Suomen kansallisia vahvuuksia hyödynnetään tehokkaasti luomaan kasvua, kilpailukykyä ja arvonluontia elintarvikeviennin tukemiseksi.
Nyt laadittu strategia on konkreettinen näkemys Suomen elintarvikeviennin tilasta, tulevaisuuden kehitystarpeista ja markkinoilla vallitsevista mahdollisuuksista. Strategian asettaman vision mukaan Suomella on tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnettu ruokaprofiili, joka pohjautuu puhtaaseen luontoon, puhtaisiin raaka-aineisiin, vastuulliseen tuotantoon, avoimeen tiedonjakoon ja hyvään yhteistyöhön toimijoiden välillä.
Suomi voi olla ensimmäinen maa maailmassa, jolla on täysin läpinäkyvä, turvallinen ja vastuullinen ruoan arvoketju. Tähän tavoitteeseen pyritään myös Business Finlandin ekosysteemityön avulla.
Elintarvikeviennin rooli kasvanut entisestään
Suomen tulee kuitenkin nostaa kunnianhimon tasoa elintarvikeviennissä, kuten useat EU-maat ovat tehneet jo pitkään.
Ruokaviennin edistäminen lisää yritysten kasvua, kilpailukykyä, tuotteiden lisäarvoa ja työpaikkojen määrää Suomessa. Koska kotimainen ruoan kulutus ei ole kasvanut, elintarvikeviennillä on suuri strateginen merkitys suomalaisten elintarvikeyritysten kasvulle sekä koko Suomen kansalliselle omavaraisuudelle ja kestävälle omalle maataloudellemme.
Maailman elintarvikemarkkinoiden trendit puhaltavatkin hyvää myötätuulta suomalaisen ruoan arvostukselle ja viennille
Suomalainen ruoka ja juomat eivät ole maailmalla vielä kaikkien tuntemia, mutta ne ovat monessa suhteessa maailman huippua. Tätä todistavat useat suomalaisten tuotteiden saamat kansainväliset tunnustukset ja palkinnot viime vuosien aikana. Korkealaatuiset maitojalosteet, antibioottivapaa liha, innovatiiviset viljatuotteet ja maailmalla palkintoja keränneet alkoholituotteet ovat elintarvikevientimme kulmakiviä. Maailman elintarvikemarkkinoiden trendit puhaltavatkin hyvää myötätuulta suomalaisen ruoan arvostukselle ja viennille.
Suomen tulee satsata lisäarvoa tuottaviin vientituotteisiin
Kansainvälisissä ruokatrendeissä terveellisyys ja luonnollisuus ovat olleet kärjessä jo pitkään. Raaka-aineviennin rinnalle on noussut yhä enemmän innovatiivisia lisäarvotuotteita, jotka jättävät enemmän lisäarvoa Suomeen. Esimerkiksi innovatiiviset ja korkealaatuiset maito- ja kaurajalosteet ovat merkittävä osa kokonaisvientiämme. Suomalainen laadukas kaura on maailmalla arvossaan; erityisesti luomu- ja gluteenittoman kauran kysyntä lisääntyy koko ajan.
Positiivinen trendi koskee myös luomutuotteiden kasvua maailmalla sekä erilaisten free from -tuotteiden, kuten gluteenittomien ja laktoosittomien tuotteiden markkinan vahvaa kehitystä. Vegaanisten ja muiden kasviperäisten tuotteiden sekä lihaa korvaavien kasviproteiinien kysyntä kasvaa vauhdilla. Business Finland on ollut myös osaltaan mahdollistamassa ja rahoittamassa tätä kehitystä.
Ilmastonmuutos ja Suomen ruoan tuotannon vastuullisuus
Ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotantoa. Suomessa on tätä silmällä pitäen laadittu sekä alkutuotannon ilmastotiekartta, että elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan vähähiilitiekartat. Suomen elintarviketeollisuus on sitoutunut vähentämään 75% kasvihuonepäästöistään vuoteen 2035 mennessä. Tämä Suomen elintarviketeollisuuden työ edistää vihreää siirtymää merkittävästi ja lisää yritystemme kilpailukykyä maailmalla. Suomessa on tehty kovasti työtä mm. elintarviketuotannon sivuvirtojen laajamittaiseksi hyödyntämiseksi ja hävikin vähentämiseksi.
Food from Finland -ohjelman tavoitteena on ollut ja on edelleen luoda Suomelle ja suomalaiselle elintarviketarjonnalle kansainvälistä kilpailukykyä ja erottumiskykyä kilpailijoihin nähden. Suomi voi profiloitua maailmalla innovatiivisen, turvallisen, terveellisen ja läpinäkyvän ruoantuotannon edelläkävijämaana, joka huomioi kestävän kehityksen periaatteet.