Innovaatiohalukkuutta löytyy, mutta riittääkö rohkeus?
Suomessa toimivilla yrityksillä on paljon halukkuutta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (tki), mutta kiinnostus kohdistuu pääosin vanhan parantelemiseen, ei niinkään uutta luoviin, rohkeisiin avauksiin. Näin kertoo Business Finlandin kesällä teettämä kyselytutkimus, jossa Suomessa toimivilta yritysasiakkailtamme tiedusteltiin seuraavien viiden vuoden tki-investointiaikeista.
Mikäs siinä sitten, onhan vanhan kehittäminenkin hyvä asia, voisi joku todeta.
Parempi toki kehittää kuin olla kehittämättä, mutta kansantalouden näkökulmasta vähäinen halukkuus rohkeaan uudistamiseen on huolestuttavaa.
Rohkea kehittäminen ruokkii talouskasvua ja kilpailukykyä
Innovaatiot ovat oleellisen tärkeä tuottavuuden ja talouskasvun edellytys. Nimenomaan rohkeasti uutta luovilla innovaatioilla saadaan aikaan merkittäviä tuottavuusharppauksia, parannetaan kilpailukykyä – ja ratkaistaan maailman viheliäisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta.
Suomalaisyritysten kansainvälisesti verraten matala innokkuus rohkeaan uudistamiseen näkyy Suomen heikkona tuottavuuskehityksenä. Keskeiset verrokkimaat vetävät omalla radallaan parempaa suoritusta.
Vähäinen rohkeiden innovaatioiden määrä heikentää myös Suomen houkuttavuutta investointikohteena sekä työskentelypaikkana maailman huippututkijoille ja -asiantuntijoille.
Rohkeutta kohti pitäisi siis pyrkiä. Nyt siihen on avautumassa historiallisen hyvä tilaisuus, kun kansallisia tki-panostuksia ryhdytään päättäväisesti ja laajassa poliittisessa yhteisymmärryksessä kasvattamaan kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta.
Viisaalla kohdentamisella enemmän irti tki-rahoituksesta
Kun kasvavaa tki-kakkua jaetaan, on tärkeää pitää mielessä muutama asia: Ensinnäkin julkista lisärahoitusta pitää kohdentaa erityisesti yritysvetoiseen ja yritysten ja tutkimuslaitosten yhteiseen tki-työhön. Juuri tästä kohtaa on kuluneen vuosikymmenen aikana leikattu eniten, ja silta tutkimuksesta kaupallisiin innovaatioihin seisoo heikoilla kantimilla.
Ja kun julkista rahaa kohdistetaan yrityksille, se pitää luonnollisesti tehdä instrumenteilla, jotka tehokkaimmin kasvattavat yritysten omia tki-investointeja.
Toisekseen, julkista rahoitusta on tärkeää kohdentaa instrumentteihin, jotka todennetusti lisäävät rohkeaa ja kunnianhimoista tki-toimintaa. Tki-rahoituksen vaikuttavuutta tutkitaan jatkuvasti, ja Business Finlandin rahoituksen on todennettu lisäävän tehokkaasti sekä yksityisiä investointeja että uusia, rohkeita avauksia.
Osaajat elintärkeitä tki-toiminnalle
Kolmanneksi, pula osaajista on tällä hetkellä pahin este yritysten tki-investoinneille Suomessa. Tämä tuli erittäin selväksi Business Finlandin selvityksessä. On ensiarvoisen tärkeää, että tulevat hallitukset panostavat koulutukseen ja ulkomaisten osaajien Suomessa työskentelyn helpottamiseen.
Myös tki-rahoituksen kohdentamisella voidaan vaikuttaa osaajapulaan. Kun rahoitusta kohdennetaan ekosysteemihankkeisiin, joissa useat yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä, samalla rakennetaan myös uutta osaamista. Ja nimenomaan sellaista systeemistä ja toimialarajat ylittävää osaamista, joka on nykypäivän työelämässä erityisen arvokasta.
Tässäpä siis tehtävälistaa tuleville hallituksille sekä puolueille pohdittavaa tuleviin eduskuntavaaleihin, jotta tuottavuus, kilpailukyky ja talouskasvu saadaan paremmalle tolalle tässä perin epävakaassa maailmassa.