Muovin kierrätys todellinen haaste Ghanassa ja Nigeriassa
Nigeria ja Ghana ovat olleet maailman nopeimmin kehittyvien talouksien kärkisijoilla. Molemmilla mailla on myös nopeasti kasvava ja suhteellisen nuori väestörakenne. Samalla maat ovat kokeneet vahvaa urbanisoitumista, kun väestö on jatkanut keskittymistä kaupunkialueille. Varsinkin nuori väestö kokee selkeästi, että kaupungissa asuminen tarjoaa parhaat mahdollisuudet menestyä. Tämä on tuonut myös isoja ongelmia. Yksi näistä on muovijätteen räjähdysmäinen lisääntyminen kaupungeissa.
Muovi on tunnetusti yksi halvimmista ja helpoiten sovellettavista materiaaleista kulutustuotteissa varsinkin pakkausmateriaalina. Valitettavasti muovi hajoaa huonosti luonnossa, ja se on yksi vaikeimmin kierrätettävistä materiaaleista. Ghanan ja Nigerian valtiovalta on herännyt tähän haasteeseen, varsinkin kuntatasolla, ja tekee töitä eri yritysten sekä järjestöjen kanssa pysäyttääkseen tämän ongelman.
Selvitys Ghanan ja Nigerian muovinkierrätyksestä
Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelma sukelsi hieman syvemmälle aiheeseen teettämällä selvityksen Ghanan ja Nigerian muovijätteenkäsittelyn ja muovin kierrätyksen tilanteesta. Selvitimme myös, mitä näistä haasteista voisimme lieventää suomalaisella osaamisella.
Nigerian valtion jätteenkäsittelyyn liittyvän katsauksen (National Policy on Solid Waste Management 2018) perusteella muovijätettä löytyy maasta huolestuttavan iso määrä. Alle 20 prosenttia muovijätteestä kierrätetään virallisia kanavia pitkin. Vuodesta 2007 vuoteen 2020 muovijätteen kysyntä on kasvanut 60 tonnista 150 tonniin, eli 13 vuodessa kasvu on ollut 150 prosenttia. Ghanassa taas 31 miljoonan ihmisen tuottamasta muovijätteestä kierrätetään virallisesti vain noin viisi prosenttia.
Nigeriassa kierrätetyn muovin kysyntä on selkeästi ylittänyt tarjonnan.
Globaali markkina kierrätetyn muovin osalta on kasvussa, ja ainakin Nigeriassa kierrätetyn muovin kysyntä on selkeästi ylittänyt tarjonnan. Jätteen lisääntyvä määrä ja kysyntä eivät kohtaa. Tämä tulee hyvin esille erilaisilta kuluttajatuotteita kaupittelevilta tahoilta. Muovijätteen kierrätys tuo selkeitä taloudellisia etuja sekä vähentää muovijätehuollon tarvetta.
Selvitys kertoo myös, miten konkreettista jätehuoltoon ja muovin kierrättämiseen liittyvää infrastruktuuria löytyy vain muutamista isommista kaupungeista. Eri asiantuntijoiden mukaan suurin osa jätteestä on sekajätettä, josta muovi pystytään suhteellisen helposti erottelemaan. Maailmalla isot jätteenkäsittelylaitokset ovat saaneet HDPE-muoville hinnaksi noin 250 euroa/tonni. Ghanassa ja Nigeriassa ei kierrätetylle muoville ole pystytty vielä määrittelemään hintaa.
Suurin osa jätteenkäsittelylaitoksista on kuntien rahoittamia ja monesti osavaltiotason budjetista. Kuitenkin valtaosa muovijätteen kierrätyksestä tapahtuu epävirallisia kanavia pitkin. Tästä esimerkkinä itsejärjestäytyneet yksityishenkilöt, jotka keräävät ja myyvät muovijätettä eteenpäin. Kerääminen, lajittelu, uudelleenkäyttö ja myynti tapahtuvat pääasiallisesti näiden yksityishenkilöiden toimesta. Tämä vähentää merkittävästi virallisiin kaatopaikkoihin kohdistuvaa painetta.
Vaikka Nigeria ja Ghana ovatkin valtiotasolla heränneet muovijätteeseen liittyviin ongelmiin, niin laajalle ulottuva tiukka lainsäädäntö on vaikea toteuttaa: näissä kehittyvässä talouksissa se vaikuttaa niin merkittävästi elinkeinoelämään. Lisäksi maissa on hyviä ympäristönsuojeluun liittyviä lakialoitteita, mutta ne ovat huonosti valvottuja.
Esimerkiksi Ghanassa yhden selvityksen mukaan 92 prosenttia vastanneista ei lajittelee jätettä omassa kotitaloudessaan.
Monet isot ja kansainväliset firmat sekä Ghanassa että Nigeriassa tukevat länsimaista ajattelua EPR (Extended Producer Responsibilty) vastuusta, jonka mukaan jätteen tuottaja maksaa ja on pääasiallisessa vastuussa kierrättämisestä. Myös kuluttajilla on paljon parannettavaa. Selvityksen mukaan kuluttajat eivät ole valmiita lajittelemaan. Esimerkiksi Ghanassa yhden selvityksen mukaan 92 prosenttia vastanneista ei lajittelee jätettä omassa kotitaloudessaan – Suomessahan kotitalouksien jonkin tason jätteenkäsittely on lähes standardi.
Muovin arvoketjuun tarvitaan hintalappu
Muovijätteen hallinnan ja kierrätyksen huomattava parantaminen tapahtuu, kun muovijätteen arvoketjuun saadaan selkeämpi ja isompi taloudellinen arvo. Tämä loisi selkeää liiketoimintaa muovinkierrätyksen ympärille. Julkisen rahoituksen lisääminen erilaisten kannustavien sekä sakottavien järjestelmien kautta olisi myös tärkeää, jotta muovijätteen käsittelyyn liittyvää infrastruktuuria voitaisiin merkittävästi kehittää. Vastuuseen liittyvät kysymykset olisi ajettava hallitusohjelmissa läpi ja panostaa täytäntöönpanoon.
Kuluttajien pitää kokea yhteys oman käyttäytymisen ja ympäristön saastuttamisen välillä.
Muovijätteen määrään liittyvä tieto on myös välillä ristiriitaista eikä sitä ole kerätty tarpeeksi systemaattisesti. Tämä vaikeuttaa suunnittelua sekä päätöstä investoinneista. Myös kuluttajien asenne on erittäin tärkeässä roolissa, kun halutaan ajaa läpi laajamittaista muutosta muovinkierrätykseen. Kuluttajien pitää kokea yhteys oman käyttäytymisen ja ympäristön saastuttamisen välillä.
Suomessa on korkeatasoista muovinkierrätykseen liittyvää osaamista, joka voisi nopeuttaa sekä parantaa jätteenhallintaan liittyviä prosesseja. Olemme puolin ja toisin Suomessa ja Länsi-Afrikassa tunnistaneet toimijoita, jotka voisivat yhteistyössä löytää ratkaisuja mainittuihin haasteisiin.
Business Finland osallistuu joulukuussa Ruandassa järjestettävään World Circular Economy Forum -tapahtumaan. Sen sivutapahtumana järjestimme 12.10.2022 webinaarin Team Finland Talks: Nigeria & Ghana – muoville uusi elämä,.