Peliala kasvaa edelleen – muttei itsekseen

Elokuussa järjestettiin Kölnissä Euroopan suurin pelialan tapahtuma Gamescom 2022 – pitkästä aikaa pandemian jälkeen. Suomalaisia yrityksiä oli paikalla useita kymmeniä ja Nordic Baltic -ständilläkin toistakymmentä. Myös me Business Finlandista olimme läsnä. Yrityksiä oli mukana jopa enemmän kuin ennen korona-aikaa, mutta kuluttajille avoimia bootheja oli totuttua vähemmän. Tämä johtui todennäköisemmin normaalia pienemmästä määrästä AAA-luokan pelejä, joiden julkaisua korona on lykännyt.

Kokonaisuutena Gamescom vietettiin positiivisissa merkeissä. Korona-lockdown vauhditti pelialan kasvua, ja huolimatta kuluttajien ajankäytön muutoksesta rajoitustoimien hellittäessä, peliteollisuuden globaalin markkinan ja pelaajamäärän kasvu jatkaa tasaista kasvua. Etätyökin on ollut luonnollinen muutos pelialan ammattilaisille.

Mitä tapahtuu?

Tänä vuonna ei vielä rikota globaalin peliteollisuuden maagista 200 miljardin dollarin rajaa, mutta lähelle päästään. Kasvu jatkuu myös mobiilipelien puolella, vaikka pelaajien yksityisyyttä suojaavien Applen käytäntöjen pelättiin vähentävän merkittävästi uusien käyttäjien hankintaa. Maksutta pelattavat Free-2-Play-pelit hallitsevat edelleen, mutta pelien markkinointi on tullut niin kalliiksi, että sitä voivat tehdä tehokkaasti enää suurimmat toimijat. Vanha kunnon PC tekee vahvaa uutta tulemista, mistä on todisteena erityisesti Steam Deck -käsikonsoli, joka koostuu PC-raudasta ja yhdistää näin mobiilipelaamisen ja PC:n. Pelityökalut siirtyvät myös AV-teollisuuden käyttöön, esimerkkinä Star Wars Mandalorian -sarja, jonka efekteistä leijonanosa tehtiin Unreal Engine -pelimoottorilla. Pelien suuntaan katsova Netflix nappasi suomalaisen Next Gamesin pelistudiokseen ja teki samalla Helsingistä Euroopan pelipuolen pääkaupunkinsa.

Vaikuttaa siltä, että huolimatta kovista ajoista maailmantaloudessa, pelialalla luotetaan sen todistettuun selviytymiskykyyn.

Pelaajamäärät kasvavat tasaisesti. Inflaatio kuitenkin syö ostovoimaa ja ainakin lyhyellä aikavälillä pelaajat saattavat käyttää aiempaa vähemmän rahaa yksittäisiin peleihin. Sota Ukrainassa on vaikeuttanut rahoituksen saantia ja yrityksiltä odotetaan jopa kahden vuoden mittaista kuolemanlaakson ylitystä ennen seuraavaa rahoituskierrosta.

Aasia edustaa jo yli puolta globaalista pelimarkkinasta ja kasvaa edelleen. Nousussa ovat myös Latinalainen Amerikka, Lähi-Itä ja Afrikka. Näiden alueiden mobiili- ja internet-infrastruktuuri on parantunut vauhdilla ja pelipalveluihin panostetaan lähivuosina reippaasti. Myös peliteollisuuden monipuoliset jakelualustat ja erilaiset maksu- ja ansaintamallit torjuvat tehokkaasti lamavaikutuksia lyhyellä aikavälillä ja tarjoavat mahdollisuuden tasaiseen kasvuun pitkällä tähtäimellä.

Systemaattinen pitkän tähtäimen tuki kannattaa

Erityisen ilahduttavaa on, että suomalaisen peliteollisuuden liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran kolmen miljardin euron rajan vuonna 2021. Kasvua toivat isot tunnetut pelialan yritykset, mutta myös nopean skaalauksen makuun päässeet startupit, joiden kanssa Business Finland on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä. Viime vuonna Business Finland rahoittikin suomalaista pelialaa noin 12 miljoonalla eurolla ja kokonaisuudessaan toimialan kehitysprojekteihin on sijoitettu jo noin 180 miljoonaa euroa runsaan 25 vuoden aikana. Tämän lisäksi tulevat alalle suunnatut asiantuntija- ja ohjelmapalvelut.

Peliala on ollut sille kohdistetun julkisen rahoituksen ja sen tuoton suhteen suomalaisen vientiteollisuuden kruununjalokivi.

Vientiin kokonaan pohjautuvan toimialan kasvun, ulkomaisten sijoitusten ja tuloksesta mitatun verokertymän sekä yrityskauppojen tuloksena saavutettu panos-tuotossuhde on ollut erinomainen. Suomi on Euroopan suurin pelialan toimija väestömäärään suhteutettuna ja palkintopallilla myös liikevaihdolla mitattuna.

Näin ruotsalainen tekisi

Suomalaisen pelialan tulevaisuuden haasteet piilevät lähinnä riittävän osaavan työvoiman turvaamisessa, josta voi tulla merkittävä kasvun hidaste. Tässä suhteessa kaikki käytettävissä olevat keinot ja ketterät menetelmät on otettava käyttöön. Myös alkavien yritysten lukumäärä on hieman notkahtanut viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä koronalla lienee osansa, mutta huomiota on entistä enemmän kiinnitettävä uusien yrittäjäsukupolvien tulemiseen alalle, sillä startupeissa piilee suomalaisen peliteollisuuden perusta ja kilpailuetu pitkälle tulevaisuuteen. Nuoria nopean kasvun peliyrityksiä kaivataan kuumeisesti.

Mielenkiintoista on myös vertailla Suomen peliteollisuuden tilannetta kovimpaan kilpailijaamme Ruotsiin viimeisen parin vuoden osalta. Ruotsissa peliteollisuus on kasvanut samoin kuin Suomessa ja osaamisperusteiltaan liiketoimintaympäristö ja pelialan ekosysteemi on hyvin samankaltainen kun Suomessa. Huomionarvoista kuitenkin on se, että ruotsalaiset pelialan yrityksen tavoittelevat kasvua aggressiivisilla yritysostoilla ja listautumisen kautta.

Vuosina 2020-2021 vain muutama ruotsalainen yritys ostettiin ulkomaille, mutta Suomessa lähes kaikki yrityskaupat kohdistuivat ulkomailta Suomeen. Kaupat ovat olleet sinänsä tuottavia, mutta olisi hyvä seurata tarkalla silmällä myös länsinaapuria. Heillä peliyritysten listautuminen on arkipäivää ja aggressiivisella laajentumisella luodaan pohjaa pitkän aikavälin kilpailuedulle, jossa pääomistus säilyy lähtökohtaisesti kotimaassa.

On hyvä kysyä, mitä voisimme tästä oppia. Olemme vahvasti sitä mieltä, että pelialaan kannattaa satsata nyt ja tulevaisuudessa entistä voimakkaammin innovaatiorahoituksen, asiantuntijapalvelujen sekä kansainvälisten messuosallistumisten kautta.

Suomen pelialan maine tunnetaan maailmalla, mutta siitä ei riittävästi tiedetä.

Kokonaan Suomelle omistettu Finland booth seuraavilla isoilla pelimessuilla ei olisi mikään pöllö ajatus.

Muuten, Business Finland järjestää IPO-klinikan tiistaina 20.9., jossa tunnetut suomalaiset pelialan pörssilistautujat kertovat kokemuksistaan. Olet tervetullut mukaan fyysisesti tai linjoja pitkin!

Tutustu peliliiketoiminnan kehittämisen rahoitukseen

Kuva: Kari Korhonen