Uskaltavatko päättäjämme katkaista velkakierteen ja luoda talouskasvua?
Elämme aikakautta, jona meidän on uskallettava irrottaa otteemme vanhasta ja uutta luomalla rakentaa tulevaisuuden kasvua. Suomen talouteen kohdistuvien mullistusten keskellä on tärkeää huolehtia yhteiskunnan muutoskestävyydestä ja uudistumiskyvystä. Kasvu tehdään kestävillä valinnoilla, rohkeilla innovaatioilla, maailmanmarkkinoiden valloittamisella sekä lisäämällä kansainvälisten osaajien määrää Suomessa.
Business Finland on yhdessä sidosryhmiensä ja laajan kansainvälisen asiantuntijajoukon kanssa tunnistanut Suomelle viisi merkittävintä tulevaisuuden kestävän kasvun mahdollisuutta, joihin suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kannattaa tarttua.
Näkemyksemme mukaan tulevan vuosikymmenen aikana Suomeen syntyy merkittävää uutta liiketoimintaa, mikä keskittyy digitalisaation keinoin tehtävään tuottavuusloikkaan, hiilineutraaleihin ja kestäviin energiaratkaisuihin, kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin, jätteettömyyteen ja kiertotalouteen sekä osallistaviin immersiivisiin kokemuksiin.
Voimme yhdessä tehdä Suomesta ja Suomessa toimivista yrityksistä kansainvälisesti entistä kilpailukykyisempiä
Haluamme vaikuttaa siihen, että maailmaa ravistelevista murroksista ja niiden pohjalta syntyvistä kasvumahdollisuuksista avautuu suomalaisyrityksille merkittävää liiketoimintaa etenkin vientimarkkinoilla.
Tarttumalla kasvua kiihdyttäviin mahdollisuuksiin voimme yhdessä tehdä Suomesta ja Suomessa toimivista yrityksistä kansainvälisesti entistä kilpailukykyisempiä sekä kasvattaa maamme houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja investointeja pohtivien yritysten keskuudessa
Suomi kuuluu EU:n johtaviin innovaatiomaihin yhdessä Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Belgian kanssa. Meillä on huippuosaamista, mikä syntyy tutkimuksesta, yritysten yhteistyöstä ja yritysverkostoista. Suomi on kokoonsa nähden teknologian suurvalta, jos tarkastelemme tutkimuksen ja kehittämisen parissa toimivien työntekijöiden määrää verrattuna muihin maihin.
Huolestuttavaa on asemamme jatkuva heikkeneminen.
Tutkimuksen ja kehittämisen merkitys kokonaistuottavuuden kasvattajana on pysähtynyt ja kokonaistuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Vuodesta 2007 lähtien tuottavuuden kehitys Suomessa näyttää lähinnä kuolleen miehen sydänkäyrälle.
Suomi tarvitsee entistä rohkeampaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Luomalla arvonlisää toimimme kärkimaiden joukossa, emmekä putoa menestyjien alihankkijoiksi.
On totta, että uuden kehittämiseen ja tuotteen kaupallistamiseen liittyy riski. Ilman riskinottoa ei luoda uusia innovaatioita ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Business Finland on kuitenkin jakamassa riskiä yritysten kanssa. Tosin meillä yritysten kantaman riskin jakaminen julkisen sektorin kanssa on kilpailijamaitamme vähäisempää.
Merkittävien uusien innovaatioiden kehittäminen vie aikaa jopa vuosikymmenen tai pidempään. Jotta yritykset voivat sitoutua merkittäviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointeihin, niillä täytyy olla varmuus rahoitus- ja toimintaympäristön ennustettavasta kehityksestä.
Tässä kohdin asiat ovat menossa oikeaan suuntaan. Parlamentaarisen tki-työryhmän esittämä rahoituslaki tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä etenee. Laki tulisi saattaa pikaisesti voimaan, sillä se luo yrityksille ennustettavuutta.
Tarvitsemme tki-toimenpiteiden lisäksi tekijöitä. Kasvua rajoittaa meitä piinaava vakava osaajapula. Ongelma on hälyttävä eri toimialoilla koko Euroopassa. Kilpailu osaajista maiden välillä kiihtyy ja Suomen houkuttelevuuden eteen on tehtävä työtä. Tarvitsemme paitsi osaajia myös rohkeaa ajattelua.
Tarvitsemme Suomeen niitä kolmea prosenttia ihmisistä, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan rohkeimmat unelmansa. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia – piinkova halu innovoida.
Erityisesti Suomen kaltainen pieni maa tarvitsee ihmisiä, jotka ajattelevat ja haaveilevat isosti. Ihmisiä, joilla on visio ja intohimo sekä kyky nähdä ratkaisu ongelmaan. Ihmisiä, joilla on kyky investoida tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin korkeamman talouskasvun saavuttamiseksi.
Talouskasvu syntyy elinkeinojen rohkeasta uudistamisesta siten, että yrityksillä on tarjota inspiroivia ratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Ratkaisuja, joista loppukäyttäjä toisella puolella maapalloa on valmis maksamaan.
Puuttuuko meiltä sitten rohkeutta vai kunnianhimoa? Liian moni suomalainen yritys tyytyy tekemään vain pieniä parannuksia olemassa oleviin ratkaisuihin. Kansainvälisessä kilpailussa tämä ei riitä.
Kansainvälisessä vertailussa yrityskentän paras neljännes osoittaa 48 prosenttia tki-panoksistaan globaalisti uusiin tai yritykselle uusiin innovaatioihin. Suomalaisyritykset suuntaavat vain 14 prosenttia uusiin avauksiin ja 56 prosenttia nykyisten tuotteiden kehittämiseen.
Muuttuneessa tilanteessa piilee paitsi monia uhkia, myös monia mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin pyrkiminen on luonut globaalin kysynnän älykkäälle liikkumiselle, logistiikalle sekä kestäville akkuteknologian ratkaisuille ja palveluille. Maailman pelastaminen on nimittäin hyvää bisnestä.
Suomalaisyritykset suuntaavat vain 14 prosenttia uusiin avauksiin ja 56 prosenttia nykyisten tuotteiden kehittämiseen.
Suomen talous ei kasva säästämällä vaan tuottavuutta kasvattamalla ja siksi velkaantuminen tulee pysäyttää.
Jotta Suomen taloudella on edellytykset kasvaa, on huolehdittava siitä, että suomalaiset yritykset ovat hyvissä asemissa murroksessa olevilla maailmanmarkkinoilla.
Business Finland tekee työtä viennin edistämisen ja kasvattamisen eteen. Avaamme ovia suomalaisille yrityksille eri puolin maailmaa. Ovia, jotka liian usein ilman vahvaa taustatyötä ja oikeita kontakteja jäisivät yrityksiltä avaamatta.
Vienninedistämisorganisaatiomme tunnistaa markkinamahdollisuuksia ja löytää niihin suomalaiset toimijat. Pienenä kansantaloutena Suomen on tehtävä tarkoin harkittuja valintoja pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Meidän on aktiivisesti vaikutettava haluttuun suuntaan sen sijaan, että jäisimme odottamaan muutosten toteutumista.
Elämme haasteellista aikaa, mutta samalla pitää muistaa, että historian monet suuret innovaatiot ovat syntyneet vakavien taloudellisten kriisien aikana.
Teksti julkaistu alun perin ruotsiksi Hufvudstadsbladetin verkkosivuilla 27.11.2022.