Data, datatalous ja kasvu -pelikirjasta vauhtia uusien liiketoimintamallien ideointiin
Voisitko kuvitella Supercellin, Relexin, Ouran tai vaikkapa ICEYE:n bisneksen toimivan lentokonetilassa – tyhjiössä, jossa data ei liiku suuntaan eikä toiseen? Viime vuosikymmenen kovimmat kasvuyritystarinamme ovat kaikki perustuneet vaihdetun ja jaetun datan hyödyntämiseen sekä datavetoisiin liiketoimintamalleihin.
Vastikään julkaistu Risto Murron vetämän työryhmän 'Kasvuriihi-loppuraportti' nostaa datatalouden tekoälyn ohella merkittäväksi mahdollisuudeksi Suomen talouden kasvun katalyyttinä. Raportissa tunnistetaan Suomessa jo tehty pitkäaikainen pohjatyö digitalisaatiokehityksen parissa, joskin samalla todetaan yritysten panostavan erityisesti tehostamiseen, työtapojen kehittämiseen ja säästämiseen liittyviin toimenpiteisiin.
Vaikka liiketoiminta- ja tuotantodatan hyödyntäminen liiketoiminnassa ovatkin erinomaisia keinoja virtaviivaistaa omaa päivittäistä työtä, ovat tekoälyn sekä datatalouden osalta mahdollisuudet paljon tätä laajempia.
Kustannusten vähentäminen on mahdollista vain tiettyyn pisteeseen asti, mutta data voi mahdollistaa myös yrityksen tarjoamien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen merkittävän uudistamisen ja jopa täysin uusien liiketoimintamallien syntymisen.
Edellä mainitut esimerkit suomalaisista menestyjistä ovat onnistuneet tunnistamaan datan merkityksen laajemmin kuin vain oman tuotanto- tai reaaliprosessin mallinnuksen tuotoksena.
Data tulisi nähdä hyödykkeenä, vaihdannan kohteena, ja uuden arvon lähteenä, tarkasti suojattavan omaisuuserän sijasta. Data on resurssina myös erinomainen, sillä data ei ole uusiutumatonta – päinvastoin data usein paranee käyttönsä, jakamisensa ja hyödyntämisensä myötä.
Datatalous ei ole rakettitiedettä
Datatalouteen siirtyminen ei ole pelkkä ATK-projekti tai IT-osaston oma harjoitus. Se on muutosprojekti, joka vaatii liikkeenjohdon osaamista, näkemystä ja sitoutumista.
Me uskomme, että seuraava suomalainen menestysresepti rakentuu yrityksen oman toimintaympäristön erinomaisen tuntemuksen, yrityksen liiketoiminnan edellyttämän erityistiedon ja laajemmasta piiristä saatavilla olevan relevantin datan varaan.
Tunnistamme, että harppaus nykyliiketoiminnasta uusiin datavetoisiin liiketoimintamalleihin on merkittävä ja sisältää riskejä. Yllä mainitut menestyjäesimerkit ovat rakentaneet koko liiketoimintansa datan varaan ja syntyneet diginatiiveina.
Onko vastaava muutos mahdollinen myös perinteisemmästä liiketoiminnasta ponnistavalle yritykselle?
Ajatellessa kumipyörillä asiakashyötyä taikovaa Ahola Groupia, julkitilojen huonekaluvalmistaja Kuopion Woodia, sekä vaikkapa lastenvaatteita kurakeleihin räätälöivää Reimaa kiinnittyy huomio erinomaiseen osaamiseen omassa liiketoimintaympäristössä.
Yhdistävää näille kolmelle eri toimialalla vaikuttavalle yritykselle kuitenkin on, että menestyksekäs liiketoiminta on rakennettu tiedon ja tietoa tarjoavan, sisäisen ja ulkoisen datan synteesin varaan. Kakku on kaunis paitsi päältä, myös asiakkaille näyttäisi maistuvan – ja tämä perustuu juuri mainittuun menestysreseptiin.
Uskomme monen muunkin suomalaisyrityksen kykenevän samaan kuin mainitut esimerkit; tämän vuoksi olemme julkaisseet 'Data, datatalous ja kasvu -pelikirjan'.
Pelikirja toimii oppaana, joka auttaa yrityksiä navigoimaan datatalouden haasteissa ja mahdollisuuksissa, ja sen avulla voidaan luoda vahvempia ja kilpailukykyisempiä liiketoimintamalleja.
Avaamme pelikirjassa myös EU:ssa tapahtuvaa kehitystä koskien datan jakamista ja vaihdantaa edistävää rahoitusta, sääntelyä ja verkostoja.
EU luo datatalouden edellytyksiä
EU:n datasääntely tuo tarjolle uudenlaista dataa entistä laajemmin, mikä mahdollistaa uusien liiketoimintamallien ja ratkaisujen kehittämisen oman ydinliiketoiminnan rinnalle.
EU:n datataloutta koskevat 'Big five' -säädökset (datasäädös, datanhallintasäädös, tekoälysäädös, digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös) edistävät teollisen datan saavutettavuutta, datan liikkuvuutta ja hyötykäyttöä sekä takaavat turvalliset yhteiset pelisäännöt mm. sisällön luotettavuuden, kilpailullisten edellytysten ja tekoälyn turvallisen käytön osalta.
Useita eri toimialoja koskevat säädökset, kuten kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja digitaaliset tuotepassit, edistävät kestävyys- ja elinkaaridatan saatavuutta tuote- ja yritystasolla.
Pelikirja avaa sääntelyn vaikutusta yrityksiin sekä tuo esille mahdollisuuksia sääntelyn edeltämän laajemman datan jakamisen avaamista mahdollisuuksista.
Sääntelymuutosten ja tunnistettujen uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä klusteroitumista, ekosysteemimäistä kehitystä ja verkostorakenteita on alkanut rakentua datan jakamisen ja vaihdannan ympärille eri toimialoilla sekä toimialojen välille.
EU:n dataverkostot kehittyvät jatkuvasti, ja useat kärkiverkostot ovat jo skaalautumisvaiheessa. Kansalliset ja EU-tason dataverkostot tarjoavat yrityksille mahdollisuuden osallistua datan jakamiseen ja hyödyntämiseen eri toimialoilla.
Avaamme pelikirjassamme, miten suomalaiset yritykset voivat päästä näihin verkostoihin mukaan, ja esittelemme edistyneimmät dataverkostot ja -ekosysteemit sekä datan jakamisen infrastruktuurina toimivat data-avaruudet.
Paljonko tämä kaikki maksaa?
Kuinka suuri investointi datasääntelyn ja dataverkostojen mahdollisuuksiin tarttuminen on yritykselleni? Todennäköisesti maksimissaan puolet siitä, mitä alun perin ajattelit! Datavetoisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien tutkimiseen ja kehittämiseen löytyy rahoitusta paitsi kotimaasta Business Finlandilta myös EU:sta muun muassa Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmista.
Esittelemme pelikirjassamme datavetoiseen kehittämiseen soveltuvat rahoitusinstrumentit, kuvaamme näiden eroavaisuuksia ja soveltuvuutta eri tilanteisiin sekä avaamme keinoja yhteistyökumppanien löytämiseen.
Kiinnostuitko? Tutustu Business Finlandin datatalouden ohjelmaan, Data Economyyn. Tilaa myös ohjelman uutiskirje niin pysyt ajan tasalla. Ja muista ladata uudet pelikirjat!