Business Finland rahoittaa Research to Business -haussa julkisten tutkimusorganisaatioiden projekteja, joissa projektiryhmä valmistelee tutkimuslähtöisen tuote- tai palveluidean kaupallistamista ja tekee kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Kaupallistamisen valmistelun tarkoituksena on selvittää tuote- tai palveluidean mahdolliset hyödyntämispolut ja auttaa valitsemaan lupaavimmat etenemisreitit ja -tavat, jotka voivat johtaa liiketoimintaan joko uudessa perustettavassa yrityksessä tai jo olemassa olevassa yrityksessä.
Business Finlandin rahoitustaso on 70% hyväksytyistä kustannuksista.
Hakemusten arvioinnissa tarkastelemme seuraavia asioita:
Lisäksi edellytämme, että
Huomioimme arvioinnissa rahoituksesta kilpailevat muut hakemukset.
Hakemukset pyydetään jättämään Business Finlandin asiointipalvelun kautta viimeistään ke 2.3.2022 klo 23:59.
Hakemukseen tulee liittää projektisuunnitelma (suositus max 25 sivua), jossa kuvataan selkeästi
Business Finlandin asiointipalvelu
Lue lisää Research to Business -rahoituksesta
Miten pitkä projekti voi olla?
Research to Business -projektien kesto vaihtelee tyypillisesti 12-24 kuukauteen riippuen projektin toimialasta ja idean valmiusasteesta. Projektin päätyttyä pitäisi pystyä valitsemaan idean kaupallistamiseen parhaiten sopiva polku.
Voiko Research to Business -projektiin sisällyttää perustutkimusta?
Research to Business -rahoitus on tarkoitettu perustutkimuksen jälkeen tapahtuvaan tutkimustulosten kaupallistamisen valmisteluun, ei enää perustutkimukseen. Ennen Research to Business -projektia pitäisi olla jo jonkinlaista näyttöä siitä, että idea toimii. Kaupallistamisen valmistelua varten tehtävää soveltavaa tutkimusta voi tehdä hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti.
Voiko projektissa tehdä yritykselle liiketoimintasuunnitelman?
Ei voi. Sen sijaan liiketoimintasuunnitelman taustalla olevia asioita voi selvittää tutkimuksen keinoin.
Voiko projektissa olla yhteydessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa?
Kyllä voi. Kaupallistamisen valmistelussa on tärkeää selvittää, mitä ongelmia tai tarpeita potentiaalisilla asiakkailla on ja ratkaiseeko ideasi ko. ongelmat. Sen voi tehdä esim. haastattelujen ja asiakasrajapinnassa tehtävien proof of concept -testien avulla.
Voiko projektissa tehdä tuotekehitystä?
Ei voi. Projektissa voi tehdä tutkimuksellisen tuote-/palveluidean toiminnallisuuden todentamista (proof of concept). Valmiita myytäviä tuotteita asiakkaille ei kuitenkaan voi tehdä.
Miten toimin, jos tutkimusorganisaatiossani ei ole innovaatio-/kaupallistamisyksikköä, joka arvioi ideaani?
Ota yhteyttä tutkimusorganisaatiosi tutkimuksesta vastaavaan johtajaan ja/tai Business Finlandin yhteyshenkilöön.
Voiko startup-yrityksen perustaa ennen Research to Business -projektin päättymistä?
Research to Business -projektin tavoitteena on kaupallistamisen valmistelu. Mikäli startup-yritys perustetaan kaupallistamaan projektin kohteena olevaa ideaa, projektin tavoitteet on saavutettu ja projektin rahoitus lopetetaan.
Mikä rooli projektin ohjausryhmällä on?
Research to Business -projektin ohjausryhmä on neuvoa-antava elin projektitiimille. Ohjausryhmä seuraa, että projektia toteutetaan hyväksytyn suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti ja että vähintään 40% projektin kustannuksista käytetään kaupallistamisen valmisteluihin.
Mitä hyötyä Research to Business -projektin rahoituksen vaiheistamisesta on?
Research to Business -rahoituksella on tarkoitus selvittää, voiko tutkimustulosten pohjalta rakentaa kansainvälistä merkittävää liiketoimintaa. Projektin tuloksia kannattaa arvioida myös kesken projektin, jotta voidaan tarkistaa, ovatko projektin lopputavoitteet saavutettavissa eli mahdollisuus liiketoimintaan edelleen olemassa. Vaiheistetut projektit sisältävät yleensä merkittäviä riskejä sekä epävarmuuksia, joita yritetään hallita välitarkastelulla. Mikäli projekti ei etene tavoitteiden mukaisesti tai liiketoiminnan edellytykset näyttävät huonolta, rahoitusta ei jatketa.
Voiko vastuullinen johtaja nostaa projektilta palkkaa?
Vastuullisen johtajan tehtävänä on johtaa projektia. Vastuullinen johtaja ei voi kohdentaa johtamisesta aiheutuvia suoria kustannuksia projektille. Mikäli vastuulliseksi johtajaksi nimetyn henkilön on välttämätöntä toimia projektissa myös tutkijana, tutkijan työstä aiheutuvat suorat kustannukset voidaan kohdentaa projektille. Suosituksemme on, että vastuullinen johtaja ei toimisi projektissa tutkijana.
Miten kahden tutkimusorganisaation yhteisprojekteissa huomioidaan 40% kaupallistamisen valmistelu?
Yhteisprojektia suunnittelevilla organisaatioilla pitää olla yhteinen projektisuunnitelma, jossa kuvataan osapuolten synergiaedut ja yhteiset tavoitteet sekä kaikkien osapuolten tehtävät ja resurssit. Yhteisprojekteissa minimivaatimus kaupallistamisen valmistelun kustannuksille on kaikilta organisaatioilta yhteensä 40 % projektin kaikista hyväksyttävistä kustannuksista. Jos projekti ei etene suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti, yhteisprojektin kaikkien osapuolten rahoitus päättyy.
Mitä pitää huomioida projektin hankinnoissa?
Projektin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä ja rahoituksen saajan hallinnon antamia ohjeita. Kysy toimintaohjeita oman organisaatiosi innovaatiopalveluista tai hankintayksiköstä. Mikäli hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus.
Mitä viestintäkustannuksia projektille voidaan hyväksyä?
Projektille voidaan hyväksyä vain projektisuunnitelmassa esitettyjä rahoitusehtojen mukaisia viestinnän kuluja, jotka ovat projektin toteutuksen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Viestintäkustannukset voivat liittyä tutkimustulosten levittämiseen esim. tieteellisessä konferenssissa tai artikkelissa, jolloin ne ovat soveltavan tutkimuksen kuluja, tai ne voivat liittyä kaupallistamisen valmisteluun, kun projektista ja sen tuloksista viestittäessä tähdätään verkostoitumiseen ja potentiaalisten asiakkaiden ja rahoittajien kartoitukseen. Tällöin projektille hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla esim. videot, www-sivut, jopa podcast, kun ne eivät ole saajaorganisaation yleistä viestintää. Tukikelvottomia kustannuksia ovat taloudellisen toiminnan kustannukset, brändin rakentaminen, markkinointimateriaali (esim. kirjepohjat, logot, vaatteet, kynät ym). Kaikessa projektin viestinnässä tulee aina mainita Business Finland rahoittajana.