Suomalaisten Horisontti Eurooppa -hitit: digiteknologia ja teollisuuden kaksoissiirtymä

Wärtsilä Finland loistaa jälleen tilastoykkösenä suomalaisista yrityksistä, jotka ovat onnistuneet kotiuttamaan EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Tuoreen tilastokatsauksen mukaan suomalaisten pk-yritysten hakuaktiivisuus on sitä vastoin vähentynyt nykyisellä, v. 2021 alkaneella, ohjelmakaudella.

Euroopan komission uusien tilastotietojen mukaan suomalaiset tutkijat, yritykset ja muut organisaatiot ovat saaneet tähän mennessä kaikkiaan 231,4 miljoonaa euroa EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Ohjelma käynnistyi viime vuonna ja jatkuu vuoteen 2027. Eniten rahoitusta olemme saaneet digitaalisuuden ja teollisuuden teemoista. Suomalaisyritykset eivät ole hyödyntäneet kasvaneita EU:n tutkimus- ja innovaatiobudjetteja ja niihin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia täysimääräisesti.

Komissio toimittaa säännöllisesti EU-jäsenmaille Horisontti-ohjelmakauden alusta kumuloituvaa tilastodataa myönnetystä rahoituksesta, hakemuksista, hyväksytyistä projekteista ja osallistujista. Tuoreimmat tiedot on päivätty 6.9.2022.

Maavertailussa Suomella menee hyvin – mutta kilpailijamailla vielä paremmin

Suomeen myönnetty 231,4 M€ on 2,85 % koko ohjelmasta jaetusta rahoituksesta (8,12 mrd. €). Tämä on hyvällä tasolla, ja suhteellinen saantomme on parempi kuin koskaan edellisellä Horisontti-ohjelmakaudella.

Kun Iso-Britannia ja Sveitsi puuttuvat ohjelman hyödyntäjistä, on muille jäänyt enemmän hyödynnettävää. Suomen ohella muutkin maat ovat kasvattaneet rahoitusosuuttaan ohjelmasta: Vertailumaistamme eniten saivat Itävalta (290,6 M€ = 3,58 % ohjelman rahoituksesta) ja hurjasti saantoaan nostanut Norja (283,7 M€ = 3,50 %), heti siinä perässään Ruotsi (280,3 M€ = 3,45 %) ja Tanska (267,9 M€ = 3,30 %). Vertailumaistamme Suomen taakse jäi vain Irlanti (183,3 M€ = 2,26 %).

Suomen osalta osallistumisten ja hakemusten onnistumisprosentit ovat hyvää tasoa ja suomalaishakijat ovat mukana voittavissa konsortioissa ainakin toistaiseksi aiempaa useammin, kun esimerkiksi suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on 22,3 % EU-keskiarvon jäädessä 16,5 %:iin.

Euromääräisesti eniten saimme temaattisista klustereista 

Yhteistyön ja kansainvälisen verkostoitumisen näkökulmasta positiivista on, että isoista Horisontti Euroopan temaattisista klustereista olemme saaneet euromääräisesti eniten rahoitusta. Suomelle tuottoisat TOP3-teemat ovat olleet: digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); energia, ilmasto ja liikkuvuus (klusteri 5) sekä elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri 6).

Näistä eniten olemme saaneet klusteri 4:n digitaaliteknologiaan ja teollisuuden kaksoissiirtymään liittyvistä hakuaiheista, yhteensä 59,6 M€, mikä on neljännes Suomen saamasta Horisontti Euroopan rahoituksesta. Se on 4,3 % koko klusteri 4:n teemoille allokoidusta ohjelman rahoituksesta eli reippaasti enemmän kuin suhteellinen saantomme 2,85 %. 

Aiemmassa Horisontti 2020 -ohjelmassa isoin Suomeen saatu potti tuli huippututkijoita ja huippututkimusta rahoittavasta Euroopan tutkimusneuvostosta ERC:stä. Nyt tutkijat ovat saaneet ERC:stä Suomeen 32 M€ eli 2,02 %, mikä jää alle koko ohjelmasta saamamme osuuden (2,85 %). Horisontti Euroopassa ERC-projekteille on myönnetty kaikkiaan 1,6 mrd €, ja se on lähes 20 % koko jaetusta Horisontin rahoituspotista.

Yritysten osallistuminen EU-projekteihin luo vahvaa pohjaa kansainvälistymiselle ja tulevaisuuden viennille.

Liian moni yritys jättää Horisontti-rahoituksen ja -verkostot hyödyntämättä

Suomalaisyrityksistä Wärtsilä Finland Oy näkyy ilahduttavasti kaikkien yritysten TOP10-listalla sijalla 6. Wärtsilä on jo nyt saanut Horisontti Euroopasta 7,7 M€, mikä on enemmän kuin koko edellisestä Horisontti 2020 -ohjelmasta, jossa se kotiutti 6,3 M€. Lisäksi sadan eniten rahoitusta saaneen yrityksen joukkoon on Suomesta päässyt kaksi pk-yritystä Pulsedeon Oy (sija 70) ja BiopSense Oy (sija 73).

Kun katsomme suuryritystemme osallistumista, rahoituksen osalta suhteellinen osuus on samaa tasoa kuin vertailumaillamme tai jopa hieman korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsilla ja Tanskalla. Sen sijaan, kun tarkastellaan osallistujia organisaatiotyypeittäin per maa, suomalaisten suuryritysten osallistumisten suhteellinen osuus (8 %) on sekä vertailumaiden alhaisin (muilla 10 – 13 %) että reippaasti alle EU-keskiarvon 13 %.

– Pk-yritysten suhteellinen osuus Suomenkin Horisontti Eurooppa -osallistumisesta on alhainen. Tosin tämä selittyy ainakin osaksi Euroopan Innovaationeuvoston EIC:n pk-yrityksille suunnatun rahoituksen muutoksilla, mikä tarkoittaa vähemmän rahoitettuja pk-yrityksiä ja suurempaa kokonaisrahoitusta yritystä kohden. EIC:stä vain osa eli avustus näkyy tilastoissa, sanoo EU-yhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista.

Suomalaisten pk-yritysten osallistumisen ja rahoituksen osuudet ovat hieman alle EU-keskiarvon, mutta samaa tasoa vertailumaittemme kanssa. Poikkeuksen tekee Irlanti, jossa pk-yritykset ovat toiseksi suurin osallistujaryhmä maan Horisontti-osallistujien joukossa.

– Yritysten osallistuminen EU-projekteihin luo vahvaa pohjaa kansainvälistymiselle ja tulevaisuuden viennille. Siksi Business Finland rahoittaa pk-yritysten Horisontti-hankkeiden valmistelua joko osana muuta Business Finlandin rahoittamaa projektia tai sitten erillisellä valmistelurahoituksella. Olemme parhaillaan uudistamassa valmistelurahoituksen kriteerejä, jotta ne palvelisivat yritysten tarpeita entistä paremmin. Kerromme tästä lisää toivottavasti jo pian, lupaa Holmberg.

Miten me voimme auttaa sinua EU-yhteistyöhön?

Horisontti-hankkeiden valmisteluun rahoitusta yrityksille

Lisätietoja

Elina Holmberg
Senior Director
Business Finland
elina.holmberg (at) businessfinland.fi
050 5577606

Tilastokoosteet Horisontti Euroopan Tilastotietoa–sivuilla

Tarkemmat tilastotiedot Euroopan komission Horizon Dashboard -tilastosivuilla

Uutiseen päivitetty 25.11.2022 linkki uudistettuun Horisontti-hankkeiden valmistelurahoitukseen.