Suomalaisyritykset pääosin tyytyväisiä EU:n TKI-rahoitukseen

EU:n uuden rahoitusohjelmakauden käynnistymisestä on kulunut reilut kaksi vuotta. Nyt on aika tarkastella kauden viimeisiä vuosia: Mitä Suomi haluaa kehittää ja mihin suuntaan rahoitusohjelmia viedä?

Suomalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden odotuksia ja tarpeita Euroopan unionin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) osalta on kartoitettu kyselytutkimuksella, yrityshaastatteluilla sekä yrityksille ja muille elinkeinoelämän toimijoille järjestetyllä pyöreän pöydän keskustelutilaisuudella. Näkemykset ja kokemukset on nyt koottu julkaisuun ”Elinkeinoelämän ja teollisuuden näkökulma EU-rahoitukseen ja investointeihin 2025–2027”.

Selvityksessä todetaan, että yleisesti ottaen yritykset kokevat hyvänä EU:n TKI-rahoituksen saatavuuden ja sen vaikutukset suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen. Yritysten mukaan rahoitusta on laajasti tarjolla ja instrumentteja on riittävästi erilaisiin hankkeisiin ja teemoihin. Sekä kansallisella että EU-tason tuella nähdään olevan tärkeä rooli yritysten TKI-toiminnan koko elinkaaren rahoitustukitarpeiden kattamisessa.

EU-rahoituksen kasvava merkitys

Selvitykseen osallistuneiden yritysten mielestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn nostamisessa ja erityisesti TKI-toiminnan riskisyyden vähentämisessä EU:n TKI-rahoituksella on keskeinen rooli.

– T&K-tuen lisäksi yritykset kaipaavat riskinjakoa uusien tuotteiden ja teknologioiden testaukseen ja teollistamiseen markkinoille menemisen nopeuttamiseksi, toteaa kehittämispäällikkö Jonna Lehtinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– On tärkeää, että yhteistä eurooppalaista riskirahaa on tarjolla ja sille on kysyntää, jotta myös yksityiset investoinnit jäävät Eurooppaan. Haastetta ei voi sysätä vain yksittäisten valtioiden syliin, sillä muuten valtiontukikilpailu koituu pienelle Suomelle liian kovaksi, jatkaa vielä Lehtinen.

TKI-panostuksia ei tehdä rahoituksen ohjaamana, kommentoi eräs selvitykseen osallistuneista yrityksistä.

Keskusteluissa yritykset toivat vahvasti esiin sen, että EU:n TKI-rahoitusta haetaan aina liiketoiminnan tarpeista lähtien. Rahoituksen tulee tukea yrityksen ydinliiketoimintaa ja strategiaa kertaluonteista tutkimushanketta tai investointia laajemmin.

Osallistumme yhteisiin kehityshankkeisiin, kun tarjolla on sellaista osaamista, jota meillä itsellä ei ole, tai kun kehittäminen tähtää pidemmällä tulevaisuuteen, kertoo yksi haastatelluista.

EU:n TKI-rahoituksella nähdään olevan erityinen rooli etenkin vihreään siirtymään linkittyvissä hankkeissa. Kaikki vastaajat näkevät EU:n TKI-rahoituksella olevan merkittäviä vaikutuksia suomalaisten yritysten kilpailuedun kehittämisessä.

EU-rahoituksen hyödyntämisessä on myös haasteensa

Selvityksessä esiin nostetut EU:n TKI-rahoituksen pullonkaulat eivät olleet kovin yllätyksellisiä. Byrokratia ja resurssi-intensiivisyys nousivat esiin etenkin pienempien yritysten merkittävimpinä haasteina. Suuremmissa yrityksissä taas oman TKI-toiminnan aikataulun, kontrollitarpeen ja strategisten valintojen yhteensovittaminen EU-hankkeisiin koettiin haasteellisena. Hankkeissa toimiminen vaatii myös osaamista ja kokemusta.

Hakuprosessi vaatii paljon osaamista, joka ei mitenkään liity varsinaisen TKI-toiminnan onnistuneeseen läpivientiin, kertoo yksi selvityksessä haastatelluista.

Keskeisenä koko yrityskenttää koskettavana haasteena nostettiin esille rahoitusinstrumenttien ja -ohjelmien pirstaloituneisuus, mikä luo vaikeuksia hahmottaa rahoitusmahdollisuuksien soveltuvuutta yrityksen tarpeisiin. Pirstaloituneisuuden koettiin myös vaikeuttavan yhtenäistä ja tehokasta tiedonsaantia soveltuvista ohjelmista ja rahoituksesta.

– EU:n innovaatiorahoitus kanavoituu tällä hetkellä moniin pieniin puroihin erilaisine sääntöineen. Ohjelmien kirjo, byrokratia tai joustamattomuus ei ainakaan saisi enää kasvaa tulevalla rahoituskehyskaudella. Se on pienelle maalle ja etenkin pienille yrityksille raskasta, ja voi johtaa myös tehottomaan julkiseen rahankäyttöön, muistuttaa Lehtinen.

Laaja-alaista yhteistyötä ja standardien kehittämistä

Kotimaiset rahoitusinstrumentit nähdään yrityksissä helpommin hyödynnettävinä ja lähestyttävinä, kun taas EU-tason rahoitusinstrumentit ja -ohjelmat nähtiin erityisesti strategisesti merkittävinä. EU-tason instrumenteissa korostuu mahdollisuus laaja-alaiseen yhteistyöhön ja standardien kehittämiseen osana eurooppalaisia arvoketjuja. Vaikka EU-rahoitukseen liittyy merkittävä byrokratia, avoimuusvaatimukset ja yritysten näkökulmasta monesti tiukat osallistumiskriteerit, nähtiin EU-hankkeiden ja varsinkin Horisontti Euroopan mahdollisuudet liiketoiminnan ja pitkän aikavälin kilpailuedun kasvattamisessa erittäin hyvinä.

Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kuva suomalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden odotuksista ja tarpeista Euroopan unionin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osalta. Selvitykseen osallistuneiden näkökulmasta EU:n keskeisimpiä innovaatiotoimintaa tukevia rahoitusohjelmia ovat Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, InvestEU, Innovaatiorahasto sekä Euroopan puolustusrahasto.

Työ- ja elinkeinoministeriö hyödyntää selvityksen tuloksia Suomen kansallisen näkökulman rakentamisessa Euroopan unionin pitkän aikavälin rahoituskehyksen kehittämiseksi.

Tutustu selvitykseen

Elinkeinoelämän ja teollisuuden näkökulma EU-rahoitukseen ja investointeihin 2025-2027 (.pdf)

Lisätietoja

Jonna Lehtinen
Kehittämispäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Innovaatiot ja yritysrahoitus
etunimi.sukunimi (at) gov.fi
+358 2950 47295

Elina Holmberg
Senior Director
EU Collaboration
Business Finland
etunimi.sukunimi (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 606