Nokian Competitive Edge -hanke vastaa yhteen teknologia-alan kuumimpaan trendiin: reunalaskennan tutkimukseen ja kehittämiseen
Nokian vetämä Competitive Edge -hanke edistää suomalaisyritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä reunalaskentaan liittyen. Kunnianhimoisella yhteishankkeella halutaan vahvistaa reunalaskennan teknologista edelläkävijyyttä ja suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
Reunalaskenta on yksi tämän hetken kuumimmista teknologia-alan trendeistä, sillä älyteknologian lisääntymisen myötä sekä valmistavassa teollisuudessa että kuluttajilla käsiteltävän datan määrä kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla.
Digitalisaatio on keskeisessä roolissa, kun ihmiskunta etsii ratkaisuja kestävän kehityksen varmistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Digitaalisten ratkaisujen avulla on mahdollista tehostaa energian ja resurssien käyttöä, vähentää päästöjä sekä optimoida prosesseja ja logistiikkaketjuja. Samalla jatkuvasti lisääntyvä laskentatehon ja tiedonsiirron tarve lisää kuitenkin vaatimuksia energiatehokkuudelle.
Yhdeksi ratkaisuksi odotetaan reunalaskentaa, jonka avulla tehostetaan datan hyödyntämistä ja optimoidaan digitaalisen infrastruktuurin energiankulutusta sekä parannetaan tietoturvallista datan hyödyntämistä.
Esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa tai terveydenhuollossa datan määrä kasvaa, kun yhä useampi laite kytketään verkkoon. Tällöin perinteiset pilvipalvelut eivät välttämättä enää pysty vastaamaan esimerkiksi teollisuuden ja robottiavusteisen etäkirurgian vaatimuksiin. Tässä reunalaskenta astuu kehiin.
Reunalaskenta on yksi keskeisistä keinoista vauhdittaa teollisuuden digitalisaatiota ja vihreää siirtymää samanaikaisesti
Reunalaskenta mullistaa datan käytön
– Datan määrän on arvioitu kymmenkertaistuvan seuraavien 7–8 vuoden aikana. Jotta näin suuri määrä dataa pystytään prosessoimaan ja hyödyntämään kustannustehokkaasti ja energiaa säästäen, reunalaskenta yhdistettynä kehittyneeseen 5G-teknologiaan on yksi keskeinen ratkaisu, kertoo Nokian Program Director, Jarkko Pellikka, joka myös vastaa Nokian veturiohjelmista.
–Tulevaisuudessa me kaikki ajamme nelipyöräisillä tietokoneilla ja tehtaamme ovat pitkälti automatisoituja. Tämä tietää valtavia määriä käsiteltävää ja liikuteltavaa dataa. Reunalaskennan hyödyt ongelman ratkaisemiseksi on jo tunnistettu, ja uusia sovellusalueita kehitetään jatkuvasti lisää, kuvailee Business Finlandin Ecosystem Lead Sixten Sandström.
Jarkko Pellikan mukaan reunalaskentaan liittyy kaksi keskeistä kulmakiveä: tuottavuuden parantaminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Verkon reunoille hajautettu reunalaskenta paitsi parantaa energiatehokkuutta, myös mahdollistaa tuottavuuden parantamisen ja toiminnan tehostamisen vaikkapa teollisuudessa. Lisäksi reunalaskennalla pystytään vastaamaan tiukentuviin tietoturvavaatimuksiin.
Etenkin teollisuuskäytössä reunalaskennan ja 5G:n hyödyt ovat ilmeiset esineiden internetin yleistymisen myötä, mutta myös kuluttajat hyötyvät reunalaskennan mahdollistamasta tiedonsiirron nopeudesta ja toimintavarmuudesta.
– Ennen kaikkea reunalaskennan avulla voidaan optimoida datan siirtoa sekä siihen tarvittavan energian määrää, mitä tarvitaan hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Reunalaskenta onkin yksi keskeisistä keinoista vauhdittaa teollisuuden digitalisaatiota ja vihreää siirtymää samanaikaisesti, Pellikka toteaa.
RRF-rahoituksen ansiosta Nokia pystyy lisäämään huippututkijoiden ja asiantuntijoiden rekrytointeja
Competitive Edge on reunalaskennan lippulaivaprojekti
Nokian Competitive Edge on yksi kolmesta vuoden 2022 aikana käynnistyneestä Business Finlandin myöntämästä isosta veturiyrityshankkeesta. Veturiyritysten rahoitus tulee osin EU:n RRF-elpymisvälineestä (Recovery and Resilience Facility). Liiketoimintavaikutusten lisäksi veturihankkeiden hakukriteereissä painavat myönteiset ympäristövaikutukset.
Nokian rooli reunalaskennan veturihankkeen vetäjänä on luonteva, sillä se rakentaa kiinteitä ja mobiiliverkkoja sekä niihin liittyviä palveluita ja ohjelmistoja operaattoreille ja teollisuuden sekä yhteiskuntien tarpeisiin.
– Business Finland rahoittaa lisäksi veturihankkeessa syntyviä Co-Innovation-yhteishankkeita ja niihin mukaan lähteviä yrityksiä yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Vaikuttavuudeltaan veturihankkeet ovat kauaskantoisia ja pitkäkestoisia, ja ne mahdollistavat uusien innovatiivisten ratkaisujen ja mahdollisuuksien syntymistä. Muodostettavan kumppaniekosysteemin kautta tavoitellaan miljardin euron liikevaihtoa vuoteen 2030 mennessä sekä yli 200 uuden työpaikan luomista Suomeen, toteaa Sandström.
– Competitive Edgen saaman RRF-rahoituksen ansiosta voimme lisätä huippututkijoiden ja asiantuntijoiden rekrytointeja. Tarvitsemme Suomessa laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ja toivomme, että mahdollisimman moni kumppaniyritys saa veturihankkeen ansiosta entistä suuremman jalansijan kansainvälisillä markkinoilla, painottaa Pellikka.
Lisäksi veturihankkeiden isona tavoitteena on sitouttaa kaikki osapuolet panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta Suomessa päästään valtion asettamaan tavoitteeseen nostaa TKI-panostuksia neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Reunalaskentaa tehdään kaikkialla
Competitive Edge -veturihankkeessa on seitsemän pääteemaa, joiden alle rakennetaan yksi tai useampia Co-Innovation- sekä EU-hankkeita.
Valitut pääteemat liittyvät tekoälyn hyödyntämiseen hajautetussa reunalaskennassa ja sen eri sovelluksissa, multimediasensoreiden hyödyntämiseen erilaisissa käyttöympäristöissä, reunalaskentaan perustuviin innovaatioihin liittyen sään, ilmaston ja ympäristön havainnointiin sekä reunalaskennan hyödyntämiseen esimerkiksi tulevaisuuden kaupungeissa, terveydenhuollossa ja logistiikassa.
Lisäksi hankkeessa tutkitaan reunalaskentaan perustuvia datamarkkinamalleja, datakeskusten energiatehokkuuden kehittämistä sekä reunalaskennan mahdollisuuksia autonomisten järjestelmien kehittämisessä.
Rahoituksen saaneita jo käynnistyneitä kumppanihankkeita on kolme, ja loppuvuoden aikana odotetaan käynnistyvän vielä uusia hankkeita. Ohjelman hankeportfolio tulee koostumaan 10–15 hankkeesta.
XR Spacessa kehitetään ammattimaisissa toimintaympäristöissä käytettävien kulkuneuvojen monikanavaista analytiikkaa ja riskienhallintaa mm. maantie-, työkone-, lento- sekä meriliikenteessä. Ekosysteemihankkeen kumppanit ovat: Nokia, Creanex, Finnair, Groke Technologies, Metropolia, Pohjola Vakuutus, SAAB Finland, Softability Xreach, Taipale Telematics, Tampereen yliopisto, Varjo sekä Viaccess-Orca Finland.
SmartE3:n tavoitteena on kehittää teknologiaa liittyen kiinteistöjen energiankäytön ohjaamiseen reunalaskennan avulla. Ekosysteemihankkeen kumppanit ovat: Nokia, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT), LSK Group Oy sekä Rossum Oy.
QLeap-hankkeessa tutkitaan, miten konttiteknologian avulla voidaan nopeuttaa ohjelmistojen kehitystä ja käyttöönottoa. Ekosysteemihankkeen kumppanit ovat: Nokia, Bittium, M-Files, Solita, Vaadin sekä Jyväskylän yliopisto.
Miten mukaan veturihankkeisiin?
Onko yrityksellänne kiinnostusta lähteä mukaan Nokian Competitive Edge -veturihankkeeseen tutkimaan reunalaskennan mahdollisuuksia tai kehittämään uusia sovellusalueita? Tutustu veturiyritysten kumppanuusrahoitushakuun yrityksille ja tutkimusorganisaatioille.
#KestäväKasvu
