Uutta kansainvälistä liiketoimintaa synnyttäviä innovaatioita

Hae Co-Innovation-rahoitusta, kun:

Yhteishanke edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä

• Tutkimusaiheet perustuvat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhdessä kehittämiin tutkimusideoihin ja tarpeisiin.
• Yritykset nopeuttavat tutkimuksellisen osaamisen ja ratkaisujen hyödyntämistä innovaatiotoiminnassaan ja samalla etenevät omien t&k-tavoitteidensa kanssa.

Hankkeen vaikutus yritysten kansainväliseen liiketoimintaan on suuri

• Yhteishankkeen tulosten vaikutus yritysten kilpailuetuun ja -kykyyn kansainvälisillä markkinoilla on merkittävä ja tavoiteltu viennistä syntyvän liikevaihdon kasvu on suuri.

Konsortio on hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen

• Konsortion osallistujilla on riittävä osaaminen ja resurssit yhteishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella osallistujalla on perusteltu rooli yhteishankkeen toteuttamisen tai hyödyntämisen kannalta.
• Yhteishanke edistää merkittävästi yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua sekä konsortiossa mukana olevien suurten yritysten uudistumista. Käytännössä hyviä yritysosapuolia ovat ne, joilla on jo jonkin verran vientiä tai kansainvälisen liiketoiminnan osaamista.
• Yhteishankkeen voi muodostaa vähintään kaksi yritystä yhdessä. Jos hankkeessa on mukana yksi tai useampi tutkimusorganisaatio, hankkeessa on oltava omalla t&k-projektilla mukana myös vähintään kolme yritystä, joista ainakin kaksi on hakenut tutkimus- ja kehitysprojektilleen rahoitusta Business Finlandista, ja yritysten projektit ovat rahoitettavissa. Usein tarkoituksenmukainen konsortion koko on tätä suurempi. Konsortiossa mukana olevat yritykset, joilla ei ole omaa t&k-projektia voivat toimia esim. tutkimuksen rahoittajina tai tuoda kokonaisuuteen muuta panostusta, kuten tutkimusprojektiin luovutettua dataa, ohjelmistoja, materiaaleja tai laitteita. Yritysten rooli sekä panostus tulee kuvata ja niiden tulee täydentää sekä edesauttaa projektin tavoitteita.
• Startup-yrityksille oma erillinen projekti on yleensä tarkoituksenmukaisempi kuin osallistuminen Co-Innovation-yhteishankkeeseen. Startup-yritykset, jotka ovat saaneet riittävästi yksityistä rahoitusta, voivat kuitenkin olla mukana yhteishankkeissa perustellusta syystä, esimerkiksi eritysosaamisellaan.

Julkiselle tutkimukselle on osoitettu kysyntä

• Business Finland rahoittaa tutkimusorganisaatioiden ongelmalähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta, jossa tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.
• Julkisen tutkimusprojektin tulosten tulee olla laajasti hyödynnettävissä myös Co-Innovation-konsortion ulkopuolella. Mikäli tutkimuksessa käytetään yrityksiltä saatuja case-esimerkkejä tai tutkimusongelmia, tulee tulosten olla avoimesti julkistettavissa ja tutkimusorganisaatioiden hyödynnettävissä.
• Co-Innovation -suunnitelmassa on mukana suunnitelma tulosten levittämiseksi. Yritysten on hyvä huomioida, että tutkijat usein julkaisevat tutkimustuloksia jo projektin aikana, mutta yhteishankkeen osallistujat voivat keskenään sopia julkaisukäytännöistä. Julkista tutkimusprojektia ovat ohjaamassa potentiaaliset hyödyntäjäyritykset.
• Yrityksillä, jotka rahoittavat tutkimusorganisaatioiden tutkimusprojekteja tai toteuttavat oman t&k- projektinsa rinnan näiden kanssa, on ensisijainen neuvotteluoikeus tutkimusprojektin tulosten hyödyntämisestä, elleivät yhteishankkeen osallistujat toisin sovi.

Julkisessa tutkimuksessa tehdään aktiivista kansainvälistä yhteistyötä

Rahoitettavilta tutkimusprojekteilta edellytetään pääsääntöisesti aktiivista kansainvälistä yhteistyötä ja vain poikkeustapauksissa kansallisen tason yhteistyö on riittävää rahoituksen saamiseksi. Kansainvälisen yhteistyön tulee olla perusteltua projektin tavoitteiden kannalta. Vähimmäistaso kansainväliselle yhteistyölle on projektissa toteutettu organisoitu tiedonvaihto, jolla hankitaan projektille hyödyllistä tietoa suunnitelmallisesti projektin aikana. Edellytys koskee kaikkia konsortiossa mukana olevia tutkimusprojekteja. Projektille on eduksi, jos vähimmäistaso ylittyy esim. tutkijavaihdon, yhteisen kv. tutkimussuunnitelman tai muun kv. yhteistyön kautta.

Normaali rahoitustaso Co-Innovation-yhteishankkeeseen liittyvälle aktiivista kv yhteistyötä tekevälle tutkimusprojektille on 70 % ja vain poikkeustapauksissa käytettävä alennettu rahoitustaso tutkimusprojektille, jossa ei ole kansainvälistä yhteistyötä, on 60 %. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä tekevälle tutkimusprojektille Business Finlandin rahoitusosuus on 80 %. Rahoitustaso määräytyy projektikohtaisesti, eli yhteishankkeen tutkimusprojekteilla voi olla eri rahoitustaso

Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä on:

• Yhteishanke, jossa on yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä yhteinen projektisuunnitelma ulkomaisen organisaation kanssa. Kumppanilla on uskottava oman osaprojektin rahoitussuunnitelma.
• Osaamisen liikkuvuus Suomeen tai Suomesta, vähintään 24 htkk tutkijavaihtoa (yhteishankkeessa lasketaan yhteen kaikkien tutkimusorganisaatioiden tutkijavaihdot, jolloin korotettuun rahoitustasoon ovat oikeutettuja ne tutkimuslaitokset joilla on vähintään 3 htkk tutkijavaihtoa). Tutkijavaihdoksi lasketaan vain yhtäjaksoisesti 3 htkk tai pidempään kestävät tutkijavaihdot, ei tätä lyhyempiä vierailuja. Tutkijavaihdon keskeinen sisältö ja vaikutus projektin tavoitteiden saavuttamiseen on selkeästi kuvattu projektisuunnitelmassa.

Co-Innovation-yhteishanke voi liittyä veturiyritysten ekosysteemiin

Co-Innovation-yhteishanke on mahdollista liittää veturiyrityksen ekosysteemiin. Tutkimusorganisaatiot voivat muodostaa Co-Innovation-yhteishankkeen lisäksi poikkeuksellisesti myös Co-Research-projektin ilman rinnakkaisia yritysten t&k-projekteja silloin, kun hanke liittyy johonkin erityishakuun, esim. veturiyritysten kumppanuusrahoitushakuun, teema liittyy veturiyritysten ekosysteemiin ja tiekartan aihepiireihin ja jos kyseessä on sellainen strateginen tutkimusalue, johon ei ole vielä löydettävissä yrityskumppanuuksia. Co-Research-projektien rahoitusehdot ovat osin erilaiset kuin Co-Innovation-yhteishankkeen, tutustu niihin:

• Veturiyritysten ekosysteemeihin liittyville Co-Research-projekteille on määrätyt hakuajat, tyypillisesti 2 kertaa vuodessa.
• Aina kun Co-Innovation-yhteishankkeeseen on tulossa mukaan veturiyrityksiä, niin kannattaa ensimmäiseksi tutustua veturiyritysten ekosysteemiin ja selvittää, onko yhteishankkeella yhtymäkohtia veturien tiekarttoihin.
• Ennen rahoitushakemuksen tekemistä hankkeen sisällöstä ja toteutuksesta tulee keskustella Business Finlandin ja veturiyritysten yhteyshenkilöiden kanssa.

Co-Innovation-yhteishanke koostuu julkisten tutkimuslaitosten tutkimusprojekteista ja yritysten t&k-projekteista, ja hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä konsortion osapuolten kesken. Jokaisen osapuolen omassa hakemuksessa on kuvattava, miten projekti kytkeytyy yhteishankkeeseen.

Tutkimukseen ja yritysprojekteihin varattujen resurssien tulee olla tasapainoisessa suhteessa Co-Innovation-yhteishankkeessa. Mitä soveltavampaa tutkimus on niin sitä suurempi on yritysprojektien osuus Co-Innovation-yhteishankkeessa. Tulevaisuuteen suuntaavissa suuren riskin yhteishankkeissa tutkimuksen osuus voi olla suurempi. Tutkimusprojektien yhteenlaskettu kokonaisbudjetti eikä minkään yritysprojektin osuus voi olla kuitenkaan yli 70 % yhteishankkeen kokonaiskustannuksista.

Tutkimusprojektit

• Tutkimuksessa tulee tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
• Business Finlandin rahoitusosuus tutkimusorganisaatiolle on 60-80 % tutkimusprojektille hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, riippuen kansainvälisen yhteistyön määrästä. Normaali rahoitustaso Co-Innovation -yhteishankkeeseen liittyvälle aktiivista kansainvälistä yhteistyötä tekevälle tutkimusprojektille on 70 % ja vain poikkeustapauksissa käytettävä alennettu rahoitustaso tutkimusprojektille, jossa ei ole kansainvälistä yhteistyötä, on 60 %. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä tekevälle tutkimusprojektille Business Finlandin rahoitusosuus on 80 %. Tutustu rahoitusehtoihin.
• Projektin kokonaiskesto on tyypillisesti 2 ̶ 3 vuotta.
• Tutkimusprojektilla tulee olla laadukas tulosten levittämissuunnitelma.
• Tutkimuksessa tulee tehdä tiivistä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
• Tutkimusorganisaatioiden projekteissa noudatetaan Business Finlandin julkisen tutkimuksen rahoituksen yleisiä ehtoja.

Yritysten t&k-projektit

• Yritysten t&k-projektit ovat yritysten omien kasvutavoitteiden ja strategioiden mukaisia.
• Yritysten rahoitus noudattaa Business Finlandin yrityksille myönnettäviä rahoitusmuotoja ja arviointikriteereitä tutkimus- ja kehitysrahoitukselle.
• Rahoitustasot perustuvat yrityksen kokoon, projektin sisältöön ja sen tavoitteisiin.
• Yrityksellä on oltava riittävät resurssit ja omarahoitus projektin toteuttamiseksi.

Tutkimusorganisaatio: Keskustele ennen rahoituksen hakemista suunnitteilla olevasta projektista ja hakemuksesta oman organisaatiosi tutkimuksen tukipalvelujen kanssa.

Yritys: Yritykset voivat olla yhteydessä omaan Business Finlandin asiakasvastaavaansa tai yhteyshenkilöönsä.

• Rahoitusohjeet pk- ja midcap-yritysten projekteissa
• Rahoitusohjeet suurten yritysten projekteissa

Jos keskustelut organisaationne tutkimuksen tukipalvelujen kanssa johtavat idean jatkovalmisteluun, niin tutkimuksen tukipalveluista ohjataan ideanne Business Finlandiin, jossa nimetään Co-Innovation-kokonaisuudellenne yhteyshenkilö. Valmistaudu esittelemään konsortio ja yhteinen hankesuunnitelma Business Finlandin yhteyshenkilölle ennen rahoitushakemuksen lähettämistä. Business Finland kommentoi ennen hakemuksen lähettämistä myös kokonaisuuteen kuuluvia t&k-projektisuunnitelmia. Co-Innovation-yhteishankkeen osallistujien on hyödyllistä nimetä hankkeelle keskuudestaan valmistelua ja yhteistyötä johtava koordinaattori.

Huolehdi, ettei rahoituksen saamiselle ole esteitä

Emme voi myöntää rahoitusta, jos:

• Kokonaisuudesta puuttuu merkittävän kansainvälisen kasvun tavoite ja kuvaus, miten siihen päästään.
• Projektin vienti- ja liikevaihtopotentiaali ovat pieniä verrattuna tarvittavaan yritysten t&k-rahoitukseen.
• Yhteishankkeessa ei ole riittävästi uskottavan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavia osapuolia. Tämä voi johtaa joko puuttuvaan osaamiseen tai pieniin vaikutuksiin (ks. edellinen kohta).
• Yrityksellä on hoitamattomia maksurästejä, joihin ei ole maksusuunnitelmaa (alv, työntekijämaksut, hoitamaton verovelka) tai oma pääoma on menetetty. Yrityksellä ei ole taloudellisia edellytyksiä oman projektin rahoitukseen tai sopivia henkilöresursseja projektinsa toteuttamiseen tai edellytyksiä kansainväliseen liiketoimintaan. Kun yksikin keskeinen yritysosallistuja jää hankkeesta pois, sillä on vaikutus yhteiseen hankesuunnitelmaan.
• Yhteishankkeen osallistujilla ei ole esitettynä selvää roolia ja yhteistyötä muiden osallistujien kanssa yhteishankkeen tavoitteiden saavuttamisessa.
• Suurten yritysten verkostoyhteistyön laajuus ja vaikutukset ovat vähäiset (ostopalvelut pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta ovat vähäisiä tai rinnakkaisprojektien laajuus on vähäinen).
• Yrityksellä on meneillään jo monta Business Finlandin rahoittamaa projektia, jolloin ei ole aina tarkoituksenmukaista rahoittaa yritykselle samaan aikaan lisää projekteja.

Tutustu rahoitusehtoihin

Rahoitusehdoissa kerromme, mitä kustannuksia Business Finland voi rahoittaa, miten seuraamme projektin kustannuksia ja miten raportoit projektin etenemisestä.

Julkisen tutkimuksen rahoituksen ehdot (pdf)

Yritysten tutkimus- ja kehitysrahoituksen ehdot (pdf)

Tutustu arviointikriteereihin

Arvioimme yhteishankkeenne kokonaisuutta ja otamme huomioon muut rahoituksesta kilpailevat hakemukset.

Tärkeitä arviointikohteita ovat:

• Yhteishankkeen tulosten vaikutus yritysten kilpailuetuun kansainvälisillä markkinoilla ja tavoiteltu viennin kasvu suhteessa tarvittaviin panostuksiin.
• Yhteishankkeen toteutus:
  • Ovatko yhteishankkeen osapuolet oikeat tulosten saavuttamiseksi?
  • Miten tiivistä ja konkreettista yhteistyötä yhteishankkeessa tehdään?
  • Jakautuuko tekeminen tavoiteltavien tulosten kannalta järkevästi?
  • Onko yritysten panostus sopivassa suhteessa tavoiteltaviin tuloksiin ja hyödyntämisreitteihin?
  • Miten hanke vaikuttaa pk- ja midcap-yritysten liiketoiminnan kehittymiseen?
• Julkisen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön määrä ja laatu.
• Julkisen tutkimuksen tulosten levittämissuunnitelman laatu, keskeiset toimenpiteet ja kanavat tulosten hyödyntämiseksi ja syntyneen tiedon levittämiseksi.
• Ratkaisun uutuusarvo ja kilpailuetu, vaikutus elinkeinoelämän uudistumiseen, markkinapotentiaali, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä hankkeen kansainvälinen yhteistyö.

Yritysten projekteissa arvioimme lisäksi, miten projekti edistää yrityksen omien kasvutavoitteiden saavuttamista ja kansainvälisen kilpailuedun ja viennin syntymistä. Yrityksellä on oltava riittävät resurssit ja omarahoitus projektin toteuttamiseksi.

Tutkimusorganisaatioiden projekteissa arvioimme, miten julkinen tutkimus luo pohjaa uusille innovaatioille ja osaamiselle sekä miten projektin tulokset ovat hyödynnettävissä elinkeinoelämän tarpeisiin. Julkisen tutkimuksen projektissa ei voida tehdä yritysten tuotekehitystyötä. Tutkimusprojektin tulokset toimivat pohjana yritysten omille kehittämisprojekteille.

Rahoitusta Co-Innovation-yhteishankkeeseen voi hakea jatkuvasti.

Rahoitushakemuksen tekeminen ja lähettäminen

Rahoitushakemukset tehdään Business Finlandin asiointipalvelussa. Koordinaattori käyttää Co-Innovation päähakemus -lomaketta ja kaikki rahoitusta hakevat osallistujat käyttävät Co-Innovation osallistujahakemus -lomaketta. Lue myös ohje hakemusten täyttämiseen.

1) Koordinaattori tekee päähakemuksen

Yhteishankkeen tekeminen alkaa Co-Innovation-kokonaisuuden kuvaavalla päähakemuksella, jonka tekee kokonaisuuden yhteen kerännyt organisaatio eli koordinaattori. Koordinaattori ilmoittaa hakemuksessa osallistujien määrän sekä antaa määräajan osallistujahakemusten täyttämiselle. Lisäksi koordinaattori ilmoittaa osallistujille yhteishanketunnuksen, jonka avulla yhteiseen kokonaisuuteen liitytään. Koordinaattori pystyy seuraamaan päähakemuksessa osallistujien hakemusten valmiustilaa.

Jos koordinaattori hakee rahoitusta omaan tutkimus- tai t&k-projektiinsa, tulee myös sen täyttää osallistujahakemus. Koordinointia itsessään ei rahoiteta t&k-projektina. Osallistujat jakavat koordinoinnin kustannuksen keskenään, jos osallistujien oman projektijohdon lisäksi yhteishankkeeseen halutaan esim. ulkopuolinen koordinaattori tai muita yhteisesti hyödynnettäviä palveluita. Koordinointikulut voi sisällyttää ostopalveluna osallistujien omiin projekteihin.

Yhteinen hankesuunnitelma (ks. liite 1) liitetään Co-Innovation-päähakemukseen.

2) Yhteishankkeen osallistujat tekevät omat hakemuksensa

Jokainen yhteishankkeessa omaan osaprojektiin rahoitusta hakeva osallistuja tekee oman osallistujahakemuksensa ja liittää siihen koordinaattorilta saamansa yhteishanketunnuksen. Tällöin osallistujat liittyvät yhteishankekokonaisuuteen ja osallistujahakemuksen tekijä näkee hakemuksen tekemisen määräajan.

Yritykset tekevät myös oman tarkentavan projektisuunnitelmansa hakemuksensa liitteeksi. Katso projektisuunnitelmaohje. Tutkimusosapuolten suunnitelmat kuvataan yleensä vain osana yhteistä hankesuunnitelmaa.

Yhteishankkeen osallistujat eivät näe toistensa rahoitushakemusten sisältöä eivätkä myöskään rahoituspäätöksiä.

In-kind-panoksilla (esim. tutkimusrahoitus) yhteishankkeeseen osallistuvat yritykset ja muut organisaatiot lähettävät osallistumisilmoituksensa erillisellä liitteellä eivätkä täytä omaa rahoitushakemusta (ks. liite 3). Lomakkeet liitetään sen organisaation, esim. tutkimuslaitoksen hakemukseen, johon ne liittyvät. Rahoitusta hakevien osapuolien rahoitushakemukset toimivat osallistumisilmoituksina. Rahoitusta hakevien osapuolien ei siis tarvitse tehdä muuta osallistumisilmoitusta.

3) Koordinaattori lähettää hakemuskokonaisuuden Business Finlandiin

Koordinaattori voi lähettää hakemuskokonaisuuden Business Finlandiin joko heti määräajan täyttymisen jälkeen tai silloin kun kaikki osallistujahakemukset ovat valmiita. Kokonaisuuteen kuuluvat hakemukset siirtyvät tuolloin yhtä aikaa Business Finlandiin käsiteltäviksi. Kulujen osoittaminen kokonaisuuteen liitettyihin yritysten ja tutkimuslaitosten projekteihin voi alkaa aikaisintaan siitä lähtien kun koordinaattori on lähettänyt hakemuskokonaisuuden Business Finlandiin ja Business Finlandilla on käytettävissään kaikki projektin arviointiin tarvittava tieto. Päähakemusta ei saa lähettää Business Finlandille, jos siihen ei ole kytketty osallistujahakemuksia.

Ensimmäisen lähetyskerran jälkeen sekä päähakemusta että osallistujahakemuksia on mahdollista täydentää pyynnöstä ja osallistujahakemuksiin on mahdollista liittää myös dokumentteja. Business Finland voi pyytää täydennyksiä hakemuksiin. Täydennyspyynnöstä tulee hakemuksen vastuuhenkilölle sähköposti-ilmoitus ja täydennyspyynnön sisältö näkyy hakemuksen jokaisella sivulla. Täydennys tehdään hakemuslomakkeella, joka lopuksi lähetetään uudestaan Business Finlandiin.

Co-Innovation-kokonaisuuteen voi liittyä uusia osallistujia hakemuskokonaisuuden ensimmäisen lähetyskerran jälkeen hakemusten käsittelyvaiheessa. Luvan jälkiliittymiseen antaa projektin pääkäsittelijä, rahoitusasiantuntija Business Finlandissa. Jälkiliittymiseen käytetään Co-Innovation-osallistujahakemusta. Yhteishanketunnusta on käytettävä myös jälkiliittymisen yhteydessä.

Asiointipalveluun

Yhteinen hankesuunnitelma

Yhteishankkeella on oltava yhteinen hankesuunnitelma, jossa kokonaisuus on kuvattu.

• Kuvatkaa hankesuunnitelma tiivistetysti myös yhteishankkeenne päähakemuksessa. Päähakemukseen ei voi liittää liitteitä.
• Yhteishankkeen päähakemusta ei voi korvata pelkällä yhteisellä hankesuunnitelmalla.
• Laajempi yhteinen hankesuunnitelma liitetään dokumenttina koordinaattorin osallistujahakemuksen liitteeksi.
• Yhteisen hankesuunnitelmanne pituus voi olla korkeintaan 20 sivua. Tämän lisäksi yrityksillä on omat tarkentavat projektisuunnitelmat. Tutkimuksen kuvauksen suositellaan olevan osa yhteistä hankesuunnitelmaa.

Kuvatkaa yhteisessä hankesuunnitelmassa konkreettinen toteutus ja resursointi:

• Mitä kansainvälisestikin tunnistettua merkittävää ongelmaa projektilla ratkaistaan? Mikä on sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys? Mikä on Co-Innovation-yhteishankkeen tutkimuksen ja yritysprojektien rooli ongelman ratkaisemisessa?
• Mitkä ovat Co-Innovation-yhteishankkeen ja siinä tehtävän yhteistyön tavoitteet? Miten seuraatte ja mittaatte tavoitteisiin pääsyä (esim. mitä olette saavuttaneet onnistuneen hankkeen päättyessä ja millä KPI-mittareilla saavutuksia mitataan)?
• Miten Co-Innovation-yhteishanke edistää suomalaisten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kasvua ja uudistumista (laadullisesti ja euromääräisesti)?
• Ketkä toimijat ovat mukana yhteishankkeessa, millaista osaamista ne tuovat kokonaisuuteen ja mikä rooli niillä on? Ketkä hakevat Business Finlandin rahoitusta, ketkä ovat muutoin mukana hankkeessa (esim. in-kind-panostus tai julkista tutkimusta rahoittava yritys)? Lyhyt selvitys siitä, mitä eri osallistujat tuovat projektiin, mitä odottavat, ja millä budjetilla ja tavoitteilla ovat mukana.
• Mitä toimenpiteitä tehdään ja kuka tekee? Mitä on hankkeessa tehtävä tutkimustyö ja keitä yrityksiä se hyödyttää? Mitä konkreettista yhteistyötä hankkeessa tehdään?  Toteutuksen kuvaus (työpaketit, kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee, mitä ovat syntyvät tuotokset ja tavoiteltavat tulokset), resurssit ja kustannukset (eri osapuolten oma työ, ostopalvelut).
• Millaista kansainvälistä yhteistyötä julkisessa tutkimuksessa ja yhteishankkeessa tehdään, miten se tukee projektin tavoitteiden saavuttamista?
• Miten yhteishankkeen tuloksia aktiivisesti levitetään ja hyödynnetään hankkeen aikana sekä sen jälkeen? Kuvaa toimenpiteet projektin tutkimustulosten levittämiseksi tiedekentässä (esim. työpajat, kongressiesitykset) sekä yrityksille (esim. seminaarit, artikkelit ja muut julkaisut). Sisällytä hyödyntämissuunnitelmaan myös julkaisusuunnitelma.
• Co-Innovation-yhteishankkeen ohjausryhmä

Yhteistyösopimukset

Yhteishankkeiden osapuolten kannattaa tehdä keskinäinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan muun muassa

• yhteishankkeen hallinnoinnista
• tulosten omistus- ja käyttöoikeuksien jakamisesta
• tiedonvaihdon periaatteista
• suurten hankintojen jakamisesta yhteishankkeeseen osallistuvien kesken
• vastuista, jos jokin osallistuja joutuu vetäytymään hankkeesta.

Yhteistyösopimuksia ei lähetetä Business Finlandiin, ellei niitä erikseen pyydetä.

Sopimusmalleja

Sopimusmallit on tehty eräiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Business Finland ei vastaa mallien sisällöstä, käytettävyydestä haluttuun tarkoitukseen tai niiden päivittämisestä, eikä ole sopimusosapuoli yhteistyösopimuksissa.

• Joint action model agreement (en) Core
• Joint action model agreement (en) General clauses
• Joint action confidentiality agreement (en)
• Yhteishanke mallisopimus (fi) Ydinsopimus
• Yhteishanke mallisopimus (fi) Yleislausekkeet

Yrityksen ilmoitus projektiin osallistumisesta

• Yritysten ilmoitus projektiin osallistumisesta – Notification of participation in a project (docx)

Yhteishankkeen koordinointi ja raportointi

Isojen yhteishankkeiden koordinointi on vaativa tehtävä ja yhteishankkeisiin osallistuvien on osoitettava hankkeen johtamiseen riittävä ja tarpeellinen työaika sekä osaaminen.

• Yhteishankkeen osallistujien tulee sopia keskenään, kuka hankkeen osallistujista koordinoi hankkeen valmistelua ja toteutusta. Hankekokonaisuuden koordinaattori edustaa yhteishanketta Business Finlandin suuntaan ja raportoi kokonaisuuden edistymisestä Business Finlandille (osana oman osaprojektinsa raporttia).
• Konsortio voi keskenään sopia, että koordinoinnista huolehtiva osallistuja laskuttaa muilta yhteishankkeen osallistujilta koordinoinnista aiheutuneita kustannuksia mm. sopimusneuvotteluihin liittyvien lakipalveluiden osalta (usein yliopisto). Kustannukset ovat hankkeen muiden rahoituksen saajien omissa projekteissa hyväksyttäviä kustannuksia. Yhteishanketta koordinoivan osallistujan tuottama palvelu on taloudellista toimintaa eikä osa koordinaattorin omaa projektia.
• Yhteishankkeen koordinointi ei kata organisaatiokohtaista sisäistä projektinhallintaa ja raportointia Business Finlandille. Rahoituspäätös on organisaatiokohtainen ja jokainen rahoituksen saaja vastaa rahoituspäätöksen kohteena olevan oman osaprojektinsa raportoinnista Business Finlandille. Hallinnon kustannukset sisältyvät osallistujan omassa projektissa yleiskustannuksiin

Yhteishankkeen osallistujat raportoivat sekä oman projektinsa että yhteistyön toteutumisesta pääsääntöisesti yhtä aikaa, rahoituspäätöksissä mainitun raportointiaikataulun mukaisesti. Samanaikainen raportointi helpottaa yhteishankkeen ja sen tavoitteiden seuraamista.

Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttävät kustannukset julkisen tutkimuksen toteuttajan (esim. tutkimusorganisaatio) projektille

Kaikkien syntyvien kustannusten on liityttävä projektin toteuttamiseen. Hyväksymme kustannukset rahoituskeskuksen julkisen tutkimuksen rahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla:

• rahapalkat
• välilliset kustannukset (yleiskustannukset ja henkilösivukulut)
• matkakustannukset
• aine- ja tarvikekustannukset
• tutkimuslaitteet (ks. tarkemmat tiedot rahoitusehdoista)
• ostetut palvelut, jotka ovat edellytyksenä projektin toteutukselle

Projektille ei hyväksytä:

• vastikkeettomia menoja esim. apurahat, lahjoitukset, palkinnot
• taloudellisen toiminnan kustannuksia (ml. edustuskulut)
• mainos- tai markkinointikustannuksia

Hyväksyttävät kustannukset yritysten t&k-projekteille

Projektin sisältö ja tavoitteet ratkaisevat, mitä kustannuksia projektille hyväksytään. Hyväksymme kustannukset Business Finlandin yritysten tutkimus- ja kehitysrahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti. Hyväksymme kustannuksia aikaisintaan siitä päivästä lähtien, kun hakemus on lähetetty Business Finlandiin.

Tutkimus- ja kehitysprojekteissa hyväksyttäviä kustannuslajeja voivat olla:

• palkat
• henkilösivukustannukset
• yleiskustannukset
• matkakustannukset
• aine- ja tarvikekustannukset
• laiteostot
• laitepoistot ja -vuokrat
• ostetut palvelut.

Pilotointiprojektin kustannuksiin voi sisällyttää:

• materiaali- ja tarvikekustannukset
• kohteen suunnittelukustannukset
• tuotteistamispalvelut
• pilotoinnin aikaiset käyttökustannukset
• pilotti- tai demonstraatioprojektiin liittyvän tutkimus- ja kehitystyön kustannukset
• maa-alueiden, rakennusten sekä koneiden ja laitteiden osalta projektin aikaiset vuokrat tai poistot

Jos rahoituksen saaja saa projektin aikana tai välittömästi sen päättymisen jälkeen tuloja myymästään projektissa syntyneestä prototyypistä, esittelyhankkeesta tai koetuotannon tuloksista, sen on raportoitava niistä viipymättä, viimeistään loppuraportin yhteydessä Business Finlandille. Jos tulot ovat merkittäviä, voimme jättää kaupalliseen toimintaan kohdistuvat kustannukset hyväksymättä.

Lue myös nämä ohjeet

• Ohje hankintalain noudattamisesta Business Finlandin rahoittamissa projekteissa (pdf)
• Ohje avoimesta tieteellisestä julkaisemisesta (pdf)