Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa (avustus)

Useimmin kysytyt kysymykset

• Projektimuutokset

  K: Kuinka pitkän jatkoajan voin saada esiselvitysprojektille?

  V: Voit jatkaa projektiasi 4 kuukautta pidempään kuin rahoituspäätöksessä on ilmoitettu. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tästä Business Finlandille. Esiselvitysprojekteille ei pääsääntöisesti myönnetä tätä pidempää jatkoaikaa.

  K: Kuinka pitkän jatkoajan voin saada kehitysprojektille?

  V: Voit jatkaa projektiasi 4 kuukautta pidempään kuin rahoituspäätöksessä on ilmoitettu. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tästä Business Finlandille. Hyvin painavista syistä Business Finland voi myöntää projektille tätä pidemmän jatkoajan. 4 kuukautta pidempää jatkoaikaa voit hakea asiointipalvelussa.

  K: Vaikuttaako Business Finlandin Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa Valtiokonttorin myöntämään kustannustukeen?

  V: Vaikuttaa. Kustannustukea myönnettäessä otetaan vähennyksenä huomioon Business Finlandin 19.3.–31.12.2020 myöntämästä Liiketoiminnan kehitysrahoituksesta häiriötilanteissa 70 prosenttia.

  K: Haluaisin peruuttaa hakemuksen. Miten se tehdään?

  V: Hakemuksen voi perua ennen kuin siitä on tehty päätös lähettämällä sähköpostiviesti Business Finlandin kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@businessfinland.fi.
  Laita viestin aihekenttään: "Hakemuksen peruutus xxxx/31/2020 Yrityksen nimi" (= diaarinumero ja yrityksen nimi).

  Viestikenttään lyhyesti:
  Perumme hakemuksemme.
  Terveisin N.N.

  K: Haluan palauttaa rahoituksen. Miten se tehdään?

  V: Jos haluat luopua projektista ja palauttaa jo maksetun ennakon takaisin, lähetä viesti kirjaamoon kirjaamo@businessfinland.fi. Mainitse viestissä projektin diaarinumero ja yrityksen nimi. Lähetämme rahoituksen palauttamiseksi tilinumeron ja maksuohjeet maksatuspäätösilmoituksessa.

  K: Miten toimin, jos kaikki suunnitellut kustannukset eivät ole toteutuneet?

  V: Raportoi kaikki projektissa syntyneet kustannukset. Rahoitusta maksetaan hyväksyttävistä kustannuksista rahoituspäätöksen prosenttiosuuden mukaan. Jos kustannukset jäävät alle kustannusarvion, voit loppuraportissa nostaa muiden kustannusten osuuden 30 prosenttiin päätöksenmukaisen 20 prosentin sijasta. Muut kustannukset ovat prosenttiosuus palkka- ja ostopalvelukustannusten yhteissummasta.

  K: Pitääkö tehdä muutosilmoitus, jos kustannusarvio toteutuu vain osittain?

  V: Projektille raportoidaan kaikki syntyneet kustannukset. Jos kustannuslajikohtaisesti toteutuma poikkeaa yli 20 % kustannusarviosta, yrityksen pitää toimittaa muutoshakemus. Muutoshakemusta ei tarvita kustannuslajien väliseen muutokseen, joka on suuruudeltaan enintään 20 % projektin kustannusarviosta. Jos projekti toteutetaan esimerkiksi yrityksen omin voimin eikä ostopalvelukustannuksia tilitetä, palkkakustannusten muutos voi olla enintään 20 % kokonaiskustannuksista. Jos kokonaiskustannukset on 12.500 euroa, muutos voi olla enintään 2.500 euroa.

• Kirjanpito ja raportointi

  K: Miten projektikirjanpito pitää järjestää?

  V: Business Finland ei määrittele, minkälainen projektikirjanpidon pitää olla. Ohjeistus rahoitusehdoissa on: "Rahoituksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että projektista aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja kustannustilitykseen voidaan todentaa." Näin ollen esimerkiksi Excel-seuranta on riittävä, jos se täyttää ehdon. Jos projektille arvioidaan syntyvän paljon kustannuksia, projektille kannattaa perustaa oma kustannuspaikka. Se parantaa projektikirjanpidon luotettavuutta ja tilitetyt kustannukset löytyvät helpommin esimerkiksi mahdollisen tarkastuksen yhteydessä.

  K: Pitääkö projektille tehdä tilintarkastus?

  V: Tilintarkastusta ei tarvitse tehdä. Kustannustilityksen yhteyshenkilön vakuutus projektikirjanpidon ja kustannusten ehtojenmukaisuudesta riittää. Kustannustilityksen yhteyshenkilön vakuutuksen voi antaa yrityksen taloushallinnon tai tilitoimiston kirjanpitäjä.

  K: Tuleeko projektikustannukset hyväksyttää PRH:n hyväksymällä tilintarkastajalla?

  V: Ei tarvitse. Yrityksen oma taloushallinnon henkilö tai esimerkiksi tilitoimiston kirjanpitäjä voi vahvistaa kustannukset Business Finlandille raportointivaiheessa.

  K: Pitääkö projektin kulut olla maksettuina projektin aikana?

  V: Projektiin kohdistuvat laskut voi maksaa projektin jälkeen, mutta ennen loppuraportin jättämistä.

  K: Kirjataanko avustus taseeseen ja vapautetaan sieltä vai kirjataanko tuloihin?

  V: Business Finland ei ota kantaa yrityksen kirjanpitokäytäntöön. Asiakkaan tulee toimia kirjanpitolain ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

  K: Hyväksytäänkö ohjelmointityön työpanos (osto tai oma) kustannuksiin?

  V: Jos projektin suunnitelmassa on ohjelmointityötä, se on hyväksyttävä kustannus.

  K: Voiko raporttia täydentää jälkikäteen?

  V: Raporttia voi täydentää siihen saakka kunnes se lähetetään asiointipalvelussa. Ennen kuin raportti on otettu käsittelyyn Business Finlandissa, raporttiin voi lähettää täydentäviä tietoja suojatulla sähköpostilla. Viestissä on oltava rahoituksen saajan nimi sekä projektin diaarinumero.

  K: Onko myönnetty tuki veronalaista?

  V: Verohallinnon ohjeistuksen mukaan elinkeinotoiminnan menojen kattamiseksi maksettavat rahalliset tuet ja avustukset ovat saajalleen eli yritykselle tai yrittäjälle veronalaista tuloa (EVL 4 §). Saatu tuki tai avustus kirjataan yrityksen kirjanpitoon.

  Suoriteperusteisessa verotuksessa tuki tai avustus on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena (EVL 19 §). Yritysten saamat yleistuet ja avustukset jaksotetaan pääsääntöisesti tukipäätöksen tekopäivän mukaan. Kohdennetut koronatuet, joiden saaminen edellyttää kustannusten syntymistä, jaksotetaan samassa tahdissa syntyvien kustannusten kanssa.

  K: Sisältääkö tuki alvin?

  Ei sisällä. Myös Business Finlandille tilitettävät kustannukset raportoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomina.

• Rahapalkat

  K: Pitääkö kirjanpidossa erottaa omaksi kustannuspaikaksi projektin henkilöstön palkat ja pitääkö olla per henkilö eroteltuna?

  V: Projektiin käytetyn työajan tuntikohtaista seurantaa ei vaadita, mutta rahoituksen saajan on pystyttävä osoittamaan, ketkä ovat tehneet työtä projektille ja mitkä ovat heille maksetut, ennakonpidätyksen alaiset kokonaisrahapalkat projektin aikana.

  K: Jos yritys on saanut samaan aikaan palkkatukea, vaikuttaako se rahoitukseen?

  V: Vaikuttaa. Business Finlandin tuki ei voi kohdistua sellaiseen kustannuserään, johon kohdistuu sellaista tukea, joiden ehdoissa kielletään muu julkinen tuki (esimerkiksi palkkatuki).

  K: Jos palkkoja maksetaan kerran kuukaudessa, ja niiden pitää olla maksettu raportointivaiheessa, niin pitääkö odotella sen takia kuun loppuun?

  V: Kyllä. Kaikkien kustannusten pitää olla maksettu, kun loppuraportti lähetetään Business Finlandille.

  K: Miten työntekijän tunnit projektille pitää osoittaa? Pitääkö olla tuntikirjanpito?

  V: Tuntikirjanpitoa ei tarvita.

  K: Ovatko johdon, omistajien ja perheenjäsenten palkat hyväksyttäviä?

  V: Ovat hyväksyttäviä kustannuksia silloin, kun kohdistuvat suoraan projektin toteuttamiseen.

• Henkilösivukulut

  K: Hyväksytäänkö sivukuluihin vapaaehtoiset eläkemaksut?

  V: Vain lakisääteiset eläkemaksut hyväksytään, ei vapaaehtoisia. Henkilösivukustannuksiin sisältyvät muun muassa arkipyhät, loma-ajan ja sairausajan palkka ja lomaraha, sosiaaliturvan kustannukset sekä muut työvoimakustannukset, esimerkiksi rekrytointikustannukset, henkilöstökoulutus, luontoisedut sekä työ- ja suojavaatteet.

  K: Voiko käyttämättömistä sivukuluista siirtää muille kustannuspaikoille?

  V: Henkilösivukustannukset ovat enintään 30 prosenttia palkkakustannuksista. Jos henkilösivukustannuksia ei kerry kustannusarvion mukaisesti, niitä ei voi tilittää Business Finlandille. Näin voi käydä esimerkiksi, jos projektille tilitetään ulkomailta Suomeen tulevien henkilöiden tai ulkomailla työskentelevien henkilöiden palkkoja.

• Ostettavat palvelut

  K: Mitä tarkoitetaan intressiostoilla?

  V: Intressiostolla tarkoitetaan sellaista ostoa, jossa rahoituksen saaja ostaa tavaraa tai palvelua intressiyritykseltä. De minimis -rahoituksessa intressiostoina sallitaan ainoastaan saman konsernin sisältä tehtävät hankinnat, muita intressiostoja ei hyväksytä.

  Intressiyrityksen määritelmä: Yritykset ovat toistensa intressiyrityksiä, jos toisen yrityksen koko osakepääomasta tai vastaavasta omasta pääomasta vähintään 20 prosenttia on välittömästi tai välillisesti toisen yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Business Finland voi katsoa yritykset intressiyrityksiksi myös, jos toinen yritys voi käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai muulla tavoin vaikuttaa siihen, mistä toinen yritys tekee hankintoja. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi hallituksen jäsenyyden, vastuuhenkilöiden, perheenjäsenten tai työntekijänä ja/tai rahoittajana toimimisen kautta.

  K: Hyväksytäänkö intressiostot lähipiiriin kuuluvilta yrityksiltä?

  V: Intressiostoja ei hyväksytä. Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä ostot ok.

  K: Pitääkö hankkeessa tarvittavia palveluja ostaa rekisteröityneeltä palveluntuottajalta (kuten innovaatiosetelissä)?

  V: Palvelujen tarjoajan voi valita vapaasti.

  K: Voiko ostopalveluita hankkia ulkomaiselta yritykseltä?

  V: Euroopan sisämarkkina-alueelta tehdyt hankinnat rinnastetaan kotimaisiin hankintoihin. Ulkomaiselta konserniyhtiöltä ostettavista palveluista tulee olla maininta rahoituspäätöksen erityisehdoissa.

  K: Mitä asiantuntijapalveluita voi sisällyttää Business Finlandin häiriötilannerahoitukseen?

  V: Rahoitusta voidaan myöntää asiantuntijapalveluiden ostoon, jos ne ovat projektisuunnitelmassa ja syntyneet projektin aikana ja ne näkyvät yrityksen kirjanpidossa. Projekti voi alkaa, kun Business Finland on vastaanottanut yritykseltä hakemuksen, jossa on riittävät tiedot hakemuksen käsittelyyn. Business Finland ei rahoita ennen projektin alkua syntyneitä kustannuksia, joten esimerkiksi konsultin hakemuksen tekemiseen liittyvä palkkio ei ole hyväksyttävä kustannus.

  K: Ovatko hakemuksen valmisteluun ja raportointiin liittyvät kulut hyväksyttäviä kustannuksia?

  V: Eivät ole. Business Finlandin de minimis -rahoitusehtojen mukaan vain projektin aikana syntyneitä kustannuksia voidaan hyväksyä kustannuksiksi. Hakemuksen valmisteluun liittyvät kustannukset syntyvät ennen projektijakson alkua. Projektin raportointiin liittyvät kustannukset ovat yleiskustannuksia, jotka sisältyvät muihin kustannuksiin.

  K: Tilitetäänkö ostot alv:n kanssa vai sisältäen alv:n?

  V: Ostopalveluiden kustannukset raportoidaan arvonlisäverottomina.

• Muut kustannukset

  K: Mitä ovat muut kustannukset? Mitä kustannuksia ne kattavat?

  V: Muita kustannuksia ovat yleis-, matka-, aine- ja tarvikekustannukset, tilavuokrat sekä laiteostot, laitepoistot ja -vuokrat (ml. pilvipalvelut). Kustannuksia ei raportoida Business Finlandille eikä niiden tarvitse sisältyä rahoituksen saajan projektikirjanpitoon.

  K: Mitä tarkoittaa, että muita kuluja ei tarvitse raportoida?

  V: Muita kuluja ei tarvitse sisällyttää projektikirjanpitoon eikä niitä tarvitse eritellä loppuraportissa.

  K: Mitä tarkoittaa, että muiden kustannusten yläraja on nostettu 30 prosenttiin?

  V: Jos projektisi palkka- ja ostopalvelukustannukset toteutuvat rahoituspäätöksen kustannusarviota pienempinä, voit loppuraportissa ilmoittaa muita kustannuksia enintään 30 %. Alla esimerkkilaskelma:

  	Alkuperäinen kustannusarvio	Loppuraportissa ilmoitetut kustannukset
  Rahapalkat	6 000	5 000
  Henkilösivukustannukset	1 800	1 500
  Ostettavat palvelut	2 917	3 000
  Muut kustannukset	1 738 (20 %)	2 400 (30 %)
  Kustannukset yhteensä	12 500	11 900
  Rahoitus enintään	10 000	9 520