Siirry sisältöön

Kiina vaikuttaa ilmastojohtajana

Tässä skenaariossa Kiina nousee ilmastojohtajaksi. Kauppasota kiihtyy ja maailma jakautuu kahteen digitaaliseen blokkiin ja kauppa-alueeseen.

Kiina kasvattaa Belt & Road -hankkeellaan vaikutusvaltaansa ja lisää investointeja kansainvälisesti. Kiinalla on pelisääntöjen laatimisessa vahva rooli, sillä kansainvälisen kaupan painopiste on Aasiassa.

Kiina käyttää ilmastopolitiikkaa omien etujensa ja vaikutusvaltansa kasvattamiseen kansainvälisesti. Uusiutuvaan energiaan ja energian varastointiin investoidaan voimakkaasti.  

Kiinasta leviää valvontakapitalismi sekä tiukka ”social & climate credit” -järjestelmä, missä sosiaaliseen luototusjärjestelmään lisätään päästöihin liittyviä tekijöitä. Luottojärjestelmän mukaan päätetään, kuka ja milloin saa ostaa lentoja, auton, bensaa tai lihaa. Henkilökohtaiset hiilibudjetit otetaan käyttöön asteittain.

Tässä skenaariossa Euroopan talous taantuu, unionin rivit rakoilevat entisestään ja EU:n globaali neuvotteluasema heikkenee. Lisääntyvät kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen kiihdyttävät blokkiutumista. Euroopan digitaalisen itärajan takana ovat Kiina ja Venäjä. Myös internetit eriytyvät ja muistelemme aikaa, jolloin meillä oli vain yksi internet.

 

Palaa skenaarioiden etusivulle

Tulevaisuuden skenaariot

Tulevaisuuden skenaariot tunnistavat ja kuvaavat vaihtoehtoisia globaalin toimintaympäristön kehityskulkuja suomalaisen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön näkökulmasta.

  • Tavoitteena on ennakoida entistä paremmin tulevaisuuden markkinoiden ja kasvun mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tulevaisuuden skenaariot -raportti

Koronapandemian vaikutuksilla päivitetyt skenaariot

Skenaario 
aikajanalla

2020-2023

  • Kiinan talouskasvu jatkuu ja se kasvattaa Belt&Road –hanketta sekä lisää investointeja ympäri maailman. Kiinan omistukset muissa maissa lisääntyvät ja se alkaa hankkia mediataloja kohdemaissa.
  • Informaatiovaikuttaminen lisääntyy, mikä kasvattaa epäluottamusta lännen ja idän välillä.​
  • Digitaalinen silkkitie laajenee. Kiina vie valvontateknologiaansa muihin maihin, erityisesti Afrikkaan ja Lähi-Itään. Kiinan vaikutusvalta näihin maihin kasvaa.​
  • Kiinan sisäiset ristiriidat sekä riidat Hongkongin ja Taiwanin kanssa ratkaistaan "Kiinan eduksi". Kansainvälisen yhteisön huomio on muualla. Kiinan vaikutusvalta on niin suuri, ettei sopimusrikkomuksia rangaista pakottein. ​
  • Ilmansaasteet vaikeuttavat ihmisten elämää Kiinassa enenevässä määrin. Kansalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisääntyy ja vaatimukset hallintoa kohtaan kasvavat.
  • Panostukset uusiutuvaan energiaan Kiinassa jatkuvat. Kiinassa luodaan uutta energian varastointiteknologiaa. 
  • Intia hyötyy Kiinan tuotantokustannusten noususta ja iso osa tuotannosta siirtyy Intiaan halvemman työvoiman piiriin. Talouskasvun ja uudistusten seurauksena yhteiskunnan polarisaatio jatkuu. ​
  • Trump valitaan toiselle kaudelle ja kauppasota jatkuu heikentäen erityisesti Yhdysvaltojen talouskasvua. Euroopassa ja Yhdysvalloissa talous junnaa paikallaan ja taantuu.
  • Viljelyskelpoisen maan vähenemiseen herätään Kiinassa. Kiina kääntää katseensa Venäjän syrjäseuduille viljelymaan toivossa. Viljelymaa ja ruoka aiheuttavat konflikteja Venäjän ja Kiinan rajalla.​Venäjän sensuuri laajenee ja vähemmistöjen olot hankaloituvat. Internet irtautuu ja palomuurit vahvistuvat. ​
  • EU on sekasorrossa Brexitin jäljiltä. Useat maat esittävät erinäisiä vaatimuksia ja uhkailevat EU-erolla. Yhteistä linjaa ei löydetä. Maat solmivat suoria bilateraalisia kauppasuhteita Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Afrikkaan.​
  • Euroopan ja Yhdysvaltain talouden taantuessa neuvotteluvoima Kiinaa vastaan vähenee ja Kiina sanelee kaupankäynnin ehdot. ​

2024-2027

  • Venäjältä tehdään kyberhyökkäyksiä useisiin länsimaihin, mikä kiihdyttää blokkiutumista. EU ja Yhdysvallat asettavat Venäjälle tiukat pakotteet eikä Venäjälle enää viedä lännestä teknologiaa. ​
  • Kiina ja Venäjä saavat aluekiistansa sovittua. Kiina myy Venäjälle teknologiaa, Venäjä Kiinalle ruokaa. ​
  • Joissain Itä-Euroopan maissa kiinnostus Kiinan teknologioita kohtaan kasvaa. Esimerkiksi Unkari ja Puola ottavat käyttöön kiinalaista valvontateknologiaa. ​
  • Intia ottaa asteittain käyttöön Kiinan pisteytysjärjestelmän ja sitä hyödynnetään muun muassa tiettyjen väestöryhmien poissulkemiseen yhteiskunnasta.​
  • Venäjä ja Kiina pyrkivät vaikuttamaan vaaleihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. ("Ostavat" poliitikkoja, joista jotkut pääsevät läpi.)​
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset pahenevat, sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja kansalaiset luovat painetta  johdolle. Vihreän liikkeen suosio ja vaikutusvalta kasvavat Kiinassa. ​
  • Kiina lisää "social credit" -järjestelmäänsä päästöihin liittyviä tekijöitä: pisteityksellä määritellään, kuka ja milloin saa esimerkiksi ostaa lentoja, auton, bensaa tai lihaa. Asteittain otetaan käyttöön henkilökohtaisia hiilibudjetteja.​
  • Euroopan ja Yhdysvaltain talouden taantuma jatkuu. Tämä johtaa Kiinan vaikutusvallan laajentumiseen myös EU:n ja Yhdysvaltojen suhteen.
  • Kiinan aloitteesta perustetaan Aasian valuuttarahasto (AMF).
  • Demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä näyttää erittäin tehottomalta Kiinan päätöksenteon rinnalla. Länsimaissa demokratia pitää kuitenkin pintansa, vaikka valtaa yritetään keskittää pienemmälle eliitille ja valtion päämiehille myös Euroopassa. Yhdysvalloissa osavaltioiden itsehallintoa rajoitetaan. ​
  • Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti koko Euroopan talouteen. Lisäksi epävakaat ikääntyvät demokratiat ovat epäsuosittu sijoituskohde eikä edes liittolaisen, Yhdysvaltojen, investoinnit kohdistu Eurooppaan. ​

2028-2030

  • Kiina vie "social&climate credit"-järjestelmäänsä "etupiirinsä" maihin, joissa on jo valmiiksi Kiinan (valvonta)teknologiaa käytössä. Koska Kiinalla on merkittäviä omistuksia näissä maissa, se voi käytännössä käskeä maita ottamaan järjestelmä käyttöön. Järjestelmä pahentaa eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta täyttää sen vaatimuksia.​
  • Kiina "omistaa" ja ohjaa lukuisten maiden päätöksentekoa sijoitustensa ja viemänsä teknologian kautta.​
  • Aasian valuuttarahasto AMF rahoittaa myös Euroopan ja Etelä-Amerikan talousvaikeuksissa olevia maita ja Kiinan talouspoliittinen määräysvalta maissa kasvaa. ​
  • Kiina "brändää" itsestään maailman ilmastojohtajana.  Taustalla on totuuttakin: Kiinalla on edistyksellistä uusiutuvan energian teknologiaa laajasti käytössä ja kansalaisten päästöjä on saatu laskettua. Toisaalta Kiina käyttää ilmastotoimia omien ja "etupiiriinsä" kuuluvien valtioiden kansalaisten kontrollointiin ja päämääriensä tavoitteluun.​
  • Lännessä Kiinan "social&climate credit"-järjestelmää pidetään ongelmallisena ihmisoikeuksien kannalta, mutta käytännössä lännellä ei ole valtaa tehdä asialle paljon. Toisaalta näin päästään lähemmäs globaaleja päästötavoitteita.​
  • Venäjän ja Kiinan yhteistyö on tiivistä. Venäläiset käyttävät kiinalaista teknologiaa ja mailla on yhteiset palomuurit ja trollitehtaat. Euroopan digitaalisen itärajan takana ovat käytännössä sekä Venäjä että Kiina. Jännitteet Venäjän ja Euroopan välillä ovat kasvaneet. ​
  • Euroopassa talous ei edelleenkään kasva, joten Yhdysvallat keskittyy Latinalaisen Amerikan markkinoihin. Yhdysvaltojen kiinnostus Latinalaisen Amerikan markkinaa kohtaan johtaa Amerikan tiiviimpään yhteistyöhön.
  • Yhdysvallat yrittää kilpailla Kiinan kanssa vähentämällä dataa ja yksityisyyttä koskevaa lainsäädäntöä. Koska Eurooppa käyttää lähes yksinomaan yhdysvaltalaista teknologiaa ja palveluita, vaikutukset tuntuvat myös Euroopassa.

 

Vaikutukset Suomeen

Jakautuneen maailman valtapeli – Suomi palaa suurvaltojen väliin

Pienen maan vaikutusmahdollisuudet kaupankäynnin ehtoihin vähenevät suurvaltojen välisten jännitteiden lisääntyessä. Suomen paine valita puolensa kasvaa. Suomella on kuitenkin kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia toimia suurvaltojen välissä ja käydä kauppaa molempien alueiden kanssa. Toimintaympäristössä vaanii kuitenkin riski uusille pakotteille ja olosuhteet ovat hyvin epävarmat. Parhaiten pärjäävät yritykset, joiden tuotteilla on kysyntää Aasian markkinoilla. Erityisesti uusiutuvaan energiaan ja biotalouteen liittyville innovaatioille riittää kysyntää.

ASENNEILMAPIIRI

Nationalismi on noussut myös Suomessa ja suhtautuminen EU:hun ja kansainväliseen yhteistyöhön on muuttunut kielteisemmäksi. Suomen poliittinen ilmapiiri on jännitteinen. Kansa on jakautunut sen suhteen, mikä Suomen roolin ja aseman tulisi olla: voimmeko luovia kahden maailman välissä vai pitäisikö eurooppalaisista arvoista pitää tiukemmin kiinni, eikä tehdä yhteistyötä näitä loukkaavien tahojen kanssa.

SÄÄNTELY-YMPÄRISTÖ

EU:n sisämarkkina hiipuu ja Suomen vienti vetää yhä enemmän Aasiaan. Kiina luo tiukkoja ilmastopakotteita myös kauppakumppaneilleen. Ilmastovalvontaan valjastettu "social&climate credit" -järjestelmä, jossa suurin maksaja on yksilö, leviää Kiinasta myös muille alueille. Tämä velvoittaa myös suomalaiset yritykset allokoimaan päästöt per käyttökerta ja tuote.
Kiinan erilainen tekijänoikeusjärjestelmä sekä kiihtynyt vaatimus ulkomaisen teknologian ja datan siirtoon luovat haasteita sekä suomalaisille toimijoille Kiinassa että yrityksille, jotka alihankkivat tuotteita Kiinan markkinoilta.

LUONNONVARAT

Vesistöjen ja viljelysmaiden strateginen merkitys suurvalloille korostuu ja näiden raaka-aineiden hinnat nousevat, mikä osaltaan tasapainottaa Suomen taloutta.

TYÖMARKKINAT

Perinteiset työmarkkinajärjestöt säilyttävät asemansa työmarkkinoilla. Suurimpana vastavoimana on Kiinasta ja Aasiasta valuva työvoima sekä harmaan talouden kasvu.

ETUJÄRJESTÖT

Etujärjestöjen asemaan ja toimintaan vaikuttavat kunkin alan vientimarkkinat. Paine kansainvälistää esimerkiksi energiateollisuuden edunvalvontaa kasvaa.

PÄÄOMA

Pääomaa ja riskipitoista rahoitusta on runsaasti saatavilla Aasian markkinoilta. Lännessä korot ja osakekurssit laahaavat itää jäljessä, joten myös eurooppalainen raha etsii monipuolisia sijoituskohteita. Laajenevan silkkitiehankkeen myötä myös Suomessa on investoitu runsaasti Kiinan kannalta merkittäviin infrahankkeisiin sekä tiedonsiirtoon ja mobiliiliverkkoon (5g).

OSAAMINEN

Suomessa panostetaan energiatekniikan kehittämiseen sekä kyberturvaosaamiseen. Osaamisvaatimukset näihin aloihin liittyen kasvavat molemmissa blokeissa.

Vaikutukset eri toimialoille

Bio- ja kiertotalous

Kiertotalous ja raaka-ainevirrat sekä blokkirajat ohjaavat tuotannon sijoittumista. Sijoittuminen polarisoituu joko lähelle raaka-aineita ja kiertotalouskeskittymiä tai asiakkaita ja logistiikkakeskittymiä. Kiina ohjaa keskusjohtoisesti kiertotalouden toteutusta. Muualla toteutuminen on regulaatio-ohjautuvaa ja hitaampaa.

Kiinassa lisätään investointeja kiristyvien päästörajoituksien seurauksena. Kiina on merkittävä raaka-aineiden omistaja esimerkiksi Afrikassa.

Suurkaupunkien ja teollisten kiertotalouskeskittymien symbioosi johtaa skaalautuviin ja monistuviin jätti-investointeihin. Pienet yritykset eivät tässä pärjää.

Metsät ja vesistöt nousevat strategisen geopolitiikan keskiöön. Blokeilla on tarve varmistaa kriittisten luonnonvarojen saatavuus myös tulevaisuudessa.

Energia ja cleantech

Kiina ja USA kulkevat ilmastopolitiikassa eri suuntiin. Kiina kehittyy cleantechin, uusiutuvan energian ja älykkäiden energiaverkkojen ratkaisujen supervallaksi, kun taas Yhdysvallat jää teknologiakehityksessä jälkeen, karsii ilmastolainsäädäntöään ja pitkittää fossiilienergian tukemista.​

Heikon EU:n ilmastopolitiikka menettää tehoaan ja alueelliset erot energiantuotantomuodoissa kasvavat.​

EU-maiden energiaratkaisut ovat sidoksissa siihen, mihin blokkiin kukin maa identifioituu. Osa EU-maista kurottaa Yhdysvaltain suuntaan ja yhtenäistää ilmasto-ohjausta sekä energiajärjestelmäänsä Yhdysvaltain kanssa kauppasuhteet säilyttääkseen. Osa Itä-Euroopan maista solmii energiakumppanuuden Kiinan kanssa, saa avokätisiä tukia, ottaa käyttöön kiinalaista teknologiaa ja liittyy Kiinan supergridiin.​

Älykkyys lisääntyy energiaverkoissa. Energiaverkkoihin liittyvä vakoilu ja kybersabotaasi voimistuvat blokkien välillä.

Terveys ja hyvinvointi

Eurooppa putoaa kelkasta terveyden ja terveysteknologian saralla. Euroopan taantuvassa taloudessa ei ole riittävästi pääomaa tarjolla lääkekehitykseen ja yrityksiä siirtyy Aasiaan. ​

Kiinan "social credit" –järjestelmässä saa pisteitä terveyteen vaikuttavasta toiminnasta. Kiina pystyy keräämään kansalaisistaan yksityiskohtaista terveystietoa ja ohjaamaan heidän käytöstään. Kiinalla on etulyöntiasema tekoälyn ja datan hyödyntämisessä ja se tekee suuria harppauksia terveysteknologian saralla. ​

Monissa maissa otetaan käyttöön henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointibudjetti, joka huomioi ravinnon, liikunnan ynnä muut terveyteen vaikuttavat elintavat. Kansalaiset saavat veroalennuksia toivotusta käytöksestä tai sairastuessa hoitomaksut ovat alhaisemmat niillä, jotka ovat todistettavasti noudattaneet terveellisiä elämäntapoja. Vakuutusyhtiöt keräävät yhä tarkempaa terveysdataa asiakkaistaan ja hinnoittelevat palvelunsa sen mukaan. Eriarvoistuminen vahvistuu.​

Kuluttajaliiketoiminta ja matkailu

Tuotteita ja palveluita tehdään yhä enemmän aasialaisten mieltymysten mukaisiksi, koska siellä on eniten potentiaalista asiakaskuntaa. ​

Kiina ja muut Aasian maat jatkavat johtavina matkailumaina. Kiina hallitsee poliittisin keinoin matkailijoiden kohteiden valintaa, mikä lisää kohdemaiden paineita miellyttää Kiinaa ja olla puuttumatta esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksiin. Kiina vahvistaa omia liiketoimintojaan myös matkakohteissa. Kiinaan tulevien ulkomaisten matkailijoiden osalta Kiina hyödyntää viisumikäytäntöjään datan keräämiseen. ​

Matkailusta tulee vain harvojen etuoikeutettujen mahdollisuus. Matkailua ja kuluttamista säännellään erityisesti Aasiassa valvontateknologian kautta.

Digitaalisuus

IPR-oikeudet eivät toimi blokkien yli, jolloin yritykset joutuvat valitsemaan markkinansa ja ekosysteeminsä blokkien mukaan. Syntyy blokkien sisäisiä standardeja.​

Kiina ja Venäjä harjoittavat digitaalista yhteistyötä ja maiden välillä on avoimet rajapinnat. Venäjä ottaa kiinalaista teknologiaa käyttöön. Maiden yhteyden tiivistyminen yhdistettynä 5G:n käyttöönottoon lisää turvallisuusuhkia. Maat tekevät yhteistyötä myös kyberhyökkäysten ja informaatiovaikuttamisen saralla. ​

Kiina lanseeraa Renminbi pohjaisen kryptovaluutan, jota aletaan käyttää Kiinan lisäksi monissa Afrikan maissa. Afrikka mobiilimaksukäytäntöineen on otollista maaperää kasvulle. ​

Kiinalainen valvontateknologia yleistyy Afrikan maissa ja osa Itä-Euroopan maista ottaa sitä myös käyttöönsä. ​

Kiinan menestys aiheuttaa paineita vähentää teknologiakehityksen ja datan käytön sääntelyä lännessä.​

 

Palaa skenaarioiden etusivulle