Siirry sisältöön

Tässä skenaariossa suuret kriisit ravistelevat maailmaa ja globaalin sopimisen rooli kasvaa haasteisiin vastaamisessa. Globaaleja ilmastopolitiikan ohjauskeinoja otetaan vahvemmin käyttöön.

Teknologiajättejä ja datan käyttöä säännellään kansainvälisellä tasolla. Digietiikan merkitys korostuu kriisien kautta.

Demokraattinen sopimusyhteiskunta vahvistuu ja edustuksellisen demokratian suosio nousee erityisesti länsimaissa.

Kiinan neuvotteluvoima maailmassa vähenee, kun maan talous sakkaa ja sisäiset kriisit pahenevat. Eurooppa selviää kriiseistään. Brexitin jälkeen jäljellä olevat jäsenvaltiot tiivistävät rivejään. Euroopan Unionin voimakas keskinäisriippuvuus johtaa vähitellen liittovaltiokehitykseen. Talouskasvu on kuitenkin edelleen hidasta Euroopassa ja kapitalismin ja jatkuvan talouskasvun peruselementtejä arvioidaan entistä voimakkaammin. Degrowth-ajattelu kasvattaa suosiota.

 

Palaa skenaarioiden etusivulle

Tulevaisuuden skenaariot

Tulevaisuuden skenaariot tunnistavat ja kuvaavat vaihtoehtoisia globaalin toimintaympäristön kehityskulkuja suomalaisen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön näkökulmasta.

  • Tavoitteena on ennakoida entistä paremmin tulevaisuuden markkinoiden ja kasvun mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tulevaisuuden skenaariot -raportti

Koronapandemian vaikutuksilla päivitetyt skenaariot

Skenaario aikajanalla

2020-2023

  • Ilmastoliike jatkaa kasvuaan ja sen vaikuttavuus politiikassa kasvaa. Ilmastokeskustelu keskittyy lähinnä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen eikä huomioon oteta esimerkiksi ekosysteemien tilaa.
  • Brexit vie Britannian talousvaikeuksiin ja levottomuuksiin. EU:n yhtenäisyys ja asema kuitenkin vahvistuvat sotkun seurauksena. Johtajat päättävät ryhtyä päättäväisesti toimiin puolustaakseen avointa yhteiskuntaa ja vahvistaakseen liberaaleihin sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä. Puolalle ja Unkarille asetetaan demokratian palauttamisen pakotteet. Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään ja alueen kansalliset rajat menettävät merkitystään.
  • Yhdysvalloissa valitaan demokraattipresidentti, jolla on ilmastomyönteinen linja. Yhdysvallat ottaa jälleen merkittävän roolin kansainvälisten instituutioiden toiminnassa. Julkisen sektorin rooli ja vaikutus kasvavat.
  • Kiinan talouskasvu hidastuu, sillä vääristellyt talouslukemat herättävät epäluottamusta systeemin toimivuuteen. Kiina vähentää investointejaan ulkomaille, minkä vuoksi sen kansainvälinen merkitys vähenee. Intia kiinnostaa länsimaita yhä enemmän sekä sijoituskohteena että kauppakumppanina.
  • Kiinalaiset yritykset häviävät monessa suhteessa länsimaisille kilpailijoilleen ja menettävät markkinaosuuttaan Aasian ja Afrikan markkinoilla. Yksityisyyteen ja vakoiluun liittyvät kohut yleistyvät ja tietoisten kuluttajien boikotti vaikuttaa laajassa asiakaskunnassa.
  • Aasiassa ja Yhdysvalloissa nähdään esimerkkejä siitä, kuinka yksilötason tiedon lisääntyminen vaikuttaa vastuun siirtymiseen yksilöille (esimerkiksi terveysvakuutuksien erilaistuminen). Tämä kehityskulku halutaan pysäyttää ja  Euroopassa keskustellaan siitä, saako yksilön dataa käyttää tähän tarkoitukseen.
  • Ihmisten ja yhteiskuntien eriarvoistuminen herättää vastarintaa globaalisti ja ajatus pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta leviää maailmalla. Tämä nähdään yhtenä varteenotettavana ratkaisuna "kapitalismin korjaamiseen". 

2024-2027

  • Globaalin ruokakriisin aiheuttamat väestönliikkeet herättävät maailman johtajat viljelyskelpoisen maan vähenemiseen.
  • Tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa ja nuorten aikuisten ilmastovaikuttaminen on entistä kunnianhimoisempaa. Degrowth-ajattelu valtavirtaistuu ja uusia "positiivisen taantuman" mittareita kehitetään. Erityisesti nuoret kuluttajat alkavat suosia elämyksiä tavaran sijaan ja kuluttamiseen liittyvät arvot muuttuvat voimakkaasti. Ekostatus nousee.
  • Saasteet ja viljelyskelpoisen maan loppuminen herättävät huolta Kiinassa. Tämä vaikuttaa myös maan talouteen, mikä ei enää kasva. Työvoiman määrä on laskenut väestön ikääntyessä ja ahdinko syvenee. Huawei menee konkurssiin. Alibaban omistajuus pirstaloituu.
  • Ilmastonmuutoksen realisoituessa paine sopeutumiseen tähtäävistä toimista kasvaa. Ylikansalliset sopimukset tähtäävät globaaleihin ilmastotoimiin, mutta myös yhteiskunnan muutokseen sopeutumiseen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseen panostetaan.
  • Paljastuu, että terveyttä ja hyvinvointia seuraavista laitteista on luovutettu tietoa ja fyysisiä reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin on testattu vaikuttamistarkoituksessa. "Ihmisten hakkeroimisesta" seuraa ennennäkemätön yksityisyyttä koskeva skandaali.
  • EU:n tiivis yhteistyö luo mahdollisuuksia liittovaltiokehitykselle. Euroopassa nousee tarve ja toive ihmisten digioikeuksien entistä tiukemmalle ja kattavammalle sääntelylle.
  • Euroopan poliittiset liikkeet ajavat ylikansallista järjestelmää, mikä rajoittaisi verokilpailua ja lisäisi työntekijöiden edustusta yritysten hallituksissa.
  • Komissio määrää vakuutusyhtiöiden datan hyödyntämisestä. Tiukennetut direktiivit mahdollistavat kohtuuhintaiset vakuutukset kaikille.
  • EU:n verkosto ulottuu myös Kanadan ja Japanin kaltaisiin maihin ja keskustelua liittymisestä käydään myös Afrikan ja Etelä-Amerikan demokraattisten valtioiden rajoitetusta jäsenyydestä.

2028-2030

  • Edustuksellisen demokratian suosio ja äänestysaktiivisuus nousevat Euroopassa, sillä vaikuttavuus on parantunut ja toiminnasta on tullut digisovellusten myötä läpinäkyvämpää. EU:ssa otetaan käyttöön digitaalinen alusta, jossa puolueiden ja edustajien toiminnan sekä vaikuttavuuden seuraaminen on helppoa.
  • Ruokakriisit ajavat Afrikan valtavia kaupunkeja kaaokseen. Kriisien hallinta on myös Lähi-Idän, Intian ja EU:n tärkeimpiä tavoitteita.
  • Globaalin ruokakriisin ratkaisemiseksi järjestetään huippukokous. Uusi globaali ruoanjakelujärjestelmä perustuu jaettuun valtaan ja osuuskuntiin. Saadaan aikaan laajoja kansainvälisiä sopimuksia. Mukana on myös globaalissa taloudessa ahtaalle ajettu Kiina, jonka motivaationa toimii ruokakriisin vaikutusten välttäminen. Eurooppaa kiinnostaa ensisijaisesti valtavien muuttoliikkeiden välttäminen. Yhdysvaltain huoli liittyy talouden epävakauden torjumiseen.
  • Suurten yritysten valtaa rajoitetaan markkinaa väkivaltaisesti pilkkomalla sekä datan yhdistämistä estämällä ja esimerkiksi Facebook joutuu myymään Whatsappin. GRPR-tyyppistä lainsäädäntöä otetaan käyttöön useissa maissa.
  • Intia kehittyy nopeasti kohti vaurasta demokraattista kansainvälisen kaupan pelisäännöillä pelaavaa yhteiskuntaa ja siitä tulee Euroopan suurin kauppakumppani.
  • Kansainvälisten instituutioiden päätöksentekoa uudistetaan vastaamaan muuttuvan maailman tasapainoa ja vahvistamaan globaalia hallintoa. Intian ja Afrikan maiden rooli kasvaa.
  • Globaalit ohjausvaikutukseltaan suuret ilmastosopimukset ja hiilidioksidiverot otetaan laajasti käyttöön. Yhteiskuntien on muututtava radikaalisti, sillä teknologiset ratkaisut eivät riitä pienentämään tuotannon ja liikenteen päästöjä kestävästi. Matkustamista ja kuluttamista säännellään tarkasti.
  • EU:n liittovaltiokehitys voimistuu ja lopulta keskeinen päätösvalta siirretään kokonaan jäsenvaltioilta EU:lle.
  • Keskustelu perustulosta lisääntyy jälleen ja useissa maissa tehdään lakialoitteita perustulon toteuttamiseksi.
  • Yhteisten pelisääntöjen ja ennustettavan toimintaympäristön ansiosta talous kasvaa hitaasti vuotta 2030 kohti. BKT:n on mittarina korvannut ihmisten ja ilmaston hyvinvoinnin indeksi. 

 

Vaikutukset Suomeen

Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen – mallioppilaana olo kannattaa

Maailmaa ravistelevat kriisit heijastuvat Suomeen. Ekokriisit tuovat runsaat väestöliikkeet Eurooppaan ja Suomeen. Tämä tuo mukanaan runsaasti haasteita kotouttamisen suhteen. Maahanmuutto kuitenkin helpottaa Suomea riivaavaa työvoimapulaa.

Vuoteen 2030 mennessä Unionin sisämarkkinat ja yhteistyö ovat vahvistuneet, mikä luo mahdollisuuksia kansainvälistymistä hakeville suomalaisyrityksille.

Taloudellinen ja poliittinen ohjaus muuttaa myös Suomen elinkeinorakennetta tukemaan siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan.

ASENNEILMAPIIRI

Poliittinen ilmapiiri on vuosikymmenen loppuun mennessä tasoittunut. Europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus on noussut radikaalisti. EU-vastaiset liikkeet toimivat vastapainona liberaaleille globaaleille liikkeille. Valtaosa suomalaisista on kuitenkin EU-myönteisiä.

Vallan siirtyminen yhä enemmän EU:lle asettaa aluepolitiikan uuteen valoon. Kaupunkikehityksen korostuminen luo kitkaa kaupunkien ja maaseudun välille.

SÄÄNTELY-YMPÄRISTÖ

EU:n liittovaltiokehitys vie myös elinkeinoelämää koskevaa päätöksentekoa kauemmas. Erityisesti resurssi- ja energiatehokkuutta koskeva sääntely tiukentuu ja siirtyy EU-tasolle.

Datan eettisen käytön käytännöt leviävät ja ovat laajasti sovellettavissa eri toimialoilla myös Suomessa. Läpinäkyvä ja turvallinen datan hyödyntäminen luo mahdollisuuksia esimerkiksi Suomen terveysalan yrityksille, jotka pystyvät nyt hyödyntämään suomalaisia terveystietokantoja.

LUONNONVARAT

Metsien käytön sääntelyllä on suuria vaikutuksia Suomen metsäteollisuuteen,  joka on siirtymässä kohti metsäresurssit ja kiertotalousajattelun yhdistävää korkeamman jalostusarvon metsäteollisuutta.

TYÖMARKKINAT

Työmarkkinajärjestöt kansainvälistyvät ja neuvotteluita pystytään käymään Euroopan tasolla ja osittain jopa globaalisti.

Suomalaiset tekevät töitä yhä vanhemmaksi ja työeläkkeen taso supistuu. Väestöliikkeiden myötä Suomen työikäisen väestön määrä jopa kasvaa hieman. Työllistämistoimien rooli työmarkkinoilla on suuri.

ETUJÄRJESTÖT

Etujärjestöjen vaikuttamistoiminta suuntautuu enenevissä määrin Euroopan suuntaan ja kansainvälisiin instituutioihin.

PÄÄOMA

Kansallinen innovaatio- ja tutkimusrahoitus siirtyy EU:lle, mikä vaikuttaa toimintaan suoraan myös Suomessa. Pitkän aikavälin strategiset hankkeet lisääntyvät ja valtaosa rahoituksesta menee ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ratkaisuun.

OSAAMINEN

Datan vastuullinen hallinta ja hyödyntäminen sekä yhteistyö- ja neuvotteluosaaminen korostuvat työelämätaitoina.
Ennakointiosaaminen korostuu, kun omat vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvin vähäiset.

Tieteellinen ja tutkimuksellinen yhteistyö kukoistaa. Yhteistyöhankkeiden määrä on noussut radikaalisti ja yhteistyö on elinehto myös suomalaisille korkeakouluille ja yliopistoille.

Kouluissa opetetaan vähähiilisen kiertotalouden oppiainetta. 

 

Vaikutukset

eri toimialoille

Bio- ja kiertotalous

SDG-tavoitteet otetaan laajasti käyttöön yrityksissä kansainvälisen ohjauksen sekä omistajien, sijoittajien ja kansalaisten paineesta.

Kansainvälisten instituutioiden rooli raaka-aineiden jaossa korostuu. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonvarojen teollisen käytön välillä vallitsee ristiriita. (Esimerkikisi metsien hävittämiskielto ja sertifioinnit.)

Ruokakriisin seurauksena puuvillan tuotanto loppuu, kun resurssit siirtyvät ruoantuotantoon. Urbaani ruoantuotanto lisääntyy ja ruokavaliot muuttuvat, kun esimerkiksi lihansyöntiä rajoitetaan haittaveroilla.

Puhtaasta vedestä tulee strateginen luonnonvara ja neuvotteluvaltti.

Kovan ympäristö- ja datasääntelyn seurauksena on hidas päätöksenteko ja taantuva talous. Degrowth-elämäntapa tekee välttämättömyydestä hyveen.

Energia ja cleantech

Kovan regulaation vuoksi energia- ja ympäristöteknologian kehitys on hidasta, mutta vakaata.

Päästövähennystoimia ja teknologiakehitystä ohjaavat voimistuva ilmasto- ja ympäristöverotus sekä tiukat ja kunnianhimoiset poliittiset päästövähennystavoitteet. Sääntely johtaa markkinoiden tehottomuuteen ja osaoptimointiin, mutta toisaalta luo kysyntää muun muassa älykkäälle energiateknologialle, vähähiilisille teollisuustuotteille, energian varastoinnin ja vähäpäästöisen liikenteen ratkaisuille sekä synteettisille polttoaineille. Myös teollisuuden vedenkäytön ratkaisuille syntyy aidot markkinat.

Julkinen innovaatiorahoitus ylläpitää eurooppalaisen teollisuuden uudistumiskykyä.

Pelkkä teknologian kehitys ei takaa siirtymää kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa, vaan kaikkien toimijoiden on myös sopeuduttava maltillisempaan energiankulutukseen.

Terveys ja hyvinvointi

Vastuullisuuden korostuminen datataloudessa tuo kilpailuedun Euroopalle. Tämä houkuttelee osaajia ja investointeja Eurooppaan.

Regulaatio lisää luottamusta terveysdatan luovuttamiseen. Euroopassa saatavilla oleva data on tämän ansiosta muita alueita laadukkaampaa. Euroopassa luodaan harmonisoitu datapolitiikka, mikä mahdollistaa terveystietojen turvallisen siirron rajojen yli. EU perustaa yhteisen datapankin.

EU:n komissio tiukentaa datankäyttöä koskevaa sääntelyä vakuutusalalla pyrkimyksenään vähentää vastuun vierittämistä yksilölle ja vakuutusten hintojen karkaamista riskiryhmien ulottumattomiin.

Useissa maissa julkisen sektorin ja sääntelyn rooli terveydenhuollossa kasvaa. Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto otetaan käyttöön monissa ikääntyvän väestön maassa.

Kuluttajaliiketoiminta ja matkailu

Regulaatio ohjaa kulutustottumuksia ja kestävä kuluttaminen valtavirtaistuu. Kriisit ovat saaneet monet hyväksymään elintapojen ja -tason muutoksen.

Lähipalveluiden ja lähellä tuotettujen hyödykkeiden suosio kasvaa.

Haittaverot (mm. globaali hiilivero) ohjaavat kulutusta pois ilmastolle haitallisista tuotteista. Eettisyyteen ja tuotanto-olosuhteisiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota ja epäeettiseksi koettuja toimijoita boikotoidaan laajasti. Ekologisuudesta tulee statussymboli ja erityisesti nuoret kuluttajat alkavat suosia elämyksiä tavaran sijaan.

Pitkään jatkuva talouden nollakasvu tukee lähimatkailutrendiä. Sääntelyn seurauksena lentoliikenne vähenee ja maata pitkin matkustaminen yleistyy.

Digitaalisuus

Teknologiakehitystä ja datankäyttöä säännellään eettisillä perusteilla. Tietovuotoskandaalien jälkeen on syntynyt konsensus sääntelyn tärkeydestä. Yksilöistä kerättävän datan käyttöä esimerkiksi vakuutuspäätöksissä rajoitetaan.

Teknologiajättejä pilkotaan, mikä avaa mahdollisuuksia pienemmillekin toimijoille ja mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita. Sääntelyn myötä pelikenttä on tasaisempi, mutta luo myös hidasteita teknologiakehitykseen.

Poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys kasvaa demokraattisissa valtiossa, kun keksitään uusia digitaalisen demokratian muotoja.

Kiinnostus poliittista päätöksentekoa kohtaan ja äänestysaktiivisuus nousevat demokraattisissa valtioissa.

Myös digitaalisen ekologian merkitys kasvaa, kun resurssits eivät enää riitä kaikkiin digitalisoituneen maailman palveluihin (digitaalinen hiilijalanjälki).

 

Palaa skenaarioiden etusivulle