RRF-rahoituksella vauhtia vihreään siirtymään ja digitalisaatioon

Suomalaiset yritykset ovat saaneet EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) Business Finlandin kautta 440 miljoonaa ja tutkimusorganisaatiot Suomen Akatemian kautta 90 miljoonaa euroa. Rahoituksella on edistetty erityisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Business Finlandin ja Suomen Akatemian 17.10.2023 järjestämässä RRF-tulostilaisuudessa kuultiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden näkemyksiä rahoituksen merkityksestä ja sillä saavutetuista tuloksista.

Helsingin Musiikkitalossa pidettyyn Vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi Suomi
-tilaisuuteen osallistui noin 200 vierasta. Paikalla oli tutkimusorganisaatioiden ja yritysten edustajia, poliittisia päätöksentekijöitä, valmistelevia virkahenkilöitä sekä muita TKI-toimijoita.

EU-komission terveiset

EU-komission johtaja Marie Donnay avasi tilaisuuden. Hän kertoi RRF-tukivälineen olevan tähän mennessä euromäärässä suurin EU:n ohjelma, 723 miljardia euroa.

– RRF-rahoitus on auttanut Eurooppa elpymään koronapandemian aiheuttaneesta iskusta mutta myös lisännyt Euroopan resilienssiä. Nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa sille on kysyntää, arvioi Donnay.

Donnay kuvasi RRF-ohjelman olleen oppimisprosessi, josta saatuja kokemuksia voi hyödyntää uusissa haastavissa tilanteissa. Hän kiitteli Suomen olevan edelläkävijä digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä ja kannusti Suomea jakamaan osaamistaan ja tietotaitoaan muille EU-maille.

Sekä tutkimusorganisaatiot että yritykset hyötyneet RRF-rahoituksesta

Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala totesi puheenvuorossaan, että RRF-uudistuksilla ja -investoinneilla tuetaan sekä Euroopan unionin että Suomen maakohtaisia tavoitteita, Niillä edistetään kestävää yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Yhteiset tavoitteet ovat erittäin tärkeitä onnistuneen toimeenpanon näkökulmasta.

Suomen Akatemia on rahoittanut yhteensä 90 miljoonalla RRF-tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeita, joilla edistetään hiilineutraalisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä ratkaisuja sekä niihin liittyviä digitaalisia teknologioita. Tavoitteena on tämän aihepiirin olemassa olevien suomalaisten osaamiskeskittymien vahvistuminen ja osaamisen kasvattaminen.

– Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että RRF-rahoitus jakautui alueellisesti hyvin laajalle eri puolille Suomea, kertoi Maijala.

Business Finlandin johtaja Teija Lahti-Nuuttila kertoi, että Business Finlandin kautta myönnetty RRF-rahoitus jakautuu hyvin useille toimialoille ja sitä on saatu kaikissa Suomen kunnissa. Suurin osuus rahoituksesta, 198,5  miljoonaa euroa, on kohdistunut Uudellemaalle, missä yrityksiä on eniten.

– Yhden hankkeen keskimääräinen RRF-rahoitus on ollut noin miljoona euroa. Pienimmät ovat olleet alle 100 000 euroa ja suurin IPCEI (Important Projects of Common European Interest) -vetytaloushankkeelle myönnetty lähes 60 miljoonan rahoitus. RRF-rahoituksen ennakoidaan lisäävän yritysten liikevoittoa, vientiä ja työpaikkojen määrää, kertoi Lahti-Nuuttila.

– Yritykset ovat ymmärtäneet hyvin RRF-rahoituksen vaatimukseen siitä, että hankkeet eivät saa aiheuttaa haittaa luonnolle tai muulle elinympäristölle. Niinpä RRF-rahoitus on edistänyt suomalaisten yritysten vihreää siirtymää, joka on yhä tärkeämpi kilpailutekijä kansainvälisessä kentässä, totesi Lahti-Nuuttila.

Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala ja Business Finlandin  Executive Director Teija Lahti-Nuuttila.

Kiertotalous on myös bisnestä

Kiertotalous on keskeinen keino hillitä ilmastonmuutosta ja edistää vihreää siirtymää. Kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö -paneelissa todettiin, että teknologisen osaamisen rinnalle tarvitaan sosiaalista osaamista – miten saadaan eri osapuolet puhaltamaan yhteiseen hiileen. Myös ennustettavuus sääntelyssä on erittäin tärkeää.

Saint Gobain Finland Oy:n vastuullisuusjohtajan Anne Kaiserin mielestä yritysten rooli vihreässä siirtymässä on erittäin vahva. 

– Yleensä yritykset lähtevät mukaan ensimmäisenä, jos nähdään bisnespotentiaalia. Keskeistä on ulkoisen rahoituksen saaminen, sillä se mahdollistaa ja kannustaa kehittämään uusia kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja, Kaiser sanoi.

Panelistit korostivat perustutkimuksen merkitystä, koska sitä kautta syntyy uusia innovaatioita.

Vasemmalla tilaisuuden juontaja ja paneelien vetäjä Business Finlandin Head of PR and Media Tomi Korhonen.  Kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö -paneelin osallistujat Ville Santala, Tampereen yliopisto, Anne Kaiser, Saint-Gobain Finland Oy, Juhani Damski, ympäristöministeriö ja Kalle Härkki, Resand Oy. 

Terveysteknologia uuden kasvun moottorina

Suomalainen terveysteknologian tuotevienti on kovassa kasvussa, mistä pääosin vastaavat alan suuret yritykset. Terveysteknologiapaneelissa keskusteltiin siitä, miten myös pienet yritykset saadaan mukaan kasvuun.

Pientä start-up-yritystä edustanut Nuanic Oy:n tuote on kehon toimintoja mittaavaa älysormus. Älysormus on hyvinvointituote, jota RRF-rahoituksen avulla kehitetään osaksi terveydenhuoltoa. Yrityksen toimitusjohtaja Sanna Koskela korosti yhteistyön merkitystä.

– Nuanic tekee yhteistyötä muun muassa yliopistojen, muiden yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Tämä on start-upille olemassaolon edellytys. Sen lisäksi tarvitaan pitkäjänteisiä ohjelmia, jotka tuovat ennustettavuutta ja pysyvyyttä, Koskea summaa.

Nuanicille Suomi on testimarkkina, missä tuote pilotoidaan. Pääyhteydenotot tulevat kuitenkin ulkomailta. Koskela uskoo kansainvälisten markkinoiden avautuvan nopeammin kuin markkinat Suomessa.

Terveysteknologiapaneelissa keskustelemassa Veli-Mikko Niemi, sosiaali- ja terveysministeriö, Saara Hassinen, Terveysteknologia ry ja Sanna Koskela, Nuanic Oy. Lisäksi paneeliin osallistui Emilia Peltola, Turun yliopisto.

Suomesta Euroopan johtava korkean jalostusarvon vetytalous

Vetytalous etenee kovaa vauhtia. Suomessa on alan erinomaista tutkimusta ja ensimmäiset laitokset liikkeellä, mutta tutkimus on kuitenkin edelleen pirstaleista. Paneelissa peräänkuulutettiin pitkäjänteistä tutkimusta ja innovaatioita.

Solar Foods Oy sai RRF-rahoituksen, jolla se on aivan hiljattain käynnistänyt ensimmäisen tehtaan Vantaalle.

– Tehtaassa tuotetaan soleiini-proteiinijauhetta raaka-aineeksi elintarviketeollisuudelle. Se tulee myyntiin lähiaikoina. Prosessissa vedyllä on keskeinen merkitys, kertoi Solar Foods Oy:n toimitusjohtaja Pasi Vainikka.

Vainikan mielestä pitkäjänteisen t&k-työn lisäksi pitää miettiä kunnolla, mitä tieteellisellä tiedolla tehdään ja tutkimuksen hyödyntämispolut pitää osoittaa.

– Suomen vahvuus on, että yhteiskunnassa ei ole hierarkiaa. Kuka tahansa voi heittää ideoita, ja parhaat ideat nousevat tieteen rajapinnasta, totesi Vainikka.

Paneelissa todettiin yksimielisesti, että vetytalous lyö itsensä läpi lähivuosina samaan tapaan kuin aurinkoenergia on jo tehnyt. Yhteistyö Euroopan tasolla on olennaista.

Vetytalouspaneelissa mukana Samuli Urpelainen, Oulun yliopisto, Pasi Vainikka, Solar Foods Oy, Simo Säynevirta, Suomen Vetyklusteri ja Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition.

Tilaisuus päättyi seitsemän yrityksen ja seitsemän tutkimusorganisaation lyhyisiin esityksiin siitä, miten RRF-rahoitusta on käytetty ja mitä tulosodotuksia nähdään. Kaikki esitykset löytyvät Suomen Akatemian tapahtumasivulta.

Seminaariosuuden jälkeen Marie Donnay keskustelemassa  Business Finlandin asiantuntija Reijo Muntherin (vas.) ja Solar Foods Oy:n toimitusjohtaja Pasi Vainikan kanssa.

Lisätietoja

Sanna Nuutila
markkinointiviestintäpäällikkö
puh. 050 557 7717
sanna.nuutila (at) businessfinland.fi

Erika Lilja
johtava tiedeasiantuntija
puh. 029 533 5241
erika.lilja (at) aka.fi