Haimme Näytönpaikka-pilottihaulla tutkimusorganisaatioiden parhaimpia ja kunnianhimoisimpia tutkimusideoita. Ensimmäisessä juuri päättyneessä pilottihaussa teemana oli turvallisuutta edistävät digitaaliset ratkaisut. Saimme hakuun yhteensä 60 tutkimusideaa, joista rahoitushakemus pyydettiin 16 projektitiimiltä. Päätökset on nyt tehty ja näistä rahoitamme viisi projektia. Pilottihaku osoitti, että radikaalien ja vaikuttavien tutkimusideoiden rahoitukselle on kysyntää, ja siksi Näytönpaikka jatkuu varsinaisena hakuna syksyllä 2025.
Näytönpaikka-haku
Näytönpaikka-rahoituksen tavoitteena on luoda tulevaisuuden kasvualojen tarvitsemaa osaamista ja kyvykkyyksiä. Pitkällä tähtäimellä yritykset voivat hyödyntää tuloksia omassa liiketoiminnassaan, mikä tuo merkittävää kilpailuetua suomalaisille yrityksille.
- Tavoitteena on kohdistaa rahoitus uusiin, markkinoita mullistaviin tutkimusprojekteihin, joilla on laajaa yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusta. Näytönpaikka on rahoitusinstrumenttina ainutlaatuinen. Se on Business Finlandin ylivoimaisesti suurin rahoitus tutkimusorganisaatioille, sanovat hausta vastaavat Karin Wikman ja Virpi Mikkonen
Näytönpaikka poikkeaa muusta Business Finlandin tutkimusrahoituksesta: tutkimuksen sisällön ei tarvitse suoraan ja nopealla aikataululla palvella olemassa olevien yritysten tarpeita, vaan hyödyntämismahdollisuudet voivat olla pidemmällä tulevaisuudessa. Näytönpaikassa tulosten hyödyntäminen voi tapahtua 5-10 vuoden aikajänteellä. Tutkimusryhmiltä odotetaan myös vahvoja aiempia näyttöjä.
10 miljoonan rahoitus tutkimushankkeiden ensimmäiseen vaiheeseen
Pilottihaussa myönnettiin tutkimusrahoitusta yhteensä 10 miljoonaa euroa viiden projektin ensimmäiseen vaiheeseen. Mikäli projektit saavuttavat kahdelle ensimmäiselle vuodelle asetetut tavoitteet, kukin projekti voi saada kolmelle seuraavalle vuodelle vielä 3-5 miljoonaa euroa. Projektien enimmäiskesto on viisi vuotta.
Näytönpaikka-pilottihaussa rahoitetaan viisi tutkimushanketta
Saimme erittäin mielenkiintoisia ja korkeatasoisia hakemuksia. Vaikka teema oli rajattu digitaaliseen resilienssiin, hankkeet käsittelivät aihetta hyvin erilaisista näkökulmista. Rahoitettaviksi päätyi viisi kokonaisuutta, joissa teemoina ovat AI, kvanttiteknologia, mikrosirut, mallintaminen ja hybridiuhkiin varautuminen. Arvostimme rahoitettavaksi valikoituneissa hankkeissa etenkin uskallusta katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja tutkimusryhmien syvää ja monipuolista osaamista. Usein monitieteisyydestä on hyötyä ja se tuo lisäarvoa hankkeelle. Aina se ei kuitenkaan ole itseisarvo.
Ensimmäisestä pilottihausta rahoitettavat Näytönpaikka-hankkeet ovat:
-
ANSE: AI Native Software Engineering, Tampereen korkeakoulusäätiö, Jyväskylän yliopisto
ANSE kehittää täysin uuden AI-natiivin ohjelmistokehitysmenetelmän. Se yhdistää generatiivisen tekoälyn, prosessimallinnuksen, multimodaalisen vuorovaikutuksen ja reaaliaikaisen liiketoimintaseurannan yhdeksi kokonaisuudeksi.
Mikä tutkimusprojektissa on erityistä?
Tekoälylle optimoitu ANSE-menetelmä tarjoaa tavan tarkastella ohjelmistokehitystä eheänä systeeminä, jossa suunnittelu, toteutus, oppiminen ja liiketoimintavaikutus ovat samassa näkymässä.
ANSE-projektin tavoitteena on kehittää AI Native Software Engineering -menetelmä, jonka ytimessä toimii neurosymbolinen järjestelmä, jossa yhdistyy generatiivisen kielimallin kyky tuottaa ratkaisuja ja symbolisen päättelyn kyky jäsentää, perustella ja ohjata niitä. Yksi ANSE-menetelmän uniikki piirre onkin koneoppimisen ja symbolisen päättelyn jatkuva vuorovaikutus keskenään ja käyttäjän kanssa, mikä mahdollistaa generatiivisen tekoälyn ohjelmistokehittäjälle tarjoaman ratkaisuehdotuksen lisäksi sen, että symbolinen kerros arvioi ehdotuksen sopivuutta määriteltyihin arkkitehtuurirajoihin, testikattavuuteen tai liiketoimintatavoitteisiin.
ANSE on ensimmäinen hanke maailmalla, joka varautuu uusien AI-natiivien järjestelmien tuloon ohjelmistojenkehittämisen saralla. Tulevaisuuden tekoälypohjaiset järjestelmät suunnitellaan alusta asti toimimaan tekoälyn ja ihmisen yhteistyön varassa – ei lisäosana, vaan kaiken toiminnan perustana. Ohjelmistoala on keskellä murrosta, jossa yksittäisten uusien työkalujen käyttöönotto ei enää riitä. Tarvitaan uusi, AI-keskeinen kehitystapa, joka skaalautuu organisaatio- ja ekosysteemitasolla. – professorit Pekka Abrahamsson ja Tommi Mikkonen
Miksi tutkimusprojekti valikoitui rahoitettavaksi?
Ohjelmistoala on murroksessa, mikä edellyttää nykyisten ihmisille optimoitujen prosessien ja toimintatapojen disruptiivista uudistamista tekoälyn hyödyntämisen myötä. Turvallinen ohjelmistokehitys on perusta monelle toimialalle ja resilienteille palveluille. Suomella on vahva ohjelmistokehityksen ja tekoälytutkimuksen osaamispohja sekä kansallinen tarve vahvistaa digitaalista resilienssiä. Tutkimusprojektin tavoitteena on nostaa Suomi kehityksen kärkeen.
-
HUSKI: Hybridiuhkilta Suojattu Kriittinen Infrastruktuuri, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
HUSKI:n missio on vastata hybridiuhkien tuomiin haasteisiin, jotta voidaan turvata yhteiskunnan ja erityisesti kriittisen infrastruktuurin toiminnan vakaus. Hanke ratkaisee äärimmäisen kompleksisen hybridiuhkien kirjon haasteita.
Mikä tutkimusprojektissa on erityistä?
HUSKI-projekti vastaa kansainvälisesti tunnistettuun ongelmaan, joka liittyy kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen hybridiuhkilta. Hybridiuhkat ovat monimutkaisia, eri vaikutuskeinoja yhdistäviä ja pitkän ajan kuluessa tapahtuvia, usein yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä
Projektissa rakennetaan digitaalinen infrastruktuuri sensitiivisen datan turvallisen keräämiseen ja jakamiseen hajautetusti. Ratkaisussa hyödynnetään homomorfista salausta, hajautettua oppimista ja GAIA-X-standardin mukaista datainfrastruktuuria. Ratkaisussa yhdistetään kriittisen infran toimijoiden havainnot, avoin data ja media-analyysi tekoälypohjaiseksi tilannekuvaksi, mikä mahdollistaa hybridiuhkakampanjoiden tunnistamisen ja vasteiden suunnittelun ennen kuin iskut tapahtuvat. Ratkaisua pilotoidaan vesisektorilla.
Hankkeen toteuttavat Turun AMK, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Siinä hyödynnetään laaja-alaista osaamista niin datan käsittelyn, tekoälyn kuin kulttuurin, viestinnän, politiikan ja tiedustelun aloilta.
- Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja kehittyviin hybridiuhkiin. Suomi haluaa olla kärjessä niiden kehittämisessä myös kansainvälisesti. HUSKI-hanke kehittää data-analytiikkaan perustuvan ratkaisun uhkien ennakointiin ja tunnistamiseen sekä konkreettisia suojautumiskeinoja. Samalla hanke tukee yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämisessä ja kaupallistamisessa, kuvaa Johtava asiantuntija Päivi Mattila Turun ammattikorkeakoulusta.
Miksi tutkimusprojekti valikoitui rahoitettavaksi?
Hanke ratkaisee äärimmäisen kompleksisen hybridiuhkien kirjon, mikä vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Projektissa huomioidaan sekä tekniset, yhteiskunnalliset, viestinnälliset ja inhimilliset tekijät. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti vesisektorin lisäksi useilla muilla kriittisen infrastruktuurin alueilla, kuten esimerkiksi energia-, liikenne-, terveydenhuolto- ja finanssisektoreilla.
-
OCEANAut: On Chip Edge AI Neuromorphic Applications for Security, Turun yliopisto
OCEANAut-projekti (On-Chip Edge AI Neuromorphic Applications for Security) tutkii ja kehittää seuraavan sukupolven, erittäin energiatehokkaita neuromorfisia laskentajärjestelmiä turvallisuus- ja puolustussovelluksiin.
Mikä tutkimusprojektissa on erityistä?
On-Chip Edge AI Neuromorphic Applications for Security projektissa kehitetään uuden sukupolven neuromorfisia eli aivojen toimintaa jäljitteleviä laskentajärjestelmiä, jotka yhdistävät memristorit, tekoälypohjaisen reunalaskennan ja energiaomavaraiset anturijärjestelmät. Kehitettävä teknologia mahdollistaa autonomisen päätöksenteon tuhat kertaa pienemmällä energiankulutuksella kuin nykyisellä teknologialla. Tämä on erityisen tärkeää sovelluksissa, joissa perinteinen laskenta on epäkäytännöllistä tai mahdotonta. Memristorin tutkimus on vielä alkuvaiheessa ja projektin ensimmäiset sovellukset suuntautuvat autonomisiin robotteihin
- Kehitämme ja valmistamme neuromorfisia siruja, jotka mahdollistavat tekoälyn käytön vaativissakin olosuhteissa, kuten veden alla, avaruudessa ja paikoissa, joissa ei voida hyödyntää pilvipalveluja. Hankkeemme vahvistaa Suomen teknologista osaamista ja omavaraisuutta sekä luo vientimahdollisuuksia." - professori Petriina Paturi Turun yliopistosta kuvaa hanketta.
Miksi tutkimusprojekti valikoitui rahoitettavaksi?
Projektissa kehitettävä ratkaisu perustuu tutkimusryhmän vahvaan ja globaalisti uniikkiin memristoriosaamiseen ja siihen liittyviin patentteihin.
Kehitettävän osaamisen myötä Suomella on mahdollisuus nousta uuden tyyppisen siruvalmistuksen edelläkävijäksi. Memristorit voivat vähentää tekoälyn sähkönkulutusta todella merkittävästi tulevaisuudessa.
Globaalisti neuromorfisen laskennan markkinan arvioidaan olevan vuonna 2032 jopa 10 biljoonaa dollaria.
-
REINFORCE, Automatic detection and correction of industrial design flaws- towards fail-safe industries, Tampereen korkeakoulusäätiö, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto
REINFORCE projektin tavoitteena on merkittävä läpimurto teollisessa suunnittelussa. Se pyrkii mullistamaan varhaisen vaiheen suunnitteluprosessin hyödyntämällä robotiikkaa ja kyberturvallisia ratkaisuja uudenlaisella neuro-symbolisella tekoälysovelluksella.
Mikä tutkimusprojektissa on erityistä?
Ohjelmistojen huono laatu ja kyberhyökkäykset aiheuttavat vuosittain noin 15 biljoonan Yhdysvaltain dollarin kustannukset. Täysin automatisoidut mallinnusmenetelmät mahdollistavat simuloinnin, järjestelmän valvonnan, hypoteesien testauksen ja suunnittelun optimoinnin. Sovellusalueita ovat selkeät koneoppimismallit, kyberfyysisten järjestelmien suunnittelu, robottien ohjaus ja kyberturvallisuuden arviointi.
REINFORCE projekti pyrkii mullistamaan varhaisen vaiheen suunnitteluprosessin hyödyntämällä robotiikkaa ja kyberturvallisia ratkaisuja uudenlaisella neuro-symbolisella tekoälysovelluksella. Ydinratkaisu pohjautuu automatisoidun mallin luomiseen hyödyntäen väriohjattuja graafeja sekä teoriaohjattuja neuroverkkoja jäsentämään ja analysoimaan monimutkaisia ongelmia ja optimoimaan kehitettäviä ratkaisuja. Tavoitteena on automatisoida mallien kehitystä siten, että se havaitsee haavoittuvuuksia ja parantaa päätöksentekoa teollisessa käytössä turvallisesti.
- Alusta parantaa järjestelmän laatua ja suorituskykyä käsittelemällä kriittisiä ongelmia jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, jolloin merkittävät kustannukset ja rajoitteet määritellään, toteaa professori Eric Coatanea Tampereen yliopistosta.
- Muodollinen perusta on olennainen seuraavan sukupolven tekoälypohjaisen suunnittelun edistämiseksi ja selitettävän automaation mahdollistamiseksi suunnittelutyönkulussa. Projektin tavoitteena on merkittävä läpimurto teollisessa suunnittelussa, jatkaa professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.
Miksi tutkimusprojekti valikoitui rahoitettavaksi?
Hanke pohjautuu pitkäaikaiseen tutkimukseen ja Tampereen yliopistossa kehitettyyn DACM-malliin (Dimensional Analysis Conceptual Modelling), johon yhdistyy Helsingin yliopiston AI-osaaminen ja Jyväskylän yliopiston kyberturvaosaaminen. Hanke vastaa valmistavan teollisuuden taloudellisesti merkittävään haasteeseen. Aikajänteet tuotantojärjestelmien kehityksessä ovat pitkiä ja kaupalliset tulokset toteutuvat 2030-luvulla.
-
TeleQuant, Tampereen korkeakoulusäätiö, VTT, Aalto korkeakoulusäätiö
TeleQuant-projektin "Telecom-wavelength quantum communication with on-demand quantum light sources" tavoitteena on kehittää kvanttitietoliikennetekniikan keskeisiä komponentteja ja järjestelmiä.
Mikä tutkimusprojektissa on erityistä?
Kvanttitietokoneiden ja kvanttilaskennan nopea kehitys altistaa nykyisen salausteknologian tietoturvariskeille. TeleQuant projektissa kehitetään kvanttitietoliikennetekniikan keskeisiä komponentteja ja järjestelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään kvanttiavainten jakamisen (QKD) rakennuspalikoita, joissa on kuituyhteensopivat tietoliikenneaallonpituudella toimivat yksittäisfotonilähteet ja yksittäisfotonidetektorit, ja demonstroidaan niiden toiminta projektin toisessa vaiheessa.
- TeleQuant tuo yhteen suomalaisen fotoniikan sekä puolijohde- ja suprajohdetekniikoiden huippuosaamisen kuituyhteensopivan kvanttitietoliikennejärjestelmän toteuttamiseksi. Projektin tavoitteena on edistää Suomen tietoliikenteen resilienssiä ja laitteisto-omavaraisuutta aikana, jolloin kvanttiteknologia avaa uusia mahdollisuuksia, mutta myös luo uhkakuvia dataturvallisuuteen liittyen. Projektin lähtökohtana ovat Tampereen yliopistossa kehitetyt uudet puolijohdekvanttivalonlähteet sekä VTT:n ja Aalto yliopiston suprajohtavat teknologiat yksittäisten fotonien havainnointiin, Tekninen koordinaattori, TkT Teemu Hakkarainen Tampereen yliopistosta kuvaa hanketta.
Miksi tutkimusprojekti valikoitui rahoitettavaksi?
Globaalien kvanttitietoliikennemarkkinoiden ennustetaan kasvavan 1,41 miljardista dollarista vuonna 2025 noin 13,12 miljardiin dollariin vuoteen 2034 mennessä.
Projektissa luotava uusi osaaminen luo myös merkittäviä mahdollisuuksia spinoff-yritysten syntymiseen. Tutkimusosapuolet edustavat maailman huipputasoa kvanttiteknologioiden tutkimuksessa.
Uusi haku julkaistaan elokuun lopulla. Ennakkotieto hausta.
Lisätietoja (sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi (at) businessfinland.fi:
Karin Wikman
Virpi Mikkonen
