EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer kannustaa suomalaisyrityksiä tarttumaan uusiin InvestEU-rahoitusmahdollisuuksiin

InvestEU:n tavoitteena on saada liikkeelle 372 miljardia euroa yksityisiä ja julkisia investointeja aikajaksolla 2021-2027, mikä mahdollistaa pitkän aikavälin rahoituksen erilaisille yrityksille ja tutkimusprojekteille. Rahastolla on 26,2 miljardin euron EU-budjettitakaus, ja sen investointeja toteuttavat EIP-ryhmä (75 %) sekä kansalliset pankit ja muut kansainväliset rahoitusinstituutiot (25 %).

InvestEU jatkaa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) uraauurtavaa työtä. Vuosina 2015-2020 ESIR sai liikkeelle yli 500 miljardia euroa pääosin yksityisen sektorin sijoittajilta, jotka olivat halukkaita osallistumaan osittain julkisilla tai EU:n varoilla rahoitettuihin hankkeisiin.

"EIP ei koskaan rahoita hanketta yksin, joten tärkein tehtävämme on edesauttaa yksityisen sektorin sijoituksia sekä muita instituutioita ja julkisia rahoittajia saavuttaaksemme asettamamme innovaatio- ja investointitavoitteet", totesi Hoyer InvestEU-julkistuksessa, ja muisteli miten ajatus satojen miljardien eurojen liikkeelle saamisesta yksityisen sektorin sijoittajilta ESIR:in puitteissa tyrmättiin aluksi 'voodoo-taloustieteenä'.

Innovaatioiden vauhdittaminen vaatii lisää riskinottoa ja tukea startupeille

Hoyer perusteli myös startup-yrityksiin sijoittamisen tärkeyttä kertomalla viimeaikaisesta menestystarinasta, joka yllätti hänet.

"Muutama vuosi sitten meitä pyydettiin sijoittamaan pieneen Mainzin yliopistolla perustettuun startup-yritykseen, joka kehitti syövänhoitoon uutta mRNA-teknologiaa, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Covid-19:n puhjetessa he kertoivat, että siitä saattaa myös olla hyötyä tämän taudin torjunnassa."

Tuntemattomasta startupista syntyi BioNTech, joka on nykyään usean miljardin euron arvoinen yritys.

"Tietysti on myös tapauksia, joissa tutkimus ei ole johtanut mihinkään. Mutta riskejä on otettava jos halutaan tutkia uusia innovatiivisia aloja. Tässä meitä auttaa laaja portfoliomme, joka hajauttaa riskiä, sekä Euroopan unionin vahva tuki."

EU-rahoitus tuo Suomelle merkittäviä hyötyjä

EIP myöntää vuosittain lähes 800 lainaa maailmanlaajuisesti, joista noin 20 Suomessa. Yksi Suomessa suosituista rahoitustuotteista on Venture Debt -pääomalaina nopeasti kasvaville innovatiivisille yrityksille. Venture Debt -rahoitusta ovat viime aikoina hyödyntäneet muun muassa VR-, AR- ja MR-laseja valmistava Varjo sekä johtava kvanttitietokoneiden kehittäjä IQM.

"ESIR:n puitteissa rahoitimme 40 hanketta yhteensä noin 2 miljardilla eurolla ja Suomi oli seitsemänneksi suurin ESIR-lainojen saaja EU:n jäsenmaiden joukossa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen jälkeen tuli Euroopan takuurahasto (EGF) osana EU:n covid-toimia, jota Suomi rahoitti 371 miljoonalla eurolla, mutta sai noin 1,2 miljardia euroa EGF:n takaamaa rahoitusta, mikä oli erinomainen tulos", sanoi EIP:n Suomen toimiston johtaja Jaani Pietikäinen.

"EIP ja Business Finland keskustelevat jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa siitä, miten suomalaiset yritykset voivat hyödyntää eri rahoitusmahdollisuuksia. Myös Finnvera ja Pohjoismaiden Investointipankki ovat mukana keskusteluissa."

Business Finland ja InvestEU Advisory Hub tukevat yrityksiä

Business Finlandin EU-rahoitusneuvontapalvelulla on tärkeä tiedotusrooli liittyen InvestEU:n ja muiden EU-ohjelmien yrityksille tarjoamaan rahoitukseen. InvestEU on yksinkertaistanut rahoituksen hakuprosessia yhdistämällä ESIR-rahaston ja 13 muuta EU:n rahoitusvälinettä sekä perustamalla InvestEU Advisory Hubin, keskitetyn palvelupisteen, joka auttaa yrityksiä valmistelemaan hankkeita ja hakemuksia. Lisäksi uusi InvestEU-portaali tarjoaa tietokannan, joka yhdistää hankkeet mahdollisten sijoittajien kanssa maailmanlaajuisesti.

InvestEU-rahoitushakemusten tulee liittyä yhteen tai useampaan EU:n keskeisiä painopisteitä heijastavaan politiikka-alueeseen: kestävä infrastruktuuri, tutkimus, innovaatio ja digitalisaatio, pienet ja keskisuuret yritykset, ja sosiaaliset investoinnit ja taidot.

"InvestEU jatkaa ESIR:n ja EGR:n puitteissa tehtyä hyvää työtä, ja loppuasiakkaan näkökulmasta rahoituksen hakuprosessi pysyy muutoksista huolimatta pääosin ennallaan. InvestEU:n uudet lainatakausjärjestelyt mahdollistavat EIP:n rahoituksen kohdistamisen hieman pienempiin ja korkeamman riskin hankkeisiin", sanoi Pietikäinen.

Vihreä siirtymä on tarpeellisempi kuin koskaan

InvestEU-rahoituksesta vähintään 30 % ohjataan ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumishankkeisiin. Hoyerin mukaan EU tarvitsee innovatiivisia toimia, mukaan lukien tasavertaisia ​​kumppanuuksia Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa saavuttaakseen energia- ja ilmastotavoitteensa. Afrikan sähköntuotannon on nelinkertaistuttava seuraavan 15-20 vuoden aikana vastatakseen kasvavaan kysyntään, mikä voi myös olla tärkeä vihreän energian lähde EU:lle.

"EU:lla on kilpailuetu vihreän teknologian kehittämisessä, ja meidän tulee käyttää tämä mahdollisuus viipymättä. Vuoteen 2025 mennessä 50 % EIP:n liiketoiminnasta on liityttävä ilmastoon, ympäristöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Vuoteen 2030 mennessä haluamme saada liikkeelle biljoonan euron edestä ilmastoinvestointeja maailmanlaajuisesti", Hoyer sanoi.

"Se on valtava haaste, mutta meidän on toimittava nyt. Aika on loppumassa, ja sota Ukrainassa tekee digitaalisesta ja vihreästä siirtymistä entistä kiireellisemmän. Meidän on tehtävä energiajärjestelmistämme enemmän riippumattomia Venäjän tuonnista."

Apua tarjolla EU:n tarjoamien mahdollisuuksien kartoitukseen

Suomalaisia toimijoita auttaa ja neuvoo EU-rahoituksen saralla kansallinen EU-rahoitusneuvonta. Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu tarjoaa maksutonta tietoa ja neuvontaa Euroopan unionin rahoitusohjelmista ja -tuotteista.