Terveydenhuolto on suuri ilmastopäästöjen lähde: Kestävyys on Suomen seuraava vientivaltti
Kestävyys avaa liiketoimintamahdollisuuksia
Terveydenhuolto on yksi maailman merkittävimmistä ilmastopäästöjen lähteistä. Globaalisti sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on enemmän kuin lentoliikenteen. Ellemme muuta suuntaa, nämä päästöt voivat kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon osuus oli jo vuonna 2019 peräti 6,5 prosenttia kansallisista päästöistä.
Kyse ei ole pelkästään ympäristövastuusta, vaan liiketoimintariskien hallinnasta ja uuden, vastuullisen liiketoiminnan rakentamisesta. Ne, jotka nyt investoivat kestävyyteen, eivät pelkästään täytä velvollisuuksiaan, vaan rakentavat kilpailuetua nopeasti muuttuvilla markkinoilla.
Pohjoismaiset arvot luovat Suomelle etumatkan
Pohjoismaat ovat globaalisti tunnettuja vahvoista julkisista järjestelmistään ja sosiaalisesta vastuustaan. Suomessa tämä näkyy erityisesti ennaltaehkäisyyn nojaavassa hoitomallissa, avoimessa yhteistyökulttuurissa ja korkeatasoisessa terveysteknologiassa.
Suomen vahva digitaalinen terveysosaaminen, diagnostiikka- ja laiteteknologia sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tarjoavat vankan alustan kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja vientiin. Business Finlandin Health 360 -ohjelma on yksi väylä, jolla tätä potentiaalia viedään maailmalle.
Kolme esimerkkiä – kolme näyttöä
Moni suomalainen yritys on jo näyttänyt, mitä tarkoittaa yhdistää kestävyys, innovaatio ja kannattavuus:
- Serres on leikkaussalien kiertotalouden pioneeri. Yrityksen kehittämä Serres Nemo -järjestelmä optimoi nesteiden poiston ja vähentää merkittävästi muovijätettä – säästäen samalla kustannuksia sairaaloille.
- Halton tuo energiatehokkuutta puhdastiloihin – jotka ovat tunnetusti suuria energiankuluttajia. Älykkäät ilmanvaihtojärjestelmät ja tarpeenmukainen ohjaus pienentävät hiilijalanjälkeä kriittisissä terveydenhuollon ympäristöissä.
- HUS käyttää hankintavoimaansa vastuullisesti. Ympäristömerkit, ihmisoikeusvaatimukset ja läpinäkyvyys toimittajilta eivät ole HUS:lle lisävaatimuksia – ne ovat strategisia työkaluja markkinoiden muuttamiseen.
Nämä eivät ole irrallisia esimerkkejä. Ne osoittavat, että kestävä terveydenhuolto on mahdollista – ja kannattavaa.
Suomi voi viedä muutakin kuin teknologiaa
Meidän ei pidä tyytyä vain tuotteiden ja laitteiden vientiin. Suomen vahvuus on järjestelmätason ajattelussa: miten rakennetaan kokonaisia hoitopolkuja, toimitusketjuja ja infrastruktuureja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja tehokkaita. Esimerkiksi Granlundin energiatehokas suunnittelu Laakson sairaalaprojektissa tai etälääketieteen ratkaisut, jotka vähentävät matkustamisen ja sairaalakäyntien tarvetta.
Lisäksi Suomi voi viedä osaamista ja malleja, kuten HUS:n vastuulliset hankinnat, jotka toimivat referenssinä muille kansainvälisille organisaatioille.
Kutsun koko terveysalan mukaan muutokseen
Jotta Suomesta tulee kestävän terveydenhuollon vientijohtaja, tarvitsemme neljä asiaa:
- Jatkuva TKI-rahoitus kestävän terveydenhuollon kehittämiseen.
- Yhteistyön vahvistaminen yritysten, tutkijoiden, sairaaloiden ja päättäjien välillä.
- Sääntely ja kannusteet, jotka ohjaavat kestäviin valintoihin ja nopeuttavat markkinakehitystä.
- Kansainvälinen esiintyminen ja aktiivisuus, jotta suomalaiset ratkaisut saavat näkyvyyttä ja vaikuttavuutta maailmalla.
Muutos ei tapahdu itsestään. Se vaatii suunnannäyttäjiä, investointeja ja rohkeutta. Mutta palkinto on merkittävä: vientivetoista kasvua, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävää tulevaisuutta – niin ihmisille kuin planeetalle.
Tule mukaan rakentamaan tulevaisuuden kestävää terveydenhuoltoa ja löydä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaiten se onnistuu seuraamalla Health 360 Finland -ohjelmaa.