Innovaatioyhteistyö Intiassa auttaa tarttumaan kasvumahdollisuuksiin
Globaalisti toimivat suuryritykset KONE ja Konecranes kehittävät innovaatiotoimintaansa Intiassa yhteistyössä Demola Globalin ja muiden pienempien suomalaisten yritysten kanssa. Tampereen yliopiston koordinoima ja Business Finlandin rahoittama Co-Innovation-hanke lisää uudenlaista markkina- ja asiakasymmärrystä ja kilpailukykyisten innovaatioiden syntyä.
COFIRD-hanke
- Hanketta koordinoiva Tampereen yliopisto on Suomen suurimpia ja monialaisimpia yliopistoja
- KONE on hissi- ja liukuporrasalan johtavia yrityksiä maailmanlaajuisesti
- Konecranes on materiaalinkäsittelyalan globaaleja johtajia
- Demola Global on kansainvälinen yritys, joka yhdistää korkeakouluopiskelijat ja yritykset kehittämään tulevaisuuden ratkaisuja
- COFIRD-konsortiossa ovat mukana myös 3D Talo Finland ja Citynomadi
- Rahoituksena Business Finlandin Co-Innovation-rahoitus ja aiemmin tarjottu kehittyvien markkinoiden lisärahoitus, joka maksettiin ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista.
Näkökulmia innovaatioihin ja kasvuun
Business Finlandin Näkökulmia innovaatioihin ja kasvuun -sarja kannustaa suomalaisia yrityksiä pohtimaan kasvustrategioitaan pitkän aikavälin globaalien kehityssuuntien valossa. Sarja sisältää tiiviitä tilannekuvia globaaleista suuntauksista, jotka voivat muokata tai luoda tulevia markkinamahdollisuuksia ja siten vauhdittaa tarvetta kestävälle uudistumiselle ja innovaatioille.
-
COFIRD on Business Finlandin rahoittama Co-Innovation-yhteishanke.
-
Hankkeen tavoitteena on perustaa uudenlainen suomalaisintialainen yhteistyö- ja yhteiskehitysalusta, joka on räätälöity suomalaisiin tarpeisiin ja soveltuu kehittyvien markkinoiden erityisvaatimuksiin.
-
Paikallinen asiantuntemus hankkeessa auttaa huomioimaan paikallisia haasteita ja samalla synnyttämään innovaatioita, joilla voi olla myös positiivisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
COFIRD-hankkeessa kehitettävä alusta mahdollistaa teknisen osaamisen laajentamisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k) toteuttamisen paikallista testiympäristöä hyödyntäen.
"Monen yrityksen globaalit toiminnot painottuvat Aasiaan, mutta tutkimuksellista tuotekehitystä on vaikeaa tehdä ilman, että ollaan paikan päällä. Luomme yrityksille ja korkeakouluille verkostoja kehitystyön mahdollistamiseksi Intiassa", hanketta koordinoiva professori Markku Turunen Tampereen yliopistosta taustoittaa.
Business Finlandin näkökulmasta kunnianhimoinen COFIRD-hanke on kiinnostava.
"On mahdollista kehittää paikallisille markkinoille parhaiten sopivia tuotteita ja palveluita, kun tuotekehitysosaaminen tulee osittain Aasiasta. Yhteistyöverkottuminen on tämän hankkeen erityispiirre, ja odotamme, että suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky kasvaa innovaatiotoiminnan seurauksena", Business Finlandin johtava rahoitusasiantuntija Juha Heinola kiteyttää.
Digitaalisuuteen painottuvassa hankkeessa hyödynnetään muun muassa generatiivista tekoälyä, virtuaalitodellisuutta ja digitaalisia kaksosia. Näiden avulla edistetään tekoälypohjaista innovaatioprosessien hallintaa hissi- ja liukuporrasteollisuudessa sekä materiaalinkäsittelyssä Intian markkinoilla.
Asiakasymmärrys auttaa skaalautuvien ratkaisujen kaupallistamisessa
Paikallisten verkostojen rakentaminen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Intiassa ovat houkuttelevia avauksia niin KONEelle kuin Konecranesille.
"Intia on valtava, kasvava markkina-alue ja käytännössä rakentamaton alue KONEen näkökulmasta. Hankkeessa luomme paikallisiin tarpeisiin keskittyvän innovaatioyksikön tuotekehitysyksikön sisälle. Meille on tärkeää saada jalansijaa Intiasta, se on iso maa ja markkina", KONEen digitaalisen sisällön johtaja Hanna Heinonen kertoo.
Konecranesin tutkimusrahoituspäällikkö Mikael Haag kuvailee Intiaa globaalien yritysten insinööriosaamisen keskukseksi, joka on pitkään toteuttanut heille määriteltyjä teknisiä ratkaisuja:
"Olemme toimineet Intiassa jo pitkään. Meillä on tehdas Punessa sekä useita teknologiatoimintoja maassa. Nyt tavoitteena on laajentaa toimintaa niin, että he voivat suunnitella kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ja tuottaa ideoita, joita jatkokehitämme Suomessa. Näin saamme huomioitua käyttäjäkokemuksen jo idean kehittelyvaiheessa ja mahdollistamme nopean palautteenannon."
Aluksi ajatuksena oli, että tuotamme Intiassa innovaatioita intialaisille, mutta huomasimme nopeasti, että niitä on mahdollista skaalata globaalisti. Mikael Haag, Konecranes
"Haluamme rakentaa innovaatioyksikön ja toimintamallin ja kokeilla, toimivatko Intiassa samat asiat kuin Suomessa", sanoo Hanna Heinonen.
Markku Turunen VR-kypärässä, taustalla IIT Delhin opiskelijan seurassa Chinmay Pade (IIT Delhi), Totti Berg (Konecranes, Finland), Rajesh Nehete (Konecranes, India) ja Jere Wessman (Demola).
Yhteistyö tuo lisäarvoa ja sen rakentaminen on palapeliä
Konecranesin ja KONEen yhteistyö hyödyttää molempia, sillä yritykset eivät kilpaile suoraan keskenään.
"Meillä on samantyyppisiä käyttötapauksia ja käymme tiivistä tiedonvaihtoa", Konecranesin Haag kuvailee.
"Molempien huoltoliiketoiminta esimerkiksi on samanlaista, joten meidän ei tarvitse hankkia erikseen omia alihankkijoita. Toiminta tehostuu, kun samoja asioita ei tarvitse tehdä kahteen kertaan", KONEen Heinonen vahvistaa.
Saamme Intian tilanteesta kattavamman kuvan kuin pelkästään oman yrityksen kautta olisi mahdollista. Hanna Heinonen, Kone
Hankkeessa mukana oleva Demola Global rakentaa Demola-innovaatioalustaa Intiassa. Yritys auttaa Konetta ja Konecranesia löytämään huippuluokan osaajat ja houkuttelee heidät mukaan yhteistyöhön.
"Rakennamme yhteistyösuhteita paikallisiin yliopistoihin. Kyse ei ole yksittäisistä projekteista, vaan selkeästi toistettavista prosesseista eri sopimusmallien ja elementtien mukaisesti", osaamisen kehittämispäällikkö Jere Wessman Demolasta kertoo.
"Intian potentiaali nopeasti kasvavana markkinana on valtava, mutta toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin Suomessa. Intiassa osaamisen skaala on hyvin laaja, joten oikeiden osaajien ja yhteistyökumppaneiden löytäminen on entistä tärkeämpää", Demola Globalin toimitusjohtaja Ville Kairamo painottaa.
Intiaan rakentuva yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkosto luo kokonaisuuden, joka voi jatkossa palvella yrityksiä COFIRD-hankkeen aihepiiriä laajemminkin. Yhteishankkeen lisäarvo on todellisten käyttötapausten ja tutkimuksen yhdistämisessä.
"Olemme tehneet hankkeessa pilotteja, joihin on kartoitettu yhteistyökumppaneita Intiasta. Yliopiston tehtävänä löytää toimintamallit ja pohtia, miten ne voisivat jatkossa toimia myös muilla alueilla kuin ICT:ssä", Markku Turunen sanoo.
Business Finland vauhdittaa kansainvälistä kasvua
Kasvu Intiassa on rakettimaista ja maa on mahdollisuuksia täynnä.
"Intiasta on viime vuosikymmeninä tullut sekä maailman väkirikkain valtio että yksi suurimmista talouksista, joka kasvaa huimaa vauhtia. Intia ei ainoastaan houkuttele ulkomaisia investointeja, vaan siitä on myös tullut merkittävä globaalien investointivirtojen lähtömaa", sanoo Kiira Kärkkäinen, joka vastaa kansainvälisestä innovaatioyhteistyöstä Business Finlandissa.
Business Finland mahdollistaa yrityksille kokeellisen tutkimuksen ja kehitystoiminnan. Co-Innovation-rahoitus edistää korkeatasoista tutkimusta sekä vauhdittaa suomalaisten yritysten liiketoiminnan uudistumista, kansainvälistä kasvua ja kilpailukykyisten ekosysteemien rakentamista. COFIRD-hankkeessa hyödynnettiin myös Business Finlandin rahoittamaan t&k-hankkeeseen kiinnittyvää kehittyvien markkinoiden lisärahoitusta.
"Rahoitus kiihdyttää kehitystä. Esimerkiksi saamamme lisärahoitus mahdollisti AR-kehityskokeilun Intiassa: teimme nopean sprintin ison teknologiatalon ja pienen teknisesti kyvykkään yrityksen kanssa, ja pääsimme vertailemaan, miten ne suoriutuvat samasta haasteesta ja millaiset prosessit niillä on", KONEen Heinonen kuvailee.
"Rahoitus on ollut ratkaiseva lähtösysäys hankkeelle, ja se on mahdollistanut osallistumisen nopealla aikataululla", Konecranesin Haag sanoo.
COFIRD-hankkeen avaamat paikalliset yhteistyöt ovat jo poikineet Konecranesille ideoita, joita työstetään eteenpäin tutkimus- ja kehitysyksikössä Suomessa.