Siirry sisältöön

6/3

Hakuaika 1.12.2023-6.3.2024

Research to Business – rahoitusta tutkimuslähtöisen idean kaupallistamisen valmisteluun, haku 1/2024

Lähetä hakemukset viimeistään ke 6.3.2024 klo 23.59 mennessä!

Lisätietoja

Norma Jäppinen
norma.jappinen (at) businessfinland.fi


Helena Myllyharju
helena.myllyharju (at) businessfinland.fi

Business Finland rahoittaa Research to Business -haussa julkisten tutkimusorganisaatioiden projekteja, joissa projektiryhmä valmistelee tutkimuslähtöisen idean kaupallistamista ja tekee kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta.

Kaupallistamisen valmistelun tarkoituksena on selvittää tutkimusidean mahdolliset hyödyntämispolut ja auttaa valitsemaan lupaavimmat etenemisreitit ja -tavat, jotka voivat johtaa liiketoimintaan joko uudessa perustettavassa yrityksessä tai jo olemassa olevassa yrityksessä.

Business Finlandin rahoitustaso on 70 % hyväksytyistä kustannuksista. Tässä haussa Business Finland on rajoittanut rahoitettavan projektin kokonaiskustannukset 700 000 euroon. Yhteishankkeissa projektin kokonaiskustannukset ovat enintään 800 000 euroa.

Hakemusten arvioinnissa tarkastelemme seuraavia asioita:

  • Projektitiimin kokemus ja osaaminen erityisesti kaupallistamisesta mutta myös kaupallistettavan idean alaan liittyvästä tutkimuksesta
    • Tiimillä on alalla vahva tutkimustausta
    • Kaupallistamisesta vastaava henkilö on tiimin jäsen ja tutkimusorganisaation työntekijä, jolla on vahva aiempi kokemus kaupallistamisesta ja/tai liiketoiminnasta.
    • Tiimi on sitoutunut kaupallistamisen valmisteluun ja ainakin osa tiimistä on kiinnostunut yrittäjyydestä mahdollisessa perustettavassa yrityksessä
  • Liiketoiminnan skaalautuvuus ja potentiaali
  • Tavoiteltavan liiketoiminnan suuruus
  • Projektin vaikutukset merkittävän kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen ja yhteiskuntaan
  • Projektissa edistettävän teknologian tai osaamisen uutuus ja kypsyysaste
  • Projektisuunnitelmassa kuvattu kaupallistamispolku ja sen realistisuus: toimenpiteet, resursointi, väli- ja lopputavoitteet
  • Ohjausryhmän kokoonpano ja osaaminen
  • Projektin vaikutus kestävään kehitykseen

Lisäksi edellytämme, että

  • Hakijalla on riittävät hyödyntämisoikeudet tausta-aineistoon ja syntyviin tutkimustuloksiin tiedon ja osaamisen kaupallistamiseksi. Tutkimusorganisaatiolla tulee olla mahdollisuus luovuttaa tuloksiin liittyvät oikeudet projektin jälkeen ideaa kaupallistavalla taholle.
  • Mikäli hakijaorganisaatiolla on oma tutkimusideoiden kaupallistamista arvioiva prosessi, edellytämme, että hakemus on prosessin arvioima ja hyväksymä.
  • Projektissa on aina tarkasteltava useita vaihtoehtoisia kaupallistamismahdollisuuksia.
  • Vähintään 40 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista käytetään kaupallistamisen valmisteluun.

Huomioimme arvioinnissa rahoituksesta kilpailevat muut hakemukset.

Rahoituskelpoisia toimia kaupallistamisen valmistelussa ovat esimerkiksi

  • ennakkouutuustutkimukset ja muut teollisoikeuksiin ja toiminnanvapauteen liittyvät selvitykset
  • tutkimusidean tarkastelu kaupallistamisen näkökulmasta (Proof of Relevance)
  • asiakasarvon määrittäminen, markkinatutkimukset, asiakaskartoitukset
  • kilpailevien ratkaisujen kartoitukset
  • tutkimusidean toimivuuden kokeellinen todentaminen (Proof of Concept)
  • rahoitusmallien ja potentiaalisten rahoittajien kartoitukset
  • liiketoimintamallien kartoitukset
  • idean aineettomien oikeuksien suojaaminen (ei ylläpitokustannukset)
  • projektia edistävä kaupallistamis- tai yrittäjyysvalmennus
  • potentiaalisten asiakkaiden ja rahoittajien kartoittamiseen liittyvä viestintä

Hakeminen

Hakemukset pyydetään jättämään Business Finlandin asiointipalvelun kautta viimeistään ke 6.3.2024 klo 23.59

Hakemukseen tulee liittää projektisuunnitelma, jossa kuvataan selkeästi

  • Idean tutkimustausta ja nykytila
  • Kaupallistamisen valmisteluun liittyvät toimenpiteet, päätekijät, aikataulu ja kustannukset työpaketeittain sekä näiden kustannusten osuus koko projektin kustannuksista
  • Kaupallistamisen valmistelua tukevaan soveltavaan tutkimukseen liittyvät toimenpiteet, päätekijät, aikataulu ja kustannukset työpaketeittain.
  • Viestinnän toimenpiteet, päätekijät, aikataulu ja kustannukset.
  • Ehdotukset projektin välitavoitteiksi (noin 6-10 kuukauden kohdalle projektin pituudesta riippuen) ja lopputavoitteiksi.

Lisäksi hakemukseen liitetään innovaatiopalveluiden lausunto projektiin liittyvistä immateriaalioikeuksista.

Tutkimussuunnitelman pituus on enintään 20 sivua, enimmäissivumäärän ylittävää osuutta ei huomioida. Lähdeluetteloa (enintään kaksi sivua) ei lasketa tutkimussuunnitelman pituuteen mukaan.

Yhteisen projektisuunnitelman lisäksi, yhteishakemuksissa kumpikin organisaatio lähettää asiointipalvelussa oman hakemuksensa. Nämä hakemukset nimetään käyttäen hakemuksen otsikkona projektin nimeä/lyhennettä ja hakijaorganisaation nimeä.

Hakuprosessiin kuuluu projektin lyhyt esittely Business Finlandin asiantuntijoille ennen hakemuksen jättämistä.

Business Finlandin asiointipalvelu

Lue lisää Research to Business -rahoituksesta

Rahoitusehdot (pdf)

Usein kysytyt kysymykset

Miten pitkä projekti voi olla?
Research to Business -projektien kesto vaihtelee tyypillisesti 12-24 kuukauteen riippuen projektin toimialasta ja idean valmiusasteesta. Projektin päätyttyä pitäisi pystyä valitsemaan idean kaupallistamiseen parhaiten sopiva polku.

Voiko Research to Business -projektiin sisällyttää perustutkimusta?
Research to Business -rahoitus on tarkoitettu perustutkimuksen jälkeen tapahtuvaan tutkimustulosten kaupallistamisen valmisteluun, ei enää perustutkimukseen. Ennen Research to Business -projektia pitäisi olla jo jonkinlaista näyttöä siitä, että idea toimii. Kaupallistamisen valmistelua varten tehtävää soveltavaa tutkimusta voi tehdä hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti.

Voiko projektissa tehdä yritykselle liiketoimintasuunnitelman?
Ei voi. Sen sijaan liiketoimintasuunnitelman taustalla olevia asioita voi selvittää tutkimuksen keinoin.

Voiko projektissa olla yhteydessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa?
Kyllä voi. Kaupallistamisen valmistelussa on tärkeää selvittää, mitä ongelmia tai tarpeita potentiaalisilla asiakkailla on ja ratkaiseeko ideasi ko. ongelmat. Sen voi tehdä esim. haastattelujen ja asiakasrajapinnassa tehtävien proof of concept -testien avulla.

Voiko projektissa tehdä tuotekehitystä?
Ei voi. Projektissa voi tehdä tutkimuksellisen idean toiminnallisuuden todentamisen (proof of concept). Valmiita myytäviä tuotteita asiakkaille ei kuitenkaan voi tehdä.

Miten toimin, jos tutkimusorganisaatiossani ei ole innovaatio-/kaupallistamisyksikköä, joka arvioi ideaani?
Ota yhteyttä tutkimusorganisaatiosi tutkimuksesta vastaavaan johtajaan ja/tai Business Finlandin yhteyshenkilöön.

Voiko startup-yrityksen perustaa ennen Research to Business -projektin päättymistä?
R2B-projektin tavoitteena on kaupallistamisen valmistelu. Mikäli startup-yritys perustetaan kaupallistamaan projektin kohteena olevaa ideaa, projektin tavoitteet on saavutettu ja projektin rahoitus lopetetaan.

Mikä rooli projektin ohjausryhmällä on?
Research to Business -projektin ohjausryhmä on neuvoa-antava elin. Ohjausryhmä seuraa, että projektia toteutetaan hyväksytyn suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti ja että vähintään 40 % projektin kustannuksista käytetään kaupallistamisen valmisteluihin.

Mitä hyötyä Research to Business -projektin rahoituksen vaiheistamisesta on?
Research to Business -rahoituksella on tarkoitus selvittää, voiko tutkimusidean pohjalta rakentaa kansainvälistä merkittävää liiketoimintaa. Projektin tuloksia kannattaa arvioida myös kesken projektin, jotta voidaan tarkistaa, ovatko projektin lopputavoitteet saavutettavissa eli mahdollisuus liiketoimintaan edelleen olemassa. Vaiheistetut projektit sisältävät yleensä merkittäviä riskejä sekä epävarmuuksia, joita yritetään hallita välitarkastelulla. Mikäli projekti ei etene tavoitteiden mukaisesti tai liiketoiminnan edellytykset näyttävät huonolta, rahoitusta ei jatketa.

Voiko vastuullinen johtaja nostaa projektilta palkkaa?
Vastuullisen johtajan tehtävänä on johtaa projektia. Vastuullinen johtaja ei voi kohdentaa johtamisesta aiheutuvia suoria kustannuksia projektille. Mikäli vastuulliseksi johtajaksi nimetyn henkilön on välttämätöntä toimia projektissa myös tutkijana, tutkijan työstä aiheutuvat suorat kustannukset voidaan kohdentaa projektille. Suosituksemme on, että vastuullinen johtaja ei toimisi projektissa tutkijana.

Miten kahden tutkimusorganisaation yhteisprojekteissa huomioidaan 40 % kaupallistamisen valmistelu?
Yhteisprojektia suunnittelevilla ja toteuttavilla organisaatioilla pitää olla yhteinen projektisuunnitelma, jossa osoitetaan osapuolten synergiaedut ja yhteiset tavoitteet sekä molempien osapuolten tehtävät ja resurssit. Yhteisprojektissa voidaan hyväksyä organisaatioille yhteinen vähintään 40 % kustannustavoite kaupallistamisen valmisteluun. Mikäli projekti ei etene suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti, yhteisprojektin molempien osapuolten rahoitus päättyy.

Mitä pitää huomioida projektin hankinnoissa?
Projektin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä ja rahoituksen saajan hallinnon antamia ohjeita. Kysy toimintaohjeita oman organisaatiosi innovaatiopalveluista tai hankintayksiköstä. Mikäli hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus.

Mitä viestintäkustannuksia projektille voidaan hyväksyä?
Projektille voidaan hyväksyä vain projektisuunnitelmassa esitettyjä rahoitusehtojen mukaisia viestinnän kuluja, jotka ovat projektin toteutuksen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Viestintäkustannukset voivat liittyä tutkimustulosten levittämiseen esim. tieteellisessä konferenssissa tai artikkelissa, jolloin ne ovat soveltavan tutkimuksen kuluja, tai ne voivat liittyä kaupallistamisen valmisteluun, kun projektista ja sen tuloksista viestittäessä tähdätään verkostoitumiseen ja potentiaalisten asiakkaiden ja rahoittajien kartoitukseen. Tällöin projektille hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla esim. videot, www-sivut, jopa podcast, kun ne eivät ole saajaorganisaation yleistä viestintää. Tukikelvottomia kustannuksia ovat taloudellisen toiminnan kustannukset, brändin rakentaminen, markkinointimateriaali (esim. kirjepohjat, logot, vaatteet, kynät ym). Kaikessa projektin viestinnässä tulee aina mainita Business Finland rahoittajana.